Eduskunnan sivistysvaliokunta on pyytänyt Suomen Kuntaliiton lausuntoa Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta 2014. Ihmisoikeusselonteko linjaa valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeustoimintaa kotimaassa ja kansainvälisesti. Siinä otetaan huomioon kansainvälisen ja kansallisen toimintaympäristön keskeiset muutokset.
Perus- ja ihmisoikeuksien kontekstissa sivistykselliset oikeudet ovat keskeisessä asemassa. Kyseisten oikeuksien turvaaminen on maassamme käytännössä pitkälti kuntien tehtävä.
Kuntien vastuulle kuuluva oppivelvollisuusikäisten perusopetus toteutuu maassamme hyvin lasten oikeuksien kannalta. Jokaisella oppivelvollisuusikäisellä on tosiasiallinen mahdollisuus osallistua kunnan järjestämään maksuttomaan opetukseen. Opetus maassamme on laadukasta ja osoitus kuntien kyvystä huolehtia ko. oikeuden toteuttamisesta. Lasten mahdollisuuksia siirtyä perusopetukseen tasoitetaan kaikille lapsille kuuluvalla maksuttomalla esiopetuksella, jota oikeutta lähes kaikki lapset maassamme käyttävät.
TSS-sopimuksen mukaan perusopetuksen jälkeinen koulutus on kaikin käytettävissä olevin keinoin tehtävä yleisesti saavutettavaksi ja mahdolliseksi kaikille. Suomen perustuslain 16 §:n 2 momentti on sisällöltään lähes sama. Perusopetuksen jälkeisen koulutuksen turvaaminen on julkisen vallan vastuulla. Vireillä olevaa toisen asteen koulutuksen rakenteellista uudistusta tulee arvioida myös nuorten perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta.
Perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen seuranta on tärkeää. Sitä tulisi tehdä arvioimalla lukujen sijaan ja ohella myös ilmiöitä, esimerkiksi sitä, miten lapset ja nuoret voivat. Esim. se, että toisessa kunnassa on vähemmän koulupsykologeja kuin toisessa, ei välttämättä kerro totuutta perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta. On mahdollista, että hyvinvoinnin turvaamiseen on paikalliset olosuhteet huomioiden panostettu jollakin muulla tavalla siten, että psykologien tarve ei ole niin suurta kuin muualla.
Kuntaliitto kiinnittää huomiota myös ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien toteuttamiseksi järjestettävien palvelujen rahoittamiseen. Valtionosuuksia on leikattu, mutta kuntien tehtävät ovat pysyneet samoina ja osin lisääntyneet. Valtionosuusleikkauksia koskevia esityksiä pitäisi ehdottomasti arvioida myös kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Liitteenä oleva taulukko kuvaa viime vuosina tehtyjen ja vielä valmistelussa olevien valtionosuuksien leikkauksia.
SUOMEN KUNTALIITTO
Terhi Päivärinta
johtaja, opetus ja kulttuuri
Minna Antila
lakimies, opetus ja kulttuuri
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.