Blogisarja: TE-uudistuksen raha-asiat, osa 1

TE-uudistus ja rahoitus: Miten lisäkulut korvataan kunnille?

Työ- ja elinkeinopalveluiden uudistus muuttaa kuntataloutta ja nostaa TE-kokonaisuuden merkittäväksi palvelukokonaisuudeksi, joka vastaa osuudellaan kuntien käyttökuluista peräti reilua 10 prosenttia. Kyseessä on kunnille uusi valtionosuustehtävä, joten lisäkuluihin myönnetään täysimääräinen valtionrahoitus.

Jaetaan kokonaisuus selvyyden vuoksi ensin kahteen osaan:

  1. valtiolta kunnille siirtyviin palveluihin,
  2. kasvaviin etuuskuluihin.

"TE-uudistus muuttaa kuntataloutta"

 

Kuva 1: TE-uudistus muuttaa kuntataloutta

Valtiolta kunnille siirtyvät palvelut

Valtiolta kuntiin siirtyviä palveluita ovat työllisyyttä ja elinvoimaa edistävät palvelut, kuten työnvälitys, palkkatuki ja työvoimakoulutukset. Uudistuksen myötä TE-toimistoista ja ELY-keskuksista kuntiin siirtyy noin 4 000 työntekijää.

Lisääntyneiden kulujen korvaamiseksi valtionosuuksia lisätään palveluiden kulutason verran. Kulutaso määritetään valtion vuoden 2024 talousarvion perusteella. Kuntien kesken lisärahat jaetaan työikäisen väestön ja työttömien määrän perusteella sekä osa vieraskielisyyden perusteella. Yksittäisen kunnan osalta tähän kokonaisuuteen liittyvät valtionosuudet elävät siten työikäisen väestön, työttömien määrän sekä vieraskielisyyden perusteella. Uudet valtionosuuskriteerit työikäinen väestö sekä työttömien määrä jakavat valtionosuutta tasasuuruisella painoarvolla (50/50). Tämän lisäksi vieraskielisyyden perusteella tullaan jakamaan 30 miljoona euroa aiempaa enemmän rahoitusta.

 

Kuva 2: TE-uudistus: palveluiden kustannukset

Paljonko valtionosuutta sitten tullaan siirtämään kunnille? Aktiivisen edunvalvonnan ansiosta rahoituslaskelmien tietopohja vaihdettiin tilinpäätöksestä talousarvioon. Piru piilee yksityiskohdissa. Kuntien onneksi tämä muutos korjasi rahoituksen tasoa ylöspäin jopa vajaalla parilla sadalla miljoonalla. Viimeisimpien valtion talousarvioiden mukainen kustannus- eli valtionosuustaso tulisi olemaan vajaa 700 miljoonaa. Ajatuksena on myöntää rahoitusta sen verran kuin valtio olisi valmis panostamaan palveluihin itse. Toteutuneiden ja budjetoitujen kulujen välillä on ollut useina vuosina huomattavaakin eroa.

Rahoituksen siirron osalta tilanne on päinvastainen sote-uudistukseen verrattuna. TE-uudistuksessa valtion budjetti vuodelle 2024 tulee määrittämään kunnille siirtyvän rahoituksen määrän. Sote-uudistuksessa kuntien sote-kulut taas määräävät kunnilta hyvinvointialueille siirtyvän rahapotin suuruuden. Nyt pitääkin varmistua siitä, ettei vuotta 2024 budjetoida alakanttiin, koska se johtaisi palveluiden siirtymiseen jo valmiiksi aliresursoituna. Esimerkiksi työllisyyden kuntakokeilujen asiakaspalvelumallin on huomautettu olevan selvästi aliresursoitu.

Kasvavat etuuskulut

Osana uudistusta kuntien osuus etuuskulujen, kuten ansiopäivärahan peruspäivärahan sekä työmarkkinatuen, rahoituksesta on jatkossa reilu viidennes. Yksittäisen kunnan osalta etuuskulut tosin määräytyvät työttömyyden määrän sekä keston mukaan. Kuntatalouden kokonaisuuden tasolla rahoitusosuus kasvaa 450 miljoonasta reiluun 700 miljoonaan.

Myös kasvaneet etuuskulut on luvattu korvata kunnille. Yksittäisen kunnan valtionosuutta lisätään määrällä, joka vastaa työttömyysetuuksien rahoitusvastuun laajentamisesta aiheutuvaa kustannusten lisäystä. Muutos lasketaan vuoden 2023 tiedoilla. Tästä tulee pysyvä könttäsummainen erä kuntien peruspalveluiden valtionosuuteen. Kompensaatiota ei enää tarkisteta jälkikäteen työttömien määrän muuttuessa. Korvausten kokonaistasoon tehdään ainoastaan vuosittaiset indeksikorotukset. Tämä takaa sen, ettei korvaus ainakaan jää jälkeen inflaatiovauhdista.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuvio 3: Paljonko kuntien etuuskulut olisivat uuden mallin mukaan olleet?

Jos uutta rahoitusmallia peilataan historiaan, nähdään kuinka etuuskulut vaihtelevat eri vuosien välillä. Tämä lisää kuntatalouden suhdanneherkkyyttä. Uudella mallilla kuntien etuuskulut olisivat vaihdelleen 450 miljoonasta aina 900 miljoonaan. Kuntien käyttökuluista tämä vastaisi noin 2–4 prosentin heilahtelua. Kunnille maksettavan kompensaation suuruus tulee siten olemaan riippuvaista osittain tuuristakin, mikä suhdannetilanne uudistushetkellä sattuu olemaan. Pitäisikö kompensaatio laskea useamman vuoden keskiarvona? Tällä hetkellä työttömyys näyttäisi olevan laskussa:

 

Poikkileikkaustarkastelun toinen, etenkin kasvuseutuja kismittävä, heikkous liittyy muuttoliikkeeseen. Vuoteen 2023 perustuva kompensaatio huomioi sen hetken työttömyystilanteen. Maan sisäisen muuttoliikkeen lisäksi myös maahanmuutto lisäävät trendinomaisesti tiettyjen alueiden työttömyyttä ja vastaavasti vähentävät sitä toisaalla. Vaikka väestönkasvu lisää työpaikkoja ja työllisyyttä, lisää se myös työttömyyttä. Tietty osuus työvoimasta on aina työttömänä.

TE-uudistusta voidaan kuitenkin edelleen peilata sote-uudistuksessa tehtyihin ratkaisuihin, joiden yhteydessä hyväksyttiin uudistushetkeen perustuva rahoituksen siirto. Siinä mielessä TE-uudistuksen poikkileikkaustilanteeseen perustuva kompensaatio on analoginen sote-uudistuksen kanssa. Ei olisi kuntien etujen mukaista, että sote-rahan siirtoa tarkasteltaisiin vuosittain uudestaan ja uudestaan. Jos etuuskulujen kompensaatio pitkän ajan kuluessa erkaantuu liialti todellisista kuluista, tulisi asiaa tarkastella osana kuntien rahoitusjärjestelmän kokonaisuudistusta eikä siitä irrallisena osana. Väestönkasvu kuitenkin myös lisää tuloja esimerkiksi verotulojen ja yritystoiminnan muodossa.

Perjantaina (17.2) julkaistu työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö pitää edellä mainittua huolta perusteltuna. Valiokunnan mietinnössä kuitenkin painotetaan kannustinvaikutusta seuraavasti: ”Kompensaation tarkoitus on korvata kunnalle aiheutuva lisäkustannus uudistuksen voimaantulovaiheessa, minkä jälkeen kunnalla on mahdollisuus itse vaikuttaa työttömyysetuuksien kehitykseen. Jos kustannusten korvauksia tarkistettaisiin kuntakohtaisesti jälkikäteen, rahoitusmallin kannustava elementti kunnille poistuisi.”

TE-uudistuksen raha-asiat blogisarjan seuraavassa osassa käsitellään uudistuksen taloudellisia kannustinvaikutuksia muun muassa yksittäisen kunnan osalta. Miten kunnan kulut ja tuotot muuttuvat työttömyyden muuttuessa, mitä taloudellisia kannustimia uudistus luo kunnille?

Blogisarjan toinen osa julkaistaan lähiviikkoina.

Kirjoittajasta lyhyesti

Kirjoittaja on kehittämispäällikkö Kuntaliitossa.

Twitterissä: @MikkoMeh

Tule mukaan norminmurtajien joukkoon!

Mitä normeja tarkalleen ottaen voisi keventää? Murrettavien normien keräämisen hetki on nyt! Kuntaliitto kutsuu norminkeruuseen jokaista kaupunkia ja kuntaa, sen viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä.​ 

Tutustu norminmurtajat-kokonaisuuteen.