Lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle 4.12.2014, dnro 5424/90/2014, Maarit Kallio-Savela

HE 211/2014 vp eduskunnalle laeiksi ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 §:n, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 25 §:n ja opintotukilain 7 §:n muuttamisesta

​Esityksessä ehdotetaan, että ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetut ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (valmentava I) sekä kotitalousopetus yhdistettäisiin yhdeksi yhtenäiseksi koulutuskokonaisuudeksi. Uuden koulutuskokonaisuuden nimitys olisi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus.

Esityksen mukaan vaikeammin vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (valmentava II) muodostaisi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavasta koulutuksesta erillisen koulutuskokonaisuuden, jonka nimitys olisi työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan selkeytettäväksi ammatillisesta peruskoulutuksesta annettua lainsäädäntöä eritysopetuksen ja erityisten opetusjärjestelyjen osalta.

Tavoitteena on ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten kokonaisuuden selkeyttäminen muodostamalla perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheeseen toimiva ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava yhtenäinen koulutuskokonaisuus.

Kuntaliitto pitää esitystä oikeansuuntaisena ja kannatettavana.

Opiskelijaksi ottamisen perusteet

Koulutus suunnattaisiin ensisijaisesti nuorille, mutta koulutukseen voisivat osallistua myös aikuiset, jotka tarvitsevat valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen siirtymiseksi. Aikuiskohderyhmiä olisivat erityisesti maahanmuuttajat sekä alanvaihtajat tai uudelleen kouluttautuvat henkilöt, joiden opiskeluvalmiuksissa on puutteita.  Opiskelijaksi ottamisen perusteita ehdotetaan tarkennettavaksi siten, että tutkinnon jo suorittaneita henkilöitä voitaisiin valita vain poikkeuksellisesti ammatilliseen peruskoulutukseen.

Kuntaliitto pitää hyvänä, että koulutusta kohdennetaan ensisijaisesti nuorille ja katsoo, että ehdotetut opiskelijaksi ottamisen perusteet ovat tarkoituksenmukaisia.

Työvoimakoulutuksena järjestettävä kotoutumiskoulutus on valtion vastuulla. Kuntaliitto on pitkään kantanut huolta siitä, että työvoimakoulutuksena järjestettävän kotoutumiskoulutuksen riittämättömyyden vuoksi maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta on käytetty aikuisten maahanmuuttajien omaehtoisena koulutuksena.

Kuntaliitto korostaa, että valtionhallinnon tulee varata riittävät määrärahat työvoimakoulutuksena järjestettävään kotouttamiskoulutukseen.

Lisäksi Kuntaliitto esittää selvitettäväksi voitaisiinko työvoimakoulutuksen järjestettävän kotoutumiskoulutuksen lisäksi kehittää aikuisille maahanmuuttajille tarkoitettu kotoutumiskoulutusosio, joka sijoitettaisiin ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupiin. Koulutus toteutettaisiin omaehtoisena opiskeluna, jolloin opiskelun aikainen toimeentulo voidaan turvata.

Erityisopetus ja ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistus

Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmää ollaan uudistamassa vuodesta 2017 alkaen. Ehdotuksen mukaan eduskunnan vuosittain päättämä talousarvio asettaisi toiminnalle määrärahakaton. Rahoitusosuuksille ei olisi etukäteen asetettua hintaa, eikä rahoitus seuraisi suoraan toteutuneita kustannuksia.

Hallituksen esityksen mukaan erityisopetuksella tarkoitetaan opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja valmiuksiin perustuvaa suunnitelmallista pedagogista tukea ja erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyjä. Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan erityisillä opetus- ja opiskelujärjestelyillä tarkoitettaisiin erilaisia aikajärjestelyjä, oppimis- ja työympäristöjärjestelyjä, yksilö- ja ryhmätyöskentelytapoja, opetusmenetelmiä, oppimateriaaleja, apuvälinteitä, teknologiaratkaisuja sekä arviointimenetelmiä ja järjestelyjä.

Kuntaliitto on huolissaan koulutuksen järjestäjien tosiasiallisista mahdollisuuksista toimintalainsäädännön mukaisten tehtävien toteuttamiseen myös erityisopetuksen osalta rahoitusjärjestelmän uudistuksen jälkeen.

Kuntaliitto muistuttaa perustuslain mukaisesta rahoitusperiaatteesta, jonka mukaisesti valtion tulee varmistaa perusrahoituksen tosiasiallinen riittävyys toimintalainsäädännön mukaisten tehtävien toteuttamiseen.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että lukio- ja ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus tulisi pohjautua jatkossakin laissa säädettyyn kustannuspohjaan.

Säädösmuutosten valmistelu-, päätös- ja toimeenpanoaikataulut

Uudet koulutuskokonaisuudet otetaan hallituksen esityksen mukaan käyttöön syksyllä 2015. Koulutukset tulee tallentaa alustavan aikataulun mukaan opintopolku-järjestelmään helmi-maaliskuun aikana. Ennen tätä ammatillisen koulutuksen järjestäjien tulee hakea opetus- kulttuuriministeriöltä järjestämislupa.  

Kuntaliitto kiinnittää huomiota nykyisiin valmistelu-, päätös- ja toimeenpanoaikatauluihin, jotka ovat kaikilta osin liian kiireiset.  

Yksityiskohtaisia huomioita

5 § Koulutuksen tavoitteet

”Kuntoutujalle järjestettävän koulutuksen tavoitteena on lisäksi yhteistyössä kuntoutuspalveluiden yhteistyössä tuottajien kanssa edistää opiskelijan kokonaiskuntoutusta.”

Kuntaliitto ei kannata vammainen sanan korvaamista erityistä tukea tarvitsevalla opiskelijalla, koska termi on opetuslainsäädännössä uusi eikä se ole yksikäsitteinen. 

 

SUOMEN KUNTALIITTO 

Maarit Kallio-Savela
erityisasiantuntija, ammatillinen koulutus

tags