Ulkoasiainministeriö on lausuntoa varten lähettänyt luonnoksen suuntaviivoiksi ihmisoikeuksien suojelusta ja edistämisestä kulttuurisesti monimuotoisissa yhteiskunnissa. Euroopan neuvoston ihmisoikeuksien johtokomitean alainen työryhmä (CDDH-DC) laatii suuntaviivoja jäsenvaltioille, joilla suojellaan ja edistetään ihmisoikeuksia kulttuurisesti monimuotoisissa yhteiskunnissa. Suuntaviivojen lähtökohtana on, että uskontojen moninaisuus nähdään demokraattisen yhteiskunnan rikkautena ja vahvuutena.
Suuntaviivojen tulee keskittyä olemassa olevien eurooppalaisten ihmisoikeusstandardien täytäntöönpanon edistämiseen. Suuntaviivoilla ei luoda uusia standardeja. Tavoitteena on, että suuntaviivat olisivat käytännön työväline kulttuurisesti monimuotoisissa yhteiskunnissa, myös paikallistasolla.
Luonnosta käsitellään työryhmän seuraavan kokouksessa syyskuussa 2015. Työryhmän tulee antaa luonnos suuntaviivoiksi ihmisoikeuksien johtokomitealle viimeistään marraskuussa 2015. Johtokomiteasta suuntaviivat siirtyvät Euroopan neuvoston ministerikomitean käsittelyyn.
Ulkoasiainministeriö pyytää Kuntaliiton näkemyksiä suuntaviivojen sisällöstä ja erityisesti konkreettisia parannusehdotuksia suuntaviivojen kehittämiseksi mahdollisimman käytännönläheiseksi eurooppalaiseksi työvälineeksi.
Kiittäen mahdollisuudesta esittää lausunto luonnoksesta Suomen Kuntaliitto esittää kunnioittavasti seuraavaa.
Kohta 10 Systematic integration of a gender dimension
Kuntaliitto pitää hyvänä, että suuntaviivojen oleellisena yleisperiaatteena on
sukupuolinäkökulman huomioon ottaminen. Näihin yleisperiaatteisiin tulee sisältyä sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu. On hyvä, että kohdissa 24 ja 29 sukupuolinäkökulman ja naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen tulevat esille. Myös yhdenvertaisuuden edistämisen
perusperiaatteet olisi hyvä mainita kootusti yleisenä lähtökohtana.
Jotta sukupuolinäkökulma ja yhdenvertaisuuden periaatteet eivät jäisi irrallisiksi
yleisperiaatteiksi, niitä tulisi konkretisoida eri kohdissa. Samoin Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin sopimus) tulisi viitata ja siitä voisi olla oma kohtansa. Myös iäkkäiden naisten ja miesten sekä tyttöjen ja poikien oikeuksia voitaisiin konkretisoida eri kohdissa.
Esitys: Viittaus Istanbulin sopimukseen lisätään.
Kohta 18 Access to information and consultation
Maahanmuuttajat tarvitsevat tiedotusta ja neuvontaa kotoutuakseen. Vähemmistöedustajien määrän kasvaessa tulee myös neuvonnan ja tiedottamisen tarve kasvamaan. Heille suunnattua tiedottamista ja neuvontaa on kehitettävä valtakunnallisesti yhteistyössä eri viranomaisten sekä muiden tahojen kanssa. Toisaalta vähemmistöjen tarpeet on huomioitava osana kaikille kansalaisille suunnattua tiedottamista ja neuvontaa niin verkossa kuin kasvotusten annettuna.
Tietoyhteiskunnan välineet tarjoavat keinoja ja mahdollisuuksia vähemmistöille tiedonhankintaan, koulutukseen ja itsenäiseen toimintaan. Palveluiden tulee olla saatavilla eri kanavia ja välineitä hyödyntäen siten, että turvataan tasapuolisesti palvelun saatavuus ja laatu riippumatta käyttäjän tiedoista tai taidosta käyttää tietoteknisiä välineitä.
Esitys: Lisäys: Particular concern is paid to access to online information.
Kohta 26 Elimination of discrimination and harassment in all areas of life
Hallituksen esityksessä 434/2014 todetaan ”Useat kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin liittyneet maat, mukaan lukien Suomi, rajoittavat luvatta maassa oleskelevien ulkomaalaisten oikeutta käyttää terveyspalveluja. Monissa EU- ja Eta-maissa rajoitukset ovat samantyyppisiä kuin Suomessa. Rajoituksia on arvosteltu, mutta ihmisoikeusjärjestelmän piirissä ei ole järjestelmällisesti selvitetty, millaisten terveyspalvelujen käytön rajoitusten voidaan katsoa olevan hyväksyttäviä. Ihmisoikeussopimusten toimeenpanoa seuraavien ja valvovien toimielinten, kuten Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen sekä YK:n oikeutta terveyteen käsittelevän eritysraportoijan kannanottojen perusteella voidaan kuitenkin todeta, ettei pelkästään voimassa olevan lainsäädännön mukainen kiireellinen sairaanhoito, johon kaikilla on oikeus, täyttäne tyydyttävästi kansainvälisten ihmisoikeussopimusten vaatimuksia eikä perustuslain mukaista välttämättömän huolenpidon vaatimusta luvatta maassa oleskelevien ulkomaalaisten, erityisesti raskaana olevien ja synnyttäneiden naisten ja lasten osalta.”
Kuntaliitolla ei ole muutosesityksiä itse tekstiin, mutta huomauttaa, että erityisesti terveyspalvelujen osalta tarvitaan luotettavia määritelmiä hyväksyttävistä terveyspalvelujen käytön rajoituksista.
Kohdat 19, 29 ja 30
Maahanmuuttajien ja muiden vähemmistöjen osallisuutta on parannettava ottamalla heidät mukaan palvelujen kehittämiseen ja kansalaisyhteiskunnan toimintaan. Myös äänestysaktiivisuutta on pyrittävä lisäämään. Järjestötoiminnassa erilaiset kuntalaiset kohtaavat ja voivat lisätä keskinäistä kanssakäymistään. Yhteiskunnallisen osallisuuden tukemisessa on kiinnitettävä huomiota myös maahanmuuttajanaisten ja -miesten erilaisiin mahdollisuuksiin ja valmiuksiin. Kotouttamisen yhtenä haasteena on tiedottaminen perusoikeuksista ja yhteiskunnan toimintatavoista.
Eri kuntalaisryhmien osallistuminen rikastaa paikallistasolla asioiden valmistelua ja päätöksentekoa. Kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö tavoittaa laajasti erilaiset kuntalaiset. On tärkeää huomioida naisten ja miesten tasapuolinen edustus niin paikallisissa kuin kansallisissakin toimielimissä.
Eri väestöryhmien välisiin suhteisiin voidaan vaikuttaa monikulttuurisuuden ja erilaisuuden näkyvällä hyväksymisellä, ennakkoluulojen vähentämisellä ja luomalla mahdollisuuksia eri väestöryhmien luontevalle kanssakäymiselle. Monissa kunnissa on perustettu vaikuttamisen ja osallistumisen kanaviksi neuvoa-antavia monikulttuurisuustoimikuntia tai -neuvottelukuntia.
Esitys: Lisäys, josta ilmenee, että myös äänestäminen on osaa demokraattista päätöksentekoa ja että äänestysaktiivisuuteen on panostettava.
Kohta 35 The role of civil society
Osallisuus vahvistaa sosiaalisia verkostoja ja tukee aktiivisuuden säilymistä. Kolmannella sektorilla on hyvät mahdollisuudet täydentää viranomaisten palveluita. Vapaaehtoistoiminta on tärkeää erityisesti vähemmistöjen sosiaalisen verkoston laajentamisessa koko ympäröivään yhteiskuntaan. Maahanmuuttajien omien järjestöjen panos maahanmuuttajan oman äidinkielen, kulttuurin ja uskonnon ylläpitämisessä on ensiarvoisen tärkeää. Hyvien käytäntöjen levittämiseen on panostettava.
Kolmannen sektorin toimijat tarvitsevat sellaisia toimintansa rahoitusvälineitä, joiden turvin jatkuvaa työtä voidaan tehdä.
Esitys: Lisäys tai muutos: ”consultation” -termin sijaan tai lisäksi ”communication”. Communication korostaa vuorovaikutusta.
Kohdat 38 ja 39
Kohdassa 39 esitetään, että jäsenvaltioiden tulee kannustaa kuntia toimimaan strategisesti ja laatimaan toimintasuunnitelmia ja toteuttamaan seurantajärjestelmiä. Kuntaliitto haluaa muistuttaa, että jo nykyisen lainsäädännön puitteissa kunnilla on Suomessa velvollisuus laatia useita ihmisoikeuksien toteutumiseen vaikuttavia suunnitelmia mm. kotouttamissuunnitelmia, tasa-arvosuunnitelmia, yhdenvertaisuussuunnitelmia. Erillisiä suunnitelmia ihmisoikeuksien toteuttamiseksi ei tulisi vaatia kunnilta, vaan niiden yhteisvaikuttavuutta tulisi kehittää ja integroida osaksi jo olemassa olevaa toimintaa.
Yhtenä kokoavana esimerkkinä on Eurooppalainen naisten ja miesten tasa-arvon peruskirja paikallishallinnossa, jota Kuntaliitto on suositellut kunnille hyvänä strategisena ja käytännön välineenä tasa-arvon edistämiseksi ja moniperusteisen syrjinnän poistamiseksi. Peruskirjan on laatinut Euroopan kuntaliittojen yhteistyöjärjestö, the Council of European Municipalities and Regions, CEMR.
Kunnat laativat myös maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi ja tukemiseksi kotouttamisohjelman. Ohjelma sisältää mm. suunnitelman kotoutumista edistävistä ja tukevista toimenpiteistä sekä suunnitelman hyvien etnisten suhteiden ja kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämisestä paikallistasolla. Tavoitteena on, että kotouttamisohjelmat sovitetaan osaksi kunnan muuta strategista suunnittelua, jolloin ne voivat edistää hyviin etnisiin suhteisiin ja kotoutumiseen liittyvien tavoitteiden valtavirtaistamista.
SUOMEN KUNTALIITTO
Arto Sulonen
johtaja, lakiasiat
Ida Sulin
lakimies
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Kuntien valitusosoituksissa on huomioitava kaksi kesän 2023 aikana tullutta muutosta.