Kuntalaistutkimus 2020 - tutkittua tietoa kuntalaisista

Iloisia kuntalaisia

Mitä mieltä kuntalaiset ovat oman kotikuntansa toiminnasta, palveluista, vaikuttamisesta ja päätöksenteosta? Pitävätkö kuntalaiset omaa kotikuntaansa tärkeänä? Näitä asioista kysytään yhteensä 30 500 suomalaiselta kevään 2020 aikana.

Kuntaliiton kuntalaistutkimus 2020 tarjoaa kunnille tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi ja toiminnan kehittämiseksi.

Kyselylomake lähetetään postitse kuntalaisille yhteensä 43 erikokoisessa ja erityyppisessä kunnassa ympäri Suomea. Kuntakohtaiset otokset vaihtelevat kuntakoon mukaan 300-2000 välillä.

Tutkimuskunnat ovat koko kuntakenttään yleistettävä otos, joka edustaa erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eri puolelta Suomea.

kuntalaistutkimuksen tutkimuskunnat

Mukana olevat kunnat ovat: Jyväskylä, Oulu, Turku, Vantaa, Hämeenlinna, Lappeenranta, Mikkeli, Salo, Hamina, Hollola, Kirkkonummi, Kokkola, Raasepori, Raisio, Sipoo, Tornio, Kankaanpää, Kuusamo, Lapua, Liperi, Mustasaari, Naantali, Nivala, Pirkkala, Asikkala, Hattula, Inari, Kemiönsaari, Keuruu, Oulainen, Parkano, Pudasjärvi, Säkylä, Virrat, Vöyri, Askola, Hirvensalmi, Juuka, Keitele, Lappajärvi, Paltamo, Petäjävesi ja Rautalampi.

Kuntalaiskyselyn tuloksia tullaan julkaisemaan vaiheittain ja teemoittain syksyn 2020 aikana. Tutkimukseen osallistuvat kunnat saavat alkusyksyllä käyttöönsä oman kuntansa tuloksia.

Jatkoa aiemmille tutkimuksille

Kuntalaistutkimus 2020 jatkaa Kuntaliitossa säännöllisesti tehtyjen kuntalaiskyselyjen perinnettä. Edelliset kuntalaiskyselyt toteutettiin osana ARTTU2-tutkimusohjelmaa 2015 ja 2017. Myös aikaisemmissa Paras-ARTTU- sekä KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelmissa on tehty vastaavanlaisia laajoja kuntalaiskyselyitä​ aina vuodesta 1996 alkaen.

Tutustu vuoden 2017 kuntalaistutkimuksen tuloksiin

 

Kuntalaiset tyytyväisiä kuntien toimintaan koronatilanteessa

Lähes kaksi kolmososaa kuntalaisista on tyytyväisiä koronatilanteen hoitoon omassa kunnassa. Eniten tyytyväisiä oltiin koronatilanteen hoitoon yleisesti (65 %) sekä tilannetta koskevaan viestintään

Yrittämiseen ja työntekoon panostaminen nähdään tärkeimpänä kestävää kehitystä edistävänä tekijänä

Lähes yhdeksän kymmenestä (88 %) kuntalaisesta pitää yrittämiseen ja työntekoon panostamista melko tai erittäin tärkeänä kestävää kehitystä edistävänä asiana.