Esitysluonnoksessa ehdotetaan täydennettäväksi hallituksen esitystä laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta. Esitysluonnoksen mukaan yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin lisättäisiin säännökset EU/ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta perittävistä lukukausimaksuista alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavassa vieraskielisessä koulutuksessa. Lukukausimaksun suuruus olisi vähintään 4 000 euroa lukuvuodessa. Korkeakouluilla tulisi olla apurahajärjestelmä, jolla tuetaan maksulliseen tutkintokoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden opiskelua. Lisäksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain tilauskoulutusta koskevia säännöksiä ehdotetaan täsmennettäviksi.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.
Suomen Kuntaliitto pitää myönteisenä, että lukukausimaksuasia on nostettu esiin ja keskusteluun. Nykyisin Suomessa tutkintoon johtavasta koulutuksesta ei peritä keneltäkään opiskelijalta maksua, mutta opiskelijan suorittaessa kansainvälistä kaksoistutkintoa tai muuta tutkintoa on toisessa EU-maassa voitu periä tutkinnosta maksu.
Ulkomaiset lukukausimaksut vaihtelevat maiden välillä suuresti. Britannia, erityisesti Englanti, on Euroopan kalleimpia maita opiskella. Opiskelija joutuu maksamaan lukukausimaksuja keskimäärin noin 11 000 euroa vuodessa. Alemman korkeakoulututkinnon kustannukset voivat kohota yli 5000 euroon Liettuassa, Unkarissa, Sloveniassa ja Turkissa. Eestissä vironkieliset tutkinnot ovat maksuttomia, jos opiskelija suorittaa vähintään 60 opintopistettä vuodessa. Sen sijaan muilla kielillä suoritettavat tutkinnot ja yksityisien korkeakoulujen tutkinnot ovat maksullisia.
Australiassa ja Uudessa-Seelannissa opiskelukustannukset vaihtelevat korkeakoulusta ja suoritettavasta tutkinnosta riippuen. Alempi korkeakoulututkinto maksaa sekä Australiassa että Uudessa-Seelannissa noin 10 000–22 000 euroa vuodessa. Ylemmästä korkeakoulututkinnosta joutuu Australiassa maksamaan noin 13 500–25 000 euroa vuodessa.
Suomalainen korkeakoulutus on vähitellen kiinnostanut enenevässä määrin ulkomaisia opiskelijoita. Vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa oli 3 055 ulkomaista opiskelijaa, joista valtaosa pääkaupunkiseudulla. Tilasto ei erittele EU/Eta-maiden ulkopuolelta tulevia. V. 2009 yliopistoissa noin 7000 ulkomaista opiskelijaa, joista EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulleita 3 601.
Vaikka alin lukukausimaksu olisi ehdotuksen mukainen 4 000 euroa, kyseessä ei siis olisi merkittävä tulolähde korkeakouluille, vaikka esityksen perusteluissa todetaan sen laajentavan korkeakoulujen rahoituspohjaa.
Mikäli lukukausimaksuja ryhdytään Suomessa esityksen mukaisesti perimään, on erittäin tärkeää, että kaikilla korkeakouluilla on keskenään yhtenevät, esim. tutkintosääntöihin kirjatut käytännöt opiskelijoiden yhdenvertaisuusperiaatteen turvaamiseksi. Lukukausimaksujen perinnästä ei silti pidä tulla automaattia, vaan siinä kehen ne kohdistuvat, on oltava korkeakoululla harkinnanvaraa. Harkinnanvaraiset tilanteet tulee kuitenkin myös määritellä samoin perustein kaikissa korkeakouluissamme.
On tarkoituksenmukaista, että vähävaraisia opiskelijoita tuettaisiin apurahajärjestelmällä.
Tilauskoulutusta koskevat pykälämuutokset ovat kannatettavia.
SUOMEN KUNTALIITTO
Terhi Päivärinta
johtaja, opetus ja kulttuuri
Hannele Salminen
kehittämispäällikkö, opetus ja kulttuuri
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.