Ajankohtaista kehyskuntien edunvalvonnasta

Kehyskunnat ovat aktiivisesti mukana valmistelemassa ja vaikuttamassa: 

 

Valtakunnallisia työryhmiä:

Yhdyspintatyöryhmä - Sote-uudistuksen alueellisen valmistelun jaosto on 17.12.2020 kokouksessaan nimennyt työryhmän yhdyspintatyötä varten. Työryhmän tavoitteena on selkeyttää ja rakentaa kokonaisuutta huomioon ottaen kuntien muutokset ja muodostuvat hyvinvointialueet. Kehyskuntia yhdyspintatyöryhmässä edustaa Kangasalan kaupunginjohtaja Oskari Auvinen ja varalla Hollolan kunnanjohtaja Päivi Rahkonen. Työryhmän toimikausi on 17.12.2020–31.3.2023. 

Sote-uudistuksen alueellisen valmistelun jaostossa kehyskuntia edustaa Kangasalan kaupunginjohtaja, kehyskuntaverkoston työvaliokunnan pj. Oskari Auvinenn ja varalla Liperin kunnanjohtaja Hannele Mikkanen.

Työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa Työllisyyden kuntakokeilujen ohjausryhmässä (toimikausi 22.6.2020 – 30.9.2023) kehyskuntia edustaa Hollolan kunnanjohtaja Päivi Rahkonen ja varalla Limingan elinkeinopäällikkö Teemu Haapala.

Kehyskuntien yhteiset lausunnot ja kannaotot:

Kehyskunnat valmistelivat 02/2021 yhteisen lausunnnon valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta. Lausunnossa kehyskunnat kiinnittävät huomiota erityisesti alueiden väliseen saavutettavuuteen, liikennejärjestelmän rahoitukseen ja liikenteen kestävyyteen.

Kehyskunnat valmistelivat 02/2021 yhteisen kannanoton työllisyyden kuntakokeilujen rahoituksen jakoperusteeseen. Kehyskunnat ovat kiinnittäneet huomiota erityisesti kuntakokeilujen sopimukseen liittyvään rahoituksen jakoperusteeseen. Kehyskuntien yhteinen näkemys on, että rahoitusjaossa on otettava huomioon asiakaskunnan vaatimien toimenpiteiden laajuus ja palveluvaatimukset. Asiakasmääriin perustuva jakoperuste on kuntien kannalta epäoikeudenmukainen.

Kehyskunnat valmistelivat yhteisen lausunnnon sote-maakuntalakiuudistuksiin. Kehyskunnat haluavat lausunnossaan kiinnittää huomiota erityisesti rahoitusaseman turvaamiseen, omaisuuden siirron kompensaatioihin ja kunnille jääviin kiinteistöihin. Lakiluonnoksissa esitettyjen ratkaisujen tulisi olla sellaisia, että ne huomioivat kuntien erilaisuuden ja erilaiset olosuhteet maan eri osissa. 

Keväällä 2020 kehyskunnat koostivat yhteisen kannaoton koronakriisistä ja sen jälkihoidosta. Yhteinen näkemys toimitettiin kirjeenä Hetemäen työryhmälle 26.5.2020. Keskeisinä nostoina seuraavia:

  • kehyskunnat ovat kasvuintensiivisiä kuntia, joiden rahoituspohja on verovaltainen – verotulojen väenemistä on kompensoitava
  • kunnille kohdennettavista uusista velvoitteista tulisi luopua koronakriisin aikana
  • julkisten palveluiden vaatimustason väliaikaista madaltamista tulisi harkita
  • varhaiskasvatuksen ja opetuksen infraan tarvitaan määräaikaista investointitukea
  • investointeja tulisi suunnata paikallis- ja aluetaloutta elvyttäviin toimiin

 

Yhteistyötä suurten kaupunkien kaupunkipoliittisen työryhmän kanssa

Vakiintuneena toimintamallina kehyskuntaverkosto ja suurten kaupunkien kaupunkipoliittinen työryhmä kokoontuvat yhteiskokoukseen kerran vuodessa. Viimeisimmässä yhteiskokouksessa 2.9.2020 käsiteltiin valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Keskuskaupunkien ja kehyskuntien näkemykset VLSJ -työhön olivat monilta osin hyvin yhteneväisiä.

Kuntaliitto koordinoi sekä kehyskuntaverkostoa että kaupunkipoliittista työryhmää ja tarjoaa alustan yhteistapaamisille.

 

Kehyskuntaverkoston blogisarja

Kehyskuntien kunnanjohtajat kirjoittavat blogeja ja nostavat keskusteluun ajankohtaisia kehyskunta-asioita.

 

Kehyskuntien edunvalvontatavoitteita

1. Kansallisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin lisääminen

Kehyskunnat ovat osa maamme kasvavia kaupunkiseutuja. Kasvukunnille on taattava riittävät resurssit ja luotava kannustimet jatkuvan kestävän kasvun ylläpitoon ja edistämiseen.

2.  Saavutettavuuden turvaaminen ja parantaminen

Toimiva liikenneinfrastruktuuri ja saavutettavuus ovat kehyskunnille tärkeitä. Sekä kaupunkiseutujen väliset liikenneyhteydet, että kaupunkiseutujen sisäisen liikenteen toimivuus ovat keskeisiä tavoitteita.

3. Kaupunkiseutupolitiikan edistäminen

Kasvu tapahtuu kaupunkiseuduilla. Kehyskunnat ja keskuskaupungit täydentävät toisiaan omiin vahvuuksiinsa nojaten. Kaupunkiseutujen suunnittelu on järjestettävä kuntapohjaisesti tai kuntien vapaaehtoisena yhteistyönä. Kaupunkiseutunäkökulman vahvistumista on tuettava erilaisin kannustimin.

4. Rahoitusaseman vahvistaminen

Kunnille on osoitettava riittävät voimavarat sote-maakuntauudistuksen jälkeen hyvinvointi- ja elinvoimatehtävien hoitamiseksi. Kaupunkiseutujen asema on huomioitava, jos kunta-valtio-suhteeseen tulee muutoksia.

 

 

 

Kehyskuntaverkoston etusivulle

lateral-image-left