TE-palvelut 2024 -uudistukseen liittyvä blogisarja

Miten TE-uudistuksen raha-asiat näkyvät hallitusohjelmassa?

Työllisyys on yksi hallitusten kestosuosikeista ja juuri julkaistu uusi hallitusohjelma pitää sisällään lukuisia työllisyyteen liittyviä uudistuksia. Monilla näistä on suoria ja epäsuoria vaikutuksia kuntatalouteen, etenkin kun TE-palvelut siirtyvät kuntien vastuulle vuoden 2025 alusta alkaen. Hallitusohjelma on vasta neuvottelutulos ja osa muutoksista jää toteuttamatta. Vaikutusten suuruutta on vielä liian aikaista arvailla, mutta muutosten suuntia voimme päätellä.

Rahoitusmallin muutokset

”Hallitus tarkistaa TE2024-rahoitusmallin kompensaation tasoa lain voimaantulon jälkeen vuosittain kuntien välillä siten, että huomioidaan mallin kannustavuus, väestökasvun vaikutus sekä vieraskielisten että kaksikielisten, työttömien ja työllisten määrä. Rahoitusmalli ei saa muodostua yksittäisen kunnan tai alueen kannalta kohtuuttomaksi.”

TE-uudistuksen rahoitusmalliin liittyvä kirjaus jättää tulkinnan osittain lukijan vastuulle. Väestönkasvun huomioimisen voidaan kuitenkin olettaa liittyvän työttömyysetuuksien kompensaatioon. Aiemmin hyväksytyssä lakipaketissa kompensaatio on kiinteä ja sitä tarkistettaisiin ainoastaan vuosittain indeksillä. Hallitusohjelman mukaan se tultaisiin kuitenkin tarkistamaan myös kuntien välillä vuosittain, esimerkiksi työikäiseen väestön määrän mukaan ja kokonaistaso korotettaisiin indeksillä.

Työttömien ja vieraskielisten määrä ovat jo nyt osa TE-uudistuksen rahoitusmallia. Kaksikielisyys ja työllisten määrä eivät, mutta ne löytyvät nykyisestä valtionosuusjärjestelmästä. Kirjaus jää hieman kryptiseksi, mutta näkisin, että tämä voisi tarkoittaa näiden tekijöiden painoarvon korottamista osana valtionosuuskriteeristöä. Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteiden mukaan rahoitusjärjestelmä tulee uudistaa kokonaisuutena, jolloin myös TE-rahoituskriteerien toimivuutta tarkastellaan osana laajempaa kontekstia. Rahoitusjärjestelmän kokonaisuudistus onkin kirjattu hallitusohjelmaan.

Ohjelmassa mainitaan myös eräänlainen takuu sille, ettei uudistus saa muodostua kohtuuttomaksi yksittäisen kunnan taloudelle. Minimissään tämä tarkoittaisi sitä, ettei rahoitus saisi poiketa liikaa arvioidusta laskennallisesta nykytilanteesta.

Ansiosidonnaisen porrastaminen ja työssäoloehdon pidentäminen

”Hallitus uudistaa työttömyysturvaa työhön kannustavammaksi. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehtoa pidennetään 12 kuukauteen. Työssäoloehto ei kartu palkkatuetusta työstä. Työssäoloehdon euroistaminen otetaan käyttöön. Ansioturvan tasoa porrastetaan nykytasosta siten, että kahdeksan työttömyysviikon jälkeen tuki laskee 80 % tasolle alkuperäisestä ja 34 viikon jälkeen 75 % tasolle alkuperäisestä.”

Uusi hallitus yrittää toden teolla patistella ihmisiä töihin tai ainakin työttömyyspalveluiden asiakkaiksi. Kuntien rahoitusvastuu kattaa tulevaisuudessa myös ansiosidonnaisen päivärahan perusosan, joten ansiosidonnaisen porrastaminen tulee vähentämään kuntien etuuskuluja. Tämä varmaan ehditään huomioimaan myös kompensaatiolaskelmissa. Toisaalta ansiosidonnaisen heikentäminen vähentää kuntien verotuloja.

Muut muutokset tulevat vastaavasti lisäämään kuntien etuuskuluja. Työssäoloehdon pidentäminen sekä euroistaminen tulevat merkitsemään sitä, ettei niin sanottu sakkolaskuri nollaudu enää niin helposti. Silloin lyhyitä työpätkiä tekevien työssäoloehdot jäävät täyttymättä. Tämän lisäksi palkkatuella kikkailulle tulee päätös. Palkkatuettua työtä ei enää laskettaisi työssäoloehdon täyttymiseen.

Muutokset sisältävät sekä kuntien etuuskuluja lisääviä että vähentäviä tekijöitä. Voi olla, etteivät kunnat jää näistä muutoksista voitolle, koska ainoa etuuskuluja pienentävä tekijä liittyy ansiosidonnaiseen. Kuntien etuuskuluista arviolta jopa puolet syntyy pitkäaikaistyöttömistä, joiden etuuskulut painottuvat muihin etuuslajeihin. Tämän lisäksi etuuskulujen kompensaation indeksikorotus jäädytetään. Tämä siis poistaa määräajaksi etuuskompensaatioiden  edellä mainitun indeksikorotuksen.

Normeja kevennetään sekä kiristetään

”Työvoimapalveluiden lakisääteistä palveluprosessia kevennetään, jotta rajallista resurssia voidaan käyttää tarkoituksenmukaisemmin ja asiakaslähtöisemmin.”

”Työttömäksi jääneelle henkilölle turvataan laaja alkukartoitus, jonka jälkeen hän vastaanottaa yksilöllisiä ja työllistymistä edistäviä palveluita velvoitteineen. Erityisesti nuoret alle 30-vuotiaat ohjataan nopeasti työllisyyspalveluiden piiriin.”

Kuntaliiton viesti asiakaspalvelumallin keventämisestä on kuultu. Normien kevennys on tervetullut uutinen. Toisaalta normeja myös kiristetään alkukartoituksen ja nuorten asiakkaiden osalta.

Normien purkamisen ikävä puoli liittyy siihen, että niiden positiivinen talousvaikutus saatetaan imuroida kunnilta etupainotteisesti. Kunnille siirtyvän rahoituksen taso määritetään valtion vuoden 2024 talousarvion perusteella. Mikäli valtion työllisyysmäärärahoja leikataan tämän seurauksena vuodelle 2024, pienenee kuntien TE-rahoitus.

Normien ja sääntelymuutosten lisäksi kunnat olisivat saamassa osan kuntouttavasta työtoiminnasta takaisin. Tämä on rahoitusperiaatteen näkökulmasta uusi tehtävä ja se pitää korvata kunnille täysimääräisesti osana TE-palveluiden rahoitusta.

Kokonaisvaikutukset

”Työllisyys ja kasvutoimilla tavoitellaan 100 000 uutta työllistä.”

Hallitusohjelmasta löytyy lukuisia työllisyyteen liittyviä kirjauksia. Osa uudistuksista vaikuttaa suoraan TE-uudistuksen rahoitusmalliin, osa vaikuttaa työllisyysvaikutusten kautta epäsuorasti kuntatalouteen. Tästä esimerkkinä kannustinloukkujen purkaminen. Epäsuorilla vaikutuksilla voi olla jopa isompi vaikutus kuntatalouteen, mikäli uudistukset todella vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen. Vaikutusten suuruus jää nähtäväksi. Yksilötasolla kannustimien lisääminen ei toimi, jos henkilön työ- ja toimintakyky ei vastaa työmarkkinoiden vaatimuksia. Hallitusohjelmaan on kyllä kirjattu velvoite hyvinvointialueiden, kuntien ja KELAn välisestä paikallisesta yhteistyöstä. Aika kuitenkin näyttää purevatko toimet ja päästäänkö näillä toimilla lähemmäs Tanskaa, jossa rakennetyöttömyys on Euroopan alhaisinta.

Kirjoittajasta lyhyesti

Kirjoittaja on kehittämispäällikkö Kuntaliitossa.

Twitterissä: @MikkoMeh

Tule mukaan norminmurtajien joukkoon!

Mitä normeja tarkalleen ottaen voisi keventää? Murrettavien normien keräämisen hetki on nyt! Kuntaliitto kutsuu norminkeruuseen jokaista kaupunkia ja kuntaa, sen viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä.​ 

Tutustu norminmurtajat-kokonaisuuteen.