Ympäristöministeriö Kalevi Luoma 13.11.2015, Dnro 1693/03/2015

Hallituksen esitykset rakennusten energiatodistuksesta annetun lain muuttamisesta

Hallituksen esitykset rakennusten energiatodistuksesta annetun lain 3 ja 9 §:n sekä rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä annetun lain 3 ja 5 §:n muuttamisista

Energiatodistusta ja niiden tietojärjestelmiä koskevien lakien muuttamistarve aiheutuu siitä, että Euroopan komissio on todennut kansallisessa lainsäädännössä energiatodistuksesta vapautettujen rakennusten luokittelun osalta joiltain osin rakennusten energiatehokkuusdirektiivin vastaiseksi. Lisäksi uusitun energiatodistuksen osalta tehdyn kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyssä hyväksytty ponsi on lakiesitysten taustalla. Lakimuutokset on tarkoitettu tuleviksi voimaan 1.5.2016. Paraikaa valmistellaan myös ns. nollaenergiarakentamiseen liittyviä lainmuutoksia, joilla tulee jo lähivuosina olemaan vaikutusta myös energiatodistusta koskeviin lakeihin.

Todistusvelvollisuuden laajentaminen

Kuntaliitto katsoo, että energiatodistusten laadintavelvollisuuden laajentaminen koskemaan nyt myös erityisrakennuksia kuten uimahalleja ja jäähalleja sekä lämmitettyjä ja jäähdytettyjä varastorakennuksia ja ajoneuvosuojia on sinänsä ymmärrettävää. Todistuksen laadintavelvollisuus yksinään ei kuitenkaan paranna rakennuksen energiatehokkuutta ilman määrätietoisia toimia - mieluummin jo ennen todistuksen laatimista. Tällaisia rakennuksia on maassa useita satoja. Näistä uima- ja jäähallit ovat merkittäviä energiankuluttajia. Niiden energiankäyttöön kiinnitetään siksi erityistä huomiota.

Uimahallit ja jäähallit ovat hyvin yksilöllisiä tai monitoimikäyttöön tehtyjä valmistumisajankohtansa mukaisia rakennuksia. Rakennusten käyttöasteet ja käyttöajat vaihtelevat myös huomattavasti. Tyypillistä rakennusta on siksi vaikea löytää. Joissain tapauksissa uimahallilla ja jäähallilla voi myös olla yhteinen energiajärjestelmä, jossa esimerkiksi jääntekokompressorien hukkalämpöjä hyödynnetään uimahallin tarpeisiin. Energiatehokkuusluokittelu todistuksessa tuottaa edellä mainituista syistä vaikeuksia.

Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa tehdyissä Kuntien energiatehokkuussopimuksessa tai energiaohjelmassa on asukasluvun perusteella arvioituna noin 75 % kuntasektorin rakennuskannasta. Energiankulutuksen kannalta merkittävimmille kuntien kohteille on joko tehty tai tehdään energiakatselmus. Sen perusteella laaditaan myös energiatodistus toimenpidesuosituksineen. Vanhat energiatodistukset olisivat edelleen voimassa tekoajankohtansa mukaisin ehdoin. Jos todistus tehdään energiakatselmuksen yhteydessä, ei siitä aiheudu merkittäviä lisäkustannuksia.

Väliaikaiset rakennukset

Väliaikaiset rakennukset säilyttäisivät poikkeuksen todistuksen laadinnasta, mutta poikkeuksen voimassaoloaika lyhenisi viidestä vuodesta kahteen vuoteen. Tämä on ongelmallista kuntien kannalta esimerkiksi väistötiloina käytettävien väliaikaisten rakennusten osalta. Väistötiloja voidaan joutua käyttämään hyvin eripituisia aikoja, erilaisiin tarpeisiin ja usein myös kiireellisesti. Energiatodistuksella ei ole merkitystä myöskään informatiivisessa mielessä. Väliaikaisten rakennusten osalta viiden vuoden poikkeus tulisi säilyttää.

Tyyppikulutus vai laskennallinen

Uudessa todistusmallissa ehdotetaan lisättäväksi vanhojen rakennusten osalta myös rakennuksen ilmoitettu eli todellinen energiankulutus. Tämä täydennys selkeyttää ja parantaa asuinrakennuksia koskevan todistuksen käytettävyyttä nykyisen laskennallisen (tyyppikulutuksen) lisänä. Tyyppikulutuksen sijaan voisi todistuksessa käyttää termiä "laskennallinen kulutus". Se avautuisi näin ehkä todistuksen tarvitsijoille ja suurelle yleisölle paremmin. 

tags