Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle 4.11.2014, dnro 4548/90/2014, Hannele Salminen, Marja Lahtinen

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammatillisesta aikuiskoulutuksesta an­netun lain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttami­sesta

​Lausunnolla oleva hallituksen esitysluonnos koskee näyttötutkintojärjestelmän kehittämistä. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2016.                

Suomen Kuntaliitto pitää myönteisenä näyttötutkintojärjestelmän laadun kehittämistä. On tärkeää, että työelämälähtöinen tutkintojärjestelmä toimii tasalaatuisesti kaikkialla ja nykykäytännöissä ilmenneet epäkohdat ja toteutusten kirjavuudet poistuvat. Uudistus on tarpeellinen ja kannatettava.

Esitys selkeyttää arvioitsijoiden ja näyttötutkintotoimikuntien roolin erottaen nämä toisistaan.

Näyttötutkintojärjestelmän uudistamista tulee tarkastella osana työelämän tarpeisiin vastaavaa ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen koulutus- ja tutkintojärjestelmää, jonka kehittä­ mistavoitteet ja -toimet tulee ottaa huomioon uudistuksen perusteissa.

Näyttötutkinnon järjestäjille asetetut esityksen 6 §:n 2 momentin mukaiset kriteerit ovat kannatettavia. Päällekkäisen turhan työn välttämiseksi sellaisten näyttötutkinnon järjestäjien kohdalla, joilla on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä ammatillisen perus- tai lisäkoulutuksen järjestämislupa, ei ole kuitenkaan tarpeen arvioida uudelleen taloudellisia ja ammatillisia edellytyksiä. Lakiesitysluonnoksen perustelutekstissä todetaan nyt, ao. kohdassa sivulla 15, että "...voidaan ottaa huomioon että koulutuksen järjestämisedellytysten arvioinnissa on arvioitu vastaavia seikkoja."

Kuntaliitto esittää 6 §:n 2 momentin perusteluihin kirjausta, että luvan saaneen  koulutuksen järjestäjän  kohdalla arviota ei ole tarpeen tehdä, koska vastaavat asiat tulevat arvioiduksi järjestämisluvan  myöntämisen edellytyksiä  harkittaessa.

Näyttötutkintosihteeristön luominen vähentäisi tutkintotoimikunnilla nyt olevaa raskaaksi paisunutta hallinnointityötä, yhdenmukaistaisi toimikuntien käytäntöjä ja antaisi niille siten mahdollisuuden myös tutkintojen kehittämiseen ja toteutuksen laadun varmistamiseen. Ajankohtaa sihteeristön perustamiseksi on syytä arvioida tarkemmin, kun ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rakenteellisen kehittämisen toimet ja keskeiset ammatillisen koulutuksen uudistukset ovat selkiintyneet. Koska uudistus aiotaan toteuttaa kustannusneutraalisti, on tärkeää seurata kehitystä ja pitää huolta tämän periaatteen toteutumisesta. Järjestelmän ei pitkälläkään tähtäimellä pidä kasvattaa uusia kustannuksia. Tutkintomaksujen tulee jatkossakin kattaa kaikki aiheutuneet kustannukset.

Terhi Päivärinta
johtaja, opetus ja kulttuuri

Marja Lahtinen
kehittämispäällikkö

tags