Kunnat haluavat digitalisoitua, mutta hallituksen panostuksia tarvitaan tuomaa vipuvartta ja vauhtia

Digitalisaatio tuo paljon uusia mahdollisuuksia myös kunnille. Mutta valtiolta tarvitaan tuomaan vipuvartta uudistuksiin: digitalisaatiota hidastavaa hallintoa on kevennettävä ja uudistumista tuettava, kansalainen on muistettava pitää muutoksessa mukana digituen muodossa ja maailmantilanne edellyttää vahvoja ja pitkäjänteisiä panostuksia myös kuntien kyberturvallisuuteen. 

Kaikki toimenpiteet eivät edellytä valtavia investointeja ja viranomaisten hyvällä yhteistyöllä päästään pitkälle. Olisi kuitenkin valheellista väittää, etteikö valtion keskitetyllä rahoituksella olisi kokoaan suurempaa merkitystä, silloin kun se kohdennetaan kohteisiin, joissa niiden vipuvarsivaikutus on mahdollisimman monia toimijoita hyödyttävä. 

Digitalisaatio on kuntatasolla kuorrutettu hallintovelvoitteilla – velvoitteita tulisi keventää digitalisaation vauhdittamiseksi

Kuntien hitautta digitalisaatiossa on helppo moittia, mutta moittijat – usein päättäjiä itsekin –unohtavat, että julkisen hallinnon digitalisaatioon liittyy valtava määrä lakisääteisiä velvoitteita, joista kaikki eivät suinkaan ole EU:sta peräisin. 

Yritykset voivat ottaa uusia digityökaluja kokeiluun vapaasti, mutta esimerkiksi kunnassa tulee tehdä tiedonhallintalain mukainen muutosvaikutustenarviointi ja toisaalta EU-sääntelyn pohjalta mahdollisia muita arviointeja, ennen kuin ainoatakaan digiratkaisua voidaan ottaa käyttöön. Nämä velvoitteet edellyttävät erityisosaamista, mitä ei jokaisessa kunnassa ole. 

Erilaisten arviointien tavoite on sinällään hyvä, mutta vaativia arviointeja tekee kunnissa pieni joukko ihmisiä, eivätkä nämä resurssit ole kasvaneet velvoitteiden lisääntyessä. Samalla paineet saada tehokkaita digitaalisia ratkaisuja käyttöön ovat suuret niin toiminnan tehostamiseksi, työntekijöiden työn helpottamiseksi kuin asiakkaiden palvelemiseksi paremmin. 

Digitalisaatio etenee valtavaa vauhtia ja suomalainen lainsäädäntö ja yhteiskunta uhkaa jäädä jälkeen nopeassa muutoksessa. Emme kykene muuttamaan lainsäädäntöämme riittävän nopeasti mahdollistamaan esimerkiksi pilvipalvelujen, datan, rajapintojen sekä automaation ja tekoälyn laajamittaista hyödyntämistä. Kansallisia digitalisaatiotavoitteita tulee edistää määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Ainoataan hallituskautta ei voi jättää hyödyntämättä, jotta emme tippuisi kehityksen kyydistä vielä lisää. 

Digitalisaation edistäminen edellyttää aina myös investointeja. Ilman panostuksia ei saada säästöjä, joilla usein myös leikkauksia perustellaan. 

Koska kunnat toimivat useiden valtion eri hallinnonalojen ohjauksen kohteena, yhteensovittamisen roolia ei voi jättää yksin kunnille. Valtion virastojen ja ministeriöiden on huolehdittava siitä, että yhteistyö toimii ja toiminta on tehokasta kaikkialla julkisessa hallinnossa, ei osaoptimoiden yksin valtion virastossa. 

Myös keskitettyjen tietovarantojen osalta on tarpeen tehdä läpinäkyvää yhteistyötä, jotta ne palvelevat laajasti kaikki viranomaisia. Erityistä kipuilua on ollut niiden viranomaisten kanssa, joissa ei ole aiemmin totuttu tekemään yhteystyötä kuntien kanssa. Yhteistyön vahvistaminen ei välttämättä edellytä valtiota merkittäviä rahoituksellisia panostuksia, vain tavoitteellista ohjausta. 

Digitalisaatio koettelee kansalaisten luottamusta - kaikki on pidettävä mukana! 

Tällä hallituskaudella digiasiointia vauhditetaan Digi ensin -hankkeessa, jossa kansalaisia velvoitetaan vastaanottamaan viranomaisviestejä suomi.fi viestit palvelun kautta ensisijaisesti sähköisesti. Muutos on valtava ja käyttövelvoitteen piiriin tulee yli 2 miljoonaa kansalaista hyvin vaihtelevin valmiuksin. 

Muutos tulee lisäämään valtavasti digituen tarvetta kaikkialla Suomessa. Muutokseen liittyy myös suuri oikeusturvan vaarantumisen riski etenkin aluksi, kun uusi toimintamalli on vieras niin kansalaisille kuin hallinnossa työskenteleville. 

Kunnille ja muille paikallistason toimijoille tulee kohdentaa rahoitusta paikallisen digituen antamiseen. DVV:n rooli kansallisen digituen koordinoijana on hyvä säilyä ennallaan. Tämän lisäksi olisi syytä selvittää pysyvän digituen toimintamalli, jossa selvitetään, kuinka jatkuva toimintamalli ja sen pitkäjänteinen rahoitus saadaan varmistettua. Digituen tarve ei tule koskaan täysin häviämään.   

Kansallisen kyberturvallisuuden kehittäminen tarvitsee kaikkien hallinnon tasojen panostusta, yhteistyötä sekä rahoitusta

Kuntakenttä on osallistunut aktiivisesti kansallisen kyberturvallisuusstrategian ja sen toimeenpanosuunnitelman laatimiseen. Kunnat tunnistavat kyberturvallisuuden merkittävyyden ja haluavat panostaa siihen entistä enemmän.

Kasvavat vaatimukset lainsäädännöstä edellyttävät perusrahoitusta toimeenpanoon, esimerkiksi NIS2 lainsäädännön osalta, niissä kunnissa, joissa kriittistä infraa kuuluu sääntelyn piiriin.

Kunnille suunnattua kyberturvallisuuden hankerahoitusta tarvitaan. Hankerahoitusta tarvitaan uuden kyberturvallisuuslainsäädännön ja kyberturvallisuusstrategian toimeenpanoon ja kyberturvallisuuden jatkuvaan kehittämiseen. Esimerkiksi kvanttiteknologian vaikutukset kuntien salausratkaisuihin tulisi selvittää ja tehdä kuntien kvanttisalaussiirtymän toteutussuunnitelma. 

Kyberturvallisuuden ja tietosuojan vahvistamiseksi tarvitaan kaikkien olennaisten sidosryhmien yhteistyötä ja panostusta. Kyberturvallisuus ei kuitenkaan vahvistu vain yhteistyön varassa, jos samalla merkittävästi supistetaan rahoituksesta ja kavennetaan resursseja. Keskitetysti valtion taholta rahoitettujen, eri toimijoiden kuten Traficomin, DVV:n, Huoltovarmuuskeskuksen, VM:n, LVM:n ja Tiedonhallintalautakunnan tuottamien yhteisten kyberturva- ja tietosuojapalveluiden, materiaalien, koulutusten, harjoitusten ja ohjauksen merkitys kuntien kyberturvan tukemisessa on olennainen. 

Keskitetysti sijoitettu miljoona hyödyttää kuntakentälle useiden miljoonien edestä parantuneena kyberturvallisuutena ja turvattuina digipalveluina. Tämä edellyttäen, että rahoitus kohdennetaan kuntia palvelevaan toimintaan! Tätä tukea tulisi ylläpitää ja mahdollisuuksien mukaan vahvistaa pitkäjänteisesti, mikä edellyttää budjettiin osoitettua perus- ja kehittämisrahoitusta. 

Kansallisen tason kyberturvaviranomaisten ja kuntien tulee tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä jatkossa EU:n rahoitusohjelmien alla olevien kyberturvallisuuden rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Tätä varten kannattaisi osoittaa kansalliselta tasolta resursseja mahdollisuuksien tunnistamiseksi, hankevalmisteluun ja -toteutukseen sekä tarvittavien verkostojen ja yhteistyön muodostamiseksi. Pidemmän päälle tämä voisi johtaa EU-rahoituksen hyödyntämisen tason merkittävään nousuun ja kyberturvallisuuden vahvistumiseen.

Keskeiset ratkaisut, joita tulee edistää jo tällä hallituskaudella 

Moniin ratkaisuihin tulee keskittyä jo tämän hallituskauden aikana

1. Tulee arvioida kansallisen ja EU:n sääntelyiden päällekkäiset arviointivelvoitteet ja yhdenmukaistettava ne. Tätä tarvetta on esimerkiksi tiedonhallintalaissa. Velvoitteet tulisi laatia kevyimmän vaihtoehdon mukaan ja korostaa arvioinnin tavoitetta, ei toteutustavan formaalia muotoa.
2. Valtiolta tarvitaan kansallista tukea ja informaatio-ohjausta digitalisaation edistämiseksi. Erityisesti Tietosuojavaltuutetun toimiston (TSV) resurssipula muodostaa hidasteen koko julkisen hallinnon digitalisaatiokehitykselle, koska TSV:n käsittelyajat ovat jopa vuosia. Kuntien digipalvelujen kehityksen tueksi tulisi saada ennakoivaa neuvontaa tietosuojaan liittyvissä kysymyksissä.
3. Norminpurkuun kytkeytyvä Digitalisaation ja tiedon liikkuvuuden esteiden purkamisen -hanke ei tuota hyötyjä, ellei työtä saada hallituskauden lopulla kunnolla vauhtiin. Hankkeessa on työn alla oikeita asioita, mutta toiveet ja lupaukset eivät realisoidu, jos niiden ratkaisemiseksi ei ole aikeita ohjata euroakaan.
4. Kuntien kyberturvallisuuden vahvistaminen edellyttää toimia, yhteistyötä ja rahoitusta.
5. Digitukeen on ohjattava rahoitusta erityisesti paikallistasolla tehtävään työhön kunnissa, järjestöissä ja hyvinvointialueilla.
6. Kansallisten tietovarantojen ja ohjelmistojen käyttö ja kehittäminen on oltava läpinäkyvää ja kunnat otettava vahvasti mukaan niiden kehittämiseen. Kansallisten palveluiden, tietovarantojen ja järjestelmien on palveltava kaikkia hallinnon tasoja, kansalaisten ja yritysten parhaaksi.