Eveliina Kiema-Majasen blogi 19.12.2022

Tulevaisuuden kaupunki on läsnä, lähellä ja läpinäkyvä

Eveliina Kiema-Majanen

UCLG (United Cities and Local Governments) edustaa yli 240 000 maailman kuntaa, kaupunkia, aluetta tai maakuntaa. Järjestön vuosikokouksessa Etelä-Korean Daejeonissa lokakuussa 2022 käsiteltiin eri näkökannoilta koronan ja kriisien jälkeistä aikaa sekä tarvittavaa jälleenrakennusta. Puheissa toistuivat UCLG:n keskeiset tematiikat: demokratia, ihmisoikeudet, hyvä hallinto sekä ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen hillitseminen. 

Jaettuja haasteita koosta riippumatta 

Suomalaiset kaupungit ja kunnat ovat varsin ketteriä ja ihmisen kokoisia verrattuna globaaleihin metropoleihin. Haasteet esimerkiksi kestävän kehityksen edistämisessä ovat silti samankaltaisia. New Delhissä pohditaan kevyen ja julkisen liikenteen edistämistä, koska liiallisen liikenteen aiheuttamat ruuhkat ja päästöt heikentävät asukkaiden elämänlaatua. Lähiympäristön elävöittämiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi kehitetään kaupunkiviljelyä ja viheralueita yhdessä asukkaiden kanssa. 

Perimmiltään kyse on siis samoista tarpeista ja ongelmista, joita suomalaisetkin kaupungit pyrkivät ratkaisemaan. Kaupungin koon kasvaessa ongelmien mittaluokka suurenee, tosin myös mahdollisuuksia on enemmän. 

Läsnä, lähellä ja läpinäkyvä 

Ratkaisuksi kaupunkien jaettuihin haasteisiin tarjottiin varsin universaaleja toimintamalleja. Läheisyyspolitiikka (eng. proximity) nähtiin paitsi vartin kaupunkina, jossa palvelut ovat saavutettavissa 15 minuutin säteellä asuinpaikasta, mutta myös demokratiana ja päätöksenteon läpinäkyvyytenä. Paikallisten toimijoiden on otettava huomioon laadukkaiden ja lisäarvoa tuovien palveluiden merkitys sekä asukkaiden osallistaminen kaupunkiensa kehittämiseen.  

Parhaiten tämä onnistuu kutsumalla kaupunkien pääkäyttäjät eli asukkaat dialogiin. Hyvinä käytänteinä osallisuuden ja dialogin edistämiseen esiteltiin erilaisia digitaalisia ratkaisuja kuten mobiilisovelluksia ja kyselyitä, joilla kerätään asukkaiden kokemustietoa ja näkemyksiä asuinalueestaan. 

Tulevaisuuden kaupungit ovat ihmisystävällisiä alustoja, joilla asukkaat asetetaan etusijalle. Kaupunkien tulevaisuutta ei voi rakentaa ilman asukkaiden kuulemista niiden suunnittelussa. Tähän tarvitaan ennen kaikkea poliittista tahtoa ja sitoutuneisuutta. 

Köln panostaa ihmisoikeuksiin 

Ihmisoikeuksien edistämisestä käydyt keskustelut painottuivat muuttoliike- ja pakolaiskysymyksiin. Saksan neljänneksi suurin kaupunki, lähes 1,1-miljoonainen Köln, on ottanut ihmisoikeudet läpileikkaavaksi teemaksi kansainvälisten suhteiden strategiassaan ja profiloituu suojapaikkana ihmisoikeuskysymysten kanssa kamppaileville ihmisille.  

Köln on nostanut ihmisoikeuspainotteisen kansainvälisen toiminnan budjetin 300 000 eurosta 850 000 euroon. Tarkoituksena on esimerkiksi palkata enemmän sosiaalityöntekijöitä kotouttamisen edistämiseksi. Tavoitteena on yksi sosiaalityöntekijä 60 asiakasta kohti.  

Turvalliset julkiset tilat nostettiin myös esiin ihmisoikeuskysymyksenä. Tähän ratkaisuna nähtiin erityisesti parempi ja osallistavampi kaupunkisuunnittelu sekä kuuntelevampi ja toimivampi hallinto. 

Kestävät ratkaisut urbaaneihin haasteisiin 

Kestävän kehityksen tavoitteiden edistäminen nähtiin laajasti ratkaisuna kaupunkien haasteisiin. Ilman paikallistason työtä ei näihin tavoitteisiin päästä. Kaupunkien roolin keskeisyys kestävämmän tulevaisuuden rakentamisessa oli yksi tapahtuman kantavimpia teemoja.  

Useissa tilaisuuksissa pohdittiin kestävän kehityksen edistämiseen tähtäävän työn tehostamista ja vahvistamista. Työtä tulee seurata ja raportoida vaalien datan ja tutkimuksen laatua. Toiminnan tulee suuntautua alhaalta ylöspäin, mutta toisaalta on ymmärrettävä, että raportoinnin kohderyhmä eli tiedon tarvitsijat ovat ennen kaikkea kaupunkien asukkaat. Paikallisia ääniä sekä dialogisuutta tulee vahvistaa.  

Suomalaiset kestävän kehityksen edelläkävijäkaupungit esillä 

Kaupunkiorganisaatioiden ymmärrystä kestävän kehityksen merkityksestä tulee edelleen vahvistaa. Kestävän kehityksen tavoitteiden paikalliseen toimeenpanoon tarvitaan helppokäyttöisiä, yksinkertaisia ja ymmärrystä lisääviä työkaluja. Suomen kuusi suurinta kaupunkia (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku) ovat yhteiskehittäneet verkostossaan työvälineitä, joita esiteltiin myös UCLG:n vuosikokouksessa.  

Oli ilo ja kunnia saada esitellä suomalaisten kaupunkien yhteistyötä kansainväliselle yleisölle. Tuliaisina lukuisista keskusteluista ja kohtaamisista kertyi merkittävät määrät hyviä käytänteitä ja ideoita, uusia yhteyksiä ja yhteistyökontakteja sekä runsaasti positiivista näkyvyyttä kansallisille edelläkävijöillemme. 

Kirjoittajasta lyhyesti

Eveliina Kiema-Majanen työskentelee Kuntaliitossa erityisasiantuntijana kestävän kehityksen parissa.