

- kehyskunta-asiat
- kehyskuntaverkosto
- asiakkuuksien kehittäminen
Kehyskunnat aktiivisesti valmistelevat ja vaikuttavat erilaisissa työryhmissä.
Työryhmän toimikausi on 17.12.2020–31.3.2023.
Työryhmän toimikausi on 22.6.2020–30.9.2023.
Kehyskunnat valmistelivat helmikuussa 2021 yhteisen lausunnon valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta. Lausunnossa kehyskunnat kiinnittävät huomiota erityisesti alueiden väliseen saavutettavuuteen, liikennejärjestelmän rahoitukseen ja liikenteen kestävyyteen.
Kehyskunnat valmistelivat helmikuussa 2021 yhteisen kannanoton työllisyyden kuntakokeilujen rahoituksen jakoperusteeseen. Kehyskunnat ovat kiinnittäneet huomiota erityisesti kuntakokeilujen sopimukseen liittyvään rahoituksen jakoperusteeseen. Kehyskuntien yhteinen näkemys on, että rahoitusjaossa on otettava huomioon asiakaskunnan vaatimien toimenpiteiden laajuus ja palveluvaatimukset. Asiakasmääriin perustuva jakoperuste on kuntien kannalta epäoikeudenmukainen.
Kehyskunnat valmistelivat yhteisen lausunnon sote-maakuntalakiuudistuksiin. Kehyskunnat haluavat lausunnossaan kiinnittää huomiota erityisesti rahoitusaseman turvaamiseen, omaisuuden siirron kompensaatioihin ja kunnille jääviin kiinteistöihin. Lakiluonnoksissa esitettyjen ratkaisujen tulisi olla sellaisia, että ne huomioivat kuntien erilaisuuden ja erilaiset olosuhteet maan eri osissa.
Keväällä 2020 kehyskunnat koostivat yhteisen kannanoton koronakriisistä ja sen jälkihoidosta. Yhteinen näkemys toimitettiin kirjeenä Hetemäen työryhmälle 26.5.2020. Keskeisinä nostot kannanotosta:
1. Kansallisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin lisääminen
Kehyskunnat ovat osa maamme kasvavia kaupunkiseutuja. Kasvukunnille on taattava riittävät resurssit ja luotava kannustimet jatkuvan kestävän kasvun ylläpitoon ja edistämiseen.
2. Saavutettavuuden turvaaminen ja parantaminen
Toimiva liikenneinfrastruktuuri ja saavutettavuus ovat kehyskunnille tärkeitä. Kaupunkiseutujen väliset liikenneyhteydet ja kaupunkiseutujen sisäisen liikenteen toimivuus ovat keskeisiä tavoitteita.
3. Kaupunkiseutupolitiikan edistäminen
Kasvu tapahtuu kaupunkiseuduilla. Kehyskunnat ja keskuskaupungit täydentävät toisiaan omiin vahvuuksiinsa nojaten. Kaupunkiseutujen suunnittelu on järjestettävä kuntapohjaisesti tai kuntien vapaaehtoisena yhteistyönä. Kaupunkiseutunäkökulman vahvistumista on tuettava erilaisin kannustimin.
4. Rahoitusaseman vahvistaminen
Kunnille on osoitettava riittävät voimavarat sote-maakuntauudistuksen jälkeen hyvinvointi- ja elinvoimatehtävien hoitamiseksi. Kaupunkiseutujen asema on huomioitava, jos kunta-valtio-suhteeseen tulee muutoksia.
Vakiintuneena toimintamallina kehyskuntaverkosto ja suurten kaupunkien kaupunkipoliittinen työryhmä kokoontuvat yhteiskokoukseen kerran vuodessa. Viimeisimmässä yhteiskokouksessa 2.9.2020 käsiteltiin valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Keskuskaupunkien ja kehyskuntien näkemykset valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma työhön (VLSJ) olivat monilta osin hyvin yhteneväisiä.
Kuntaliitto koordinoi myös kaupunkipoliittista työryhmää ja tarjoaa alustan sen yhteistapaamisille.