Ajankohtaista kehyskuntien edunvalvonnasta

Kehyskunnat ovat aktiivisesti mukana valmistelemassa ja vaikuttamassa: 

 

Kehyskuntien yhteiset lausunnot ja kannaotot:

Kehyskunnat valmistelevat parhaillaan 09/2020 yhteistä lausuntoa sote-maakuntalakiuudistuksiin. 

Keväällä 2020 kehyskunnat koostivat yhteisen kannaoton koronakriisistä ja sen jälkihoidosta. Yhteinen näkemys toimitettiin kirjeenä Hetemäen työryhmälle 26.5.2020. Keskeisinä nostoina seuraavia:

  • kehyskunnat ovat kasvuintensiivisiä kuntia, joiden rahoituspohja on verovaltainen – verotulojen väenemistä on kompensoitava
  • kunnille kohdennettavista uusista velvoitteista tulisi luopua koronakriisin aikana
  • julkisten palveluiden vaatimustason väliaikaista madaltamista tulisi harkita
  • varhaiskasvatuksen ja opetuksen infraan tarvitaan määräaikaista investointitukea
  • investointeja tulisi suunnata paikallis- ja aluetaloutta elvyttäviin toimiin

 

Valtakunnallisia työryhmiä:

Sote-uudistuksen alueellisen valmistelun jaostossa kehyskuntia edustaa Kangasalan kaupunginjohtaja, kehyskuntaverkoston työvaliokunnan pj. Oskari Auvinenn ja varalla Liperin kunnanjohtaja Hannele Mikkanen.

Työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa Työllisyyden kuntakokeilujen ohjausryhmässä (toimikausi 22.6.2020 – 30.9.2023) kehyskuntia edustaa Hollolan kunnanjohtaja Päivi Rahkonen ja varalla Limingan elinkeinopäällikkö Teemu Haapala.

 

Muita vaikuttamistilaisuuksia:

Keväällä 2020 kehyskunnat osallistuivat aktiivisesti koronakriisin ratkaisustrategian valmisteluun. Kangasalan kaupunginjohtaja, kehyskuntaverkoston työvaliokunnan pj. Oskari Auvinen edusti kehyskuntia Valtiovarainministeriön koollekutsumassa keskustelutilaisuudessa liittyen kuntien koronakriisin talouden tukipakettiin ja palautumisstrategiaan. Kehyskunnat osallistuivat lisäksi Kuntaliiton Kuntien korona-exit selvitykseen, johon koottiin kuntien näkemyksiä koronakriisin selviytymisstrategiasta.

Keskustelu koronakriisin kuntavaikutuksista jatkuu 8.9.2020 valtiovarainministeriön ja kuntaministeri Sirpa Paateron koolle kutsumassa keskustelutilaisuudessa. Tilaisuuden tavoitteena on keskustella erityisesti koronakriisin vaikutusten tilannekuvasta sekä jatkaa keskustelua kriisistä palautumisesta. Kehyskuntia tilaisuudessa edustaa Kangasalan kaupunginjohtaja, kehyskuntaverkoston työvaliokunnan pj. Oskari Auvinen. 
 

Aktiivista osallistumista Kuntaliiton lausuntoihin ja kannanmuodostuksiin:

Kuntaliitto koostaa lausuntoa Sote-uudistuksen lakiluonnokseen kesän ja syksyn 2020 aikana. Kehyskunnat osallistuivat aktiivisesti myös tähän työhön. Kehyskuntaverkoston yhteinen kuulemistilaisuus tähän liittyen oli 11.8.2020.

Kuntaliitto kerää syyskuussa 2020 kuntatyyppiverkostojen, myös kehyskuntien näkemyksiä maahanmuuttajien kotouttamisen järjestämiseen ja viranomaisvastuisiin. 

 

Yhteistyötä suurten kaupunkien kaupunkipoliittisen työryhmän kanssa

Vakiintuneena toimintamallina kehyskuntaverkosto ja suurten kaupunkien kaupunkipoliittinen työryhmä kokoontuvat yhteiskokoukseen kerran vuodessa. Viimeisimmässä yhteiskokouksessa 2.9.2020 käsiteltiin valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Keskuskaupunkien ja kehyskuntien näkemykset VLSJ -työhön olivat monilta osin hyvin yhteneväisiä.

Kuntaliitto koordinoi sekä kehyskuntaverkostoa että kaupunkipoliittista työryhmää ja tarjoaa alustan yhteistapaamisille.

 

Kehyskunnat esillä Kuntamarkkinoilla 2020:

Suomi kestävän kasvun uralle - kuntapaneeli ke 9.9.2020 klo 12-13 

Kuntapuhujat paneelissa:

  • Kehyskuntaverkosto: kaupunginjohtaja Oskari Auvinen, Kangasala
  • Seutukaupunkiverkosto: kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen, Rauma
  • Suuret kaupungit (C23): kaupunginjohtaja Pekka Timonen, Lahti
  • Pienten kuntien verkosto: kaupunginjohtaja Tytti Määttä, Kuhmo

 

Kehyskuntaverkoston blogisarja

Kehyskuntien kunnanjohtajat kirjoittavat blogeja ja nostavat keskusteluun ajankohtaisia kehyskunta-asioita.

 

Kehyskuntien edunvalvontatavoitteita

1. Kansallisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin lisääminen

Kehyskunnat ovat osa maamme kasvavia kaupunkiseutuja. Kasvukunnille on taattava riittävät resurssit ja luotava kannustimet jatkuvan kasvun ylläpitoon ja edistämiseen.

2.  Saavutettavuuden turvaaminen ja parantaminen

Toimiva liikenneinfrastruktuuri ja saavutettavuus ovat kehyskunnille tärkeitä. Sekä kaupunkiseutujen väliset liikenneyhteydet, että kaupunkiseutujen sisäisen liikenteen toimivuus ovat keskeisiä tavoitteita.

3. Kaupunkiseutupolitiikan edistäminen

Kasvu tapahtuu kaupunkiseuduilla. Kehyskunnat ja keskuskaupungit täydentävät toisiaan omiin vahvuuksiinsa nojaten. Kaupunkiseutujen suunnittelu on järjestettävä kuntapohjaisesti tai kuntien vapaaehtoisena yhteistyönä. Kaupunkiseutunäkökulman vahvistumista on tuettava erilaisin kannustimin.

4. Rahoitusaseman vahvistaminen

Kunnille on osoitettava riittävät voimavarat sote-maakuntauudistuksen jälkeen hyvinvointi- ja elinvoimatehtävien hoitamiseksi. Kaupunkiseutujen asema on huomioitava, jos kunta-valtio-suhteeseen tulee muutoksia.

 

Aiempaa edunvalvontaa

Kehyskuntien merkitystä kaupunkiseutujen elinvoimalle esiteltiin eduskunnassa 29.11.2018

Kehyskunnat ja keskuskaupungit etsivät yhteisiä edunvalvontatavoitteita 5.9.2018

 

Kehyskuntaverkoston etusivulle

lateral-image-left