Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle 18.12.2014, dnro 5570/90/2014, Jarkko Lahtinen

Lausunto HE laiksi lastenhoidon tuista

​Esityksen mukaan nykyistä kotihoidontukeen liittyvää lainsäädäntöä muutetaan hallituksen antaman rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti. Muutos koskee erityisesti kotihoidon tukea. Yksityisen hoidon tuen osalta muutos koskee valmistelussa olevaa lakiehdotusta, jossa päivähoito-oikeutta ehdotetaan rajattavaksi. Koko laki uudistetaan ja nimetään uudelleen laiksi lastenhoidon tuista.

Kuntaliitto on samaa mieltä siitä, että hallituksen linjausten mukaisesti tulee edistää naisten työllisyyttä, lyhentää heidän urakatkojaan, parantaa heidän ura- ja palkkakehitystään sekä edistää sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista työmarkkinoilla ja perhe-elämässä.

Kuntaliitto pitää hyvänä lain kokonaisuudistusta ja selkiyttämistä. Kotihoidontuen puolittamisesta aiheutuu kuitenkin merkittäviä kustannuksia päivähoitopalvelun lisääntymisen johdosta.

Kuntaliitto vaatii esityksessä esitettyjen kustannusvaikutusten selkiyttämistä päivähoitoon siirtyvien lasten osalta. Kuntaliitto huomauttaa, että laskelmissa ei ole käytetty uusimpia tietoja kotihoidontuen käyttäjistä. Samoin laskelmissa on käytetty nykyistä valtionosuusprosenttia, vaikka on esitetty, että se tulee muuttumaan. Laskelmien pohjana tulee käyttää kustannusvaikutusten ajankohtaan kuuluvaa valtionosuusprosenttia

Kuntaliitto on samaa mieltä siitä, että taloudellisten vaikutusten arviointiin liittyy epävarmuustekijöitä. Kustannussäästöä kotihoidontuen käytön osalta syntyy, mikäli isät eivät siirry tuen käyttäjiksi. Esityksen mukaan on arvioitu että jatkossa 10 % isistä jäisi kotihoidontuen käyttäjiksi nykyisen 5,8 % sijaan. Kuntaliitto on laskelmissaan käyttänyt samankaltaista osuutta.

Kotihoidontuen käytön vähenemiseen liittyen Kuntaliitto on samaa mieltä syntyvistä lähes 64 miljoonan euron mahdollisista säästöistä. Sen sijaan Kuntaliiton näkemyksen mukaan päivähoitoon mahdollisesti siirtyvien lasten osuus on arvioitu aivan liian pieneksi. Esityksestä ei käy selkeästi ilmi mihin arvioitu 9900 lapsen määrä perustuu. Samoin alle kolmevuotiaan päivähoitopaikan vuosikustannus on liian alhainen. Kuntaliiton laskelmien perusteella alle kolmevuotiaan päivähoitopaikan kustannus on 15 300 euroa vuodessa, eikä esityksen lukujen perusteella laskettu 13 131 euroa vuodessa.

Esityksen mukaan uudistuksen kohderyhmään kuuluvista 17 000 noin 15 300 olisi sellaisia, joissa toinen vanhemmista ei osallistuisi lasten hoitoon kotihoidon tuella. Edelleen todetaan, että lisäksi lasten hoito ilman kotihoidontukea jatkuisi 3000 perheessä. Samoin todetaan 5400 perheen osalta, että kotihoidontuki ei enää jatku, eikä toisella vanhemmista ole työpaikkaa. Näiden perheiden osalta on arvioitu, että puolessa (2700 perhettä) perheistä lapset jatkavat kotona ilman kotihoidon tukea. Näin ollen päivähoitopalvelua mahdollisesti käyttävien perheiden määrä olisi 9 600 (15 300-3 000-2 700=9 600). Esityksen mukaan kotihoidontukea saavissa perheissä on keskimäärin 1,5 lasta. Päivähoitoon tulevien lasten määrä olisi siten 14 400, eikä esityksessä mainittu 9 900. Päivähoitopalvelun bruttokustannusten lisäys olisi siten noin 220 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon päivähoitomaksut, palvelun kustannuslisäys olisi yhteensä noin 194 miljoonaa euroa. Tästä valtion osuus (25 %) on noin 48 miljoonaa euroa ja kuntien osuus noin 146 miljoonaa euroa. 

Kuntaliitto vaatii, että päivähoitoon mahdollisesti tulevien lasten määrän lisääntymisestä aiheutuneiden kustannusten arviointi tulee selventää ja laskelmissa käyttää realistisia päivähoitopalvelun hintoja sekä oikeaa valtionosuutta.  

Kuntaliitto huomauttaa, että laskelmissa ei ole huomioitu mahdollisten kotona olevien yli kolmevuotiaiden sisarusten siirtymistä päivähoitoon eikä päivähoitopalvelun lisääntymisestä aiheutuvia mahdollisia investointikuluja. Verotulojen arvioinnista ei käy ilmi, miten on huomioitu isien kotiin jäämisen vaikutus verotuottoihin. Arvioinneissa on esitetty ainoastaan verotulojen lisäys naisten työelämään siirtymisen johdosta.

Kuntaliiton arvion mukaan muutoksen johdosta yli kolme-vuotiaita lapsia tulisi päivähoitoon arviolta 4 800, oletuksena, että joka kolmannella perheellä on myös yli kolme-vuotias alle kouluikäinen sisarus. Päivähoidon bruttokustannuslisäys tämän johdosta olisi noin 45 miljoonaa euroa. Näin ollen päivähoitopalvelun mahdollisen lisääntymisen johdosta bruttokustannusten lisäys olisi yhteensä noin 265 miljoonaa euroa.

Esityksen mukaan kotihoidontuella olevilla perheillä on 1,5 lasta. Esityksen sivulla 14 todetaan kuitenkin että ”esitystä valmisteltaessa on arvioitu, että lasten hoito ilman kotihoidon tukea jatkuisi noin 3 000 perheessä, joissa olisi keskimäärin kolme alle kouluikäistä lasta perhettä kohti eli yhteensä noin 9 000 lasta”.

Kuntaliitto toteaa, että esityksestä ei käy ilmi, mihin perustuu erilaisessa asemassa olevien perheiden lapsimäärät. Koko esityksessä olisi selkeämpää käyttää kotihoidontuella olevien lasten määrää, kuin välillä perheiden määrää ja välillä lasten määrää. Kotihoidontukea maksetaan kuitenkin kustakin lapsesta erikseen ja samoin päivähoidon kustannukset on laskettavissa lasten määrän mukaan, ei perheiden määrän mukaisesti. 

Kuntaliitto huomauttaa, että pääministeri Stubbin hallitusohjelman mukaan hallitus pidättäytyy uusien, kuntien menoja lisäävien tehtävien ja velvoitteiden antamisesta ilman, että se päättää samalla vastaavan suuruisista tehtävien ja velvoitteiden karsimisesta tai uusien annettavien tehtävien ja velvoitteiden täysimääräisestä rahoittamisesta. Tätä periaatetta sovelletaan kevään 2013 kehyspäätökseen nähden uusiin hankkeisiin. Kotihoidontuen jakamista vanhempien kesken ja siitä aiheutuvaa kuntien velvollisuutta lisätä lasten päivähoidon tarjontaa ei ole esitetty 2014 - 2017 kehyspäätöksessä, joten valtion on korvattava kunnille esityksestä aiheutuvat kustannukset täysimääräisesti.

Kuntaliitto kiinnittää huomiota siihen, että esitetyllä muutoksella on suuria taloudellisia ja toiminnan järjestämiseen liittyviä vaikutuksia.  Vaikutukset kohdistuvat myös riittävän kelpoisen henkilöstön saamiseen päivähoidon lisääntyessä. Kuntaliitto katsoo, että esitetty aikataulu on kohtuuton.

Kuntaliitto esittää, että asian valmistelua jatketaan yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa esityksen kustannusvaikutusten arvioinnin ja yksityisen hoidon tuen muutoksen sekä lain voimaantuloajankohdan osalta.

Kuntaliitto ehdottaa, että esitetyn muutoksen yhteydessä selvitetään koko lain lastenhoidon tuista määritellyn asiakokonaisuuden siirtämistä opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalle. Esitetty laki on kiinteässä yhteydessä päivähoitopalvelun järjestämiseen ja mahdollisilla muutoksilla on aina vaikutusta päivähoitopalvelun kysyntään. Näin ollen olisi perusteltua, että koko päivähoitopalvelu myös tukien osalta olisi saman ministeriön alaisuudessa.   

SUOMEN KUNTALIITTO 

Terhi Päivärinta
johtaja, opetus ja kulttuuri

Jarkko Lahtinen
erityisasiantuntija

tags