Liikenne- ja viestintävaliokunnalle, 4.12.2014, Dnro 5484/90/2014, Silja Siltala

Lausunto hallituksen esityksestä joukkoliikennelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamiseksi

Liikenne- ja viestintävaliokunta on pyytänyt lausuntoa hallituksen esityksestä joukkoliikennelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Esitys liittyy hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan sisältyvään henkilökuljetusten uudistamiseen.

​Liikenne- ja viestintäministeriö valmisteli alkuperäisen, tätä laajemman esityksen niin, että se oli lausunnoilla syyskuun alkupuolelle mennessä. Kuntaliitto näki silloin esitetyt lakimuutokset pääasiassa oikean suuntaisina.

Nyt käsittelyssä on jo kolmas esitys, jota on kiireellisessä aikataulussa valmisteltu ja saadun palautteen johdosta muutettu ja karsittu aiemmista monilta osin. Välillä ministeriö esitti lakiin useita muutoksia, lisäyksiä ja poistoja, jotka kaikki veivät lakiesitystä huonompaan suuntaan. Esitysten vaikutusten arviointi oli puutteellinen ja yksipuolinen. Julkistaloudelliset vaikutusarviot puuttuivat kokonaan. Kuntaliitto vastusti tuolloin toisessa ehdotuksessa esitettyjä muutoksia.

Nyt käsittelyssä olevassa kolmannessa esityksessä on osittain palattu alkuperäisiin ehdotuksiin, mutta lakiesityksestä on karsittu kaikki taksiliikennettä ja tavaraliikennettä koskevat ehdotukset. Kun niitä ei tässä vaiheessa haluta lainsäädäntötasolle viedä, tulee ne käsitellä laajemman taksiliikennelain uudistamisen yhteydessä uudelleen yhtenä kokonaisuutena.

Kuntaliitto pitää asiallisena, että lain valmistelussa on palattu muilta osin alkuperäisiin ehdotuksiin ja voi tukea nyt esitettyjä muutosehdotuksia. Tämän lakivalmistelun menettelytavat ja kiireellinen aikataulu eivät kuitenkaan ole olleet asianmukaisia varsinkaan, kun on kyse yhteiskunnallisesti merkittävästä ja laajoja vaikutuksia aiheuttavasta asiasta.

Eräitä kommentteja kuntien tehtävien kannalta

Laissa säädettäisiin joukkoliikenteen toimivaltaisina viranomaisina toimiville kunnille velvollisuus tietojen (reitti-, pysäkki- ja aikataulutiedot) luovuttamiseen Liikennevirastolle. Velvoittaminen tietojen luovuttamiseen on hyväksyttävää yhtenäisen asiakasinformaation tuottamista varten, kunhan Liikennevirasto huolehtii tiedonvälitykseen yksinkertaisen ja automaattisen sähköisen käyttöliittymän. 

Luonnoksessa esitetään 10a§:ssä Liikennevirastolle valtakunnallista joukkoliikenteen kehittämistehtävää. Esityksestä on poistettu maininta toimivaltaisten viranomaisten ohjaamisesta, mikä on oikein, koska Liikennevirasto ei voi ohjata itsenäisiä kunnallisia viranomaisia. Perustelutekstissä on todettu, että Liikennevirasto tukee joukkoliikenteen toimivaltaisia viranomaisia niiden työssä.

Välillä esitettiin PSA -liikenteen suojan poistamista 22§:stä. Nyt esityksessä on säilytetty alkuperäinen joukkoliikennelain määrittely, mikä vastaa PSA- asetuksen tarkoitusta, kun viranomainen on päättänyt asettaa julkisen palvelun velvoitteita monilukuisempien, luotettavampien, korkealaatuisempien tai edullisempien joukkoliikennepalvelujen tarjoamiseksi ja ylläpitämiseksi. PSA- liikenteen yksinoikeudellinen suoja tällaisessa toimintamallissa välttämätön, joten joukkoliikennelain alkuperäinen muotoilu on tältä osin perusteltu.

Reittiliikenneluvan hylkäämisperusteista poistettaisiin säännös, jonka mukaan hakemus on hylättävä, jos sen hyväksyminen vakavasti vaarantaisi luotettavien liikennepalveluiden saatavuuden tai reitin tarjonta selvästi ylittäisi alueelle määritellyn joukkoliikenteen palvelutason. Ehdotus 22 §:n 3. momentin poistamisesta selkeyttää luvan myöntämisprosessia, vähentää tulkinnanvaraisuutta ja lisää päätöksenteon oikeusvarmuutta. Se myös lisännee kilpailua ja palvelutarjontaa joillakin yhteysväleillä ja kasvattaa joukkoliikennepalvelujen kysyntää.

Reitti- ja kutsujoukkoliikenteen lopettamisilmoituksen määräajan pidentämistä ei enää esitetä, vaan nykyinen kolmen kuukauden määräaika jäisi voimaan. Tämä aika on liian lyhyt ja aiheuttaa ongelmia kilpailuttamisen järjestämisessä. Samalla menetetään se hyöty, joka olisi saavutettu kuuden kuukauden määräajalla. Pidempi määräaika olisi varmistanut sen, että palvelut ovat ainakin kohtuullisen ajan käytössä aiheuttamatta kuitenkaan yrittäjälle liian iso riskiä tappioihin.

Alkuperäisessä lakiesityksessä oli poistettu rajoituksia kutsujoukkoliikenneluvan edellytyksistä. Nyt niitä ei enää esitetä. Rajoitusten poistaminen olisi jossakin määrin edesauttanut uusien kutsuohjattujen palvelujen syntyä myös markkinaehtoisesti.

Aiemmassa lakiesityksessä pientavaran kuljetusmarkkinoita avattiin lisäämällä tavarankuljetusoikeutta linja-autoliikenteessä ja taksiliikenteessä. Tämä olisi lisännyt mahdollisuuksia järjestää yhdistettyjä kuljetuksia ja tehostaa lähilogistiikkaa. Nyt tavarankuljetusoikeutta ei enää esitetä laajennettavaksi.

Silja Siltala
liikenneinsinööri
Suomen Kuntaliitto

tags