Lapsen koulunkäynnin turvaaminen sairaalakoulussa

Lapsiasiavaltuutettu on pyytänyt 23.10.2014 Suomen Kuntaliiton kannanottoa lapsen koulunkäynnin turvaaminen sairaalakoulussa koskevassa asiassa. Pyynnön mukaan vastauksia hyödynnetään lapsiasiavaltuutetun raportoidessa YK:n lapsen oikeuksien komitealle YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanosta Suomessa.  

Lapsiasiavaltuutettu ja muut allekirjoittaneet esittävät näkemyksenään seuraavaa: 

Erikoissairaanhoitoa sairaalassa tarvitsevien, erityisesti mielenterveysongelmista kärsivien lasten oikeus perusopetukseen sairaalakoulussa on turvattava siihen asti kunnes lapsi saa peruskoulun päättötodistuksen, riippumatta siitä, onko lapsi ylittänyt oppivelvollisuusiän ja mikä lapsen kotikunta on. Lapsen kotikunnan tulee vastata sairaalaopetuksen kustannuksista.  

Opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi ottaa pohdittavaksi, miten sairaalaopetuksen kustannusten korvaaminen tulisi jatkossa hoitaa, jotta varmistettaisiin opetuksen yhdenvertainen toteutuminen kaikille lapsille. Oppivelvollisuusiän ylittäneiden osalta peruskoulun loppuun saattamisesta tulevien kustannusten korvaamista valtion varoista tulisi selvittää vaihtoehtona kuntien korvausvastuulle.  

Kuntaliitto toteaa kannanottonaan: 

Perustuslain 16 §:n mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. 

Perusopetuslain 26 §:n 1 momentin mukaan oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta ja oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta.  

Pykälän 2 momentin mukaan jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta 1 momentissa säädettyä aikaisemmin (eli sinä vuonna, jona lapsi täyttää 6 vuotta) ja kestää 11 vuotta. 

Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Jos päätös on jäänyt tekemättä tai oppilaan tilanne muuttuu esi- tai perusopetuksen aikana, voidaan päätös poikkeuksellisesti tehdä myöhemminkin. Tällöin oppivelvollisuus ei voi voimassa olevan lainsäädännön mukaan enää pidentyä. Päätös kuitenkin vaikuttaa muun muassa oppilaan opetusryhmän kokoon.  

Perusopetuslain 4 §:n mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta. Kunta osoittaa oppivelvolliselle perusopetuslain 6 §:ssä tarkoitetun opetuksen järjestämispaikan, jota oppivelvollisella on perusopetuslain 28 §:n 1 momentin mukaan ehdoton oikeus käydä. Perusopetuslain 28 §:n 2 momentin mukaan oppivelvollinen voi pyrkiä oppilaaksi myös muuhun kuin asuinkunnan hänelle osoittamaan kouluun.  

Perusopetuslain 5 §:n mukaan kunta päättää perusopetuksen järjestämisestä muille kuin oppivelvollisille.   

Perusopetuslain 4 a §:ssä säädetään erikoissairaanhoidossa olevan oppilaan opetuksesta. Pykälän 1 momentin mukaan pykälässä tarkoitetulle esi- tai perusopetuksessa olevalle oppilaalle annetaan opetusta, jolla on oppimista ja koulunkäyntiä ylläpitävä sekä oppilaan hoitotavoitteita tukeva kokonaiskuntoutuksellinen tavoite. Erikoissairaanhoidossa olevan oppilaan opetus järjestetään ensisijaisesti oppilaan omassa perusopetuslain 6 tai 28 §:ssä tarkoitetussa koulussa tai esiopetuksen järjestämispaikassa, johon oppilas on otettu. Sairaalan sijaintikunta on kuitenkin velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä huomioon ottaen on mahdollista. Hoidosta vastaavan sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään myös muulle erikoissairaanhoidossa olevalle oppivelvolliselle oppilaalle opetusta ja tukea siinä määrin kuin se hänen terveytensä, pedagogiset erityistarpeensa ja erikoissairaanhoidon hoidolliset ja kuntoutukselliset toimenpiteet huomioon ottaen on perusteltua, jos opetuksen järjestäminen muutoin ei ole perusopetus tai muun lain mukaisista tukitoimista huolimatta oppilaan edun mukaista. 

Lain esitöissä (HE 66/2013 vp) perusopetuslain 4 a § on otsikoitu erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen opetus. Pykälän yksityiskohtaisten perustelujen mukaan sairaalaopetuksesta säädettäisiin uudessa 4 a §:ssä, jonka otsikko on toimintaa paremmin kuvaavasti erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen opetus.  

Eduskuntakäsittelyssä (SiVM 10/2013 vp) perusopetuslain erikoissairaanhoidossa olevan oppilaan opetusta koskevan 4 a §:n otsikkoa muutettiin. Valiokunnan mietinnön mukaan ei ole perusteltua hallituksen esityksen sanamuodon mukaisesti rajata esiopetuksen oppilaita pois kyseisen oikeuden ja velvollisuuden piiristä. Sen vuoksi valiokunta lisäsi soveltamisalaan maininnan esiopetuksessa olevista oppilaista.  

Edellä esitetyn perusteella perusopetuslain 4 a §:ssä säädetään oppivelvollisten ja esiopetusta saavien oppilaiden opetuksen järjestämisestä erikoissairaanhoidon aikana.  

Kunnille myönnetään valtionosuutta perusopetuslaissa säädettyjen tehtävien käyttökustannuksiin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain mukaisesti.  

Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 41 §:ssä säädetään erikoissairaanhoidossa olevan oppilaan kotikunnan korvausvelvollisuudesta. Kunta, joka on perusopetuslain 4 a §:n 1 momentissa tarkoitettua esiopetusta ja perusopetusta saavan oppilaan kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta hoidon aikana, on velvollinen maksamaan oppilaasta sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunnalle pykälän mukaisen korvauksen.  

Kuntaliiton käsityksen mukaan edellä mainitun perusteella erikoissairaanhoidossa olevan oppilaan kotikuntalain mukaisella kotikunnalle ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta korvata oppivelvollisuusiän ylittäneen perusopetuksen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Kuntaliitto katsoo, että ei ole myöskään lakiin perustuvaa estettä sille, että sairaalan sijaintikunta ja oppilaan kotikunta kustannusten korvaamisesta keskenään sopivat. Kustannusten korvaaminen jää näin ollen kunnan päätettäväksi.  

SUOMEN KUNTALIITTO  

Terhi Päivärinta 
johtaja, opetus ja kulttuuri       

Minna Antila
opetus ja kulttuuri