Kuntalaistutkimus 2020 - tutkittua tietoa kuntalaisista

Iloisia kuntalaisia

Mitä mieltä kuntalaiset ovat oman kotikuntansa toiminnasta, palveluista, vaikuttamisesta ja päätöksenteosta? Pitävätkö kuntalaiset omaa kotikuntaansa tärkeänä? Näitä asioista kysytään yhteensä 30 500 suomalaiselta kevään 2020 aikana.

Kuntaliiton kuntalaistutkimus 2020 tarjoaa kunnille tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi ja toiminnan kehittämiseksi.

Kyselylomake lähetetään postitse kuntalaisille yhteensä 43 erikokoisessa ja erityyppisessä kunnassa ympäri Suomea. Kuntakohtaiset otokset vaihtelevat kuntakoon mukaan 300-2000 välillä.

Tutkimuskunnat ovat koko kuntakenttään yleistettävä otos, joka edustaa erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eri puolelta Suomea.

kuntalaistutkimuksen tutkimuskunnat

Mukana olevat kunnat ovat: Jyväskylä, Oulu, Turku, Vantaa, Hämeenlinna, Lappeenranta, Mikkeli, Salo, Hamina, Hollola, Kirkkonummi, Kokkola, Raasepori, Raisio, Sipoo, Tornio, Kankaanpää, Kuusamo, Lapua, Liperi, Mustasaari, Naantali, Nivala, Pirkkala, Asikkala, Hattula, Inari, Kemiönsaari, Keuruu, Oulainen, Parkano, Pudasjärvi, Säkylä, Virrat, Vöyri, Askola, Hirvensalmi, Juuka, Keitele, Lappajärvi, Paltamo, Petäjävesi ja Rautalampi.

Kuntalaiskyselyn tuloksia tullaan julkaisemaan vaiheittain ja teemoittain syksyn 2020 aikana. Tutkimukseen osallistuvat kunnat saavat alkusyksyllä käyttöönsä oman kuntansa tuloksia.

Jatkoa aiemmille tutkimuksille

Kuntalaistutkimus 2020 jatkaa Kuntaliitossa säännöllisesti tehtyjen kuntalaiskyselyjen perinnettä. Edelliset kuntalaiskyselyt toteutettiin osana ARTTU2-tutkimusohjelmaa 2015 ja 2017. Myös aikaisemmissa Paras-ARTTU- sekä KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelmissa on tehty vastaavanlaisia laajoja kuntalaiskyselyitä​ aina vuodesta 1996 alkaen.

Tutustu vuoden 2017 kuntalaistutkimuksen tuloksiin

 

Äänestäminen koetaan tehokkaimmaksi keinoksi vaikuttaa - kuntalaiset haluavat vaikuttaa myös vaalien välillä

Lähes kolme neljästä kuntalaisesta kokee, että äänestäminen kuntavaaleissa on tärkein keino vaikuttaa oman kunnan asioihin. Vaalien lisäksi kuntalaiset haluavat vaikuttaa myös suorien osallistumiskanavien kautta.

narrow

Äänestysikärajan laskeminen kuntavaaleissa ei saa kannatusta

Kuntaliiton kyselyyn vastanneista 62 prosenttia ei laskisi kuntavaalien äänestysikärajaa 18 vuodesta 16 vuoteen. Äänestysikärajan laskemista kannattaa harvempi kuin joka viides.

Lähes puolet haluaisi äänestää netissä kuntavaaleissa

Kuntaliiton kyselyyn vastanneista 46 prosenttia kannattaa nettiäänestämisen mahdollistamista kevään kuntavaaleissa.

Yrittämiseen ja työntekoon panostaminen nähdään tärkeimpänä kestävää kehitystä edistävänä tekijänä

Lähes yhdeksän kymmenestä (88 %) kuntalaisesta pitää yrittämiseen ja työntekoon panostamista melko tai erittäin tärkeänä kestävää kehitystä edistävänä asiana.

Kuntalaiset uskovat oman kotikuntansa vetovoimaan

Tutkimustiedon mukaan 59 prosenttia vastanneista kuntalaisista arvioi oman kotikuntansa sijoittuvan melko tai erittäin hyvin kuntien välisessä kuvitteellisessa ”hyvä asua ja elää” -kilpailussa.

Useampi kuin kolme neljästä aikoo äänestää kevään kuntavaaleissa

Useampi kuin kolme neljästä Kuntaliiton kyselyyn vastanneesta aikoo äänestää kevään 2021 kuntavaaleissa.

Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelma selvittää: Kuntalaiset ja päättäjät arvioivat kuntapalveluita ja päätöksentekoa

Keväällä toteutettuun kuntalaiskyselyyn vastasi 10 812 henkilöä 43 tutkimuskunnasta. Samojen kuntien päättäjiä on lähestytty päättäjäkyselyllä.

Kuntalaiset tyytyväisiä kuntien toimintaan koronatilanteessa

Lähes kaksi kolmososaa kuntalaisista on tyytyväisiä koronatilanteen hoitoon omassa kunnassa. Eniten tyytyväisiä oltiin koronatilanteen hoitoon yleisesti sekä tilannetta koskevaan viestintään.

Kuntalaisten suhtautumista kuntiin selvitetään laajalla kyselyllä

Kaikkiaan 30 500 kansalaista ympäri Suomea saa lähiviikon aikana kyselylomakkeen, jossa kysytään vastaanottajan käsityksiä omasta asuinkunnastaan ja sen tavasta hoitaa asioita.