Kuntaliitto pitää tärkeänä, että Suomi antaa korkeatasoista kansainvälistä suojelua sitä tarvitseville. Suomessa valtiolla on päävastuu maahanmuuttopolitiikasta, johon myös kotouttamispolitiikka sisältyy. Myös kunnat ovat tärkeässä asemassa humanitaarisen vastuun kantamisessa.
Maahanmuuttajien kotouttamisen tarkoitus on helpottaa maahanmuuttajan asettumista Suomeen ja edistää hänen osallistumistaan yhteiskuntaan. Maahanmuuttajien määrän kasvaessa myös tarve kotouttamistoimenpiteisiin kasvaa.
Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä on noussut huomattavasti verrattuna edellisiin vuosiin. Sisäministeriön tämän hetken arvion mukaan turvapaikanhakijoita odotetaan saapuvan tänä vuonna noin 50 000. Ministeriöiden arvion mukaan näistä henkilöistä oleskeluluvan saanee noin puolet eli noin 25 000 henkilöä. Maahanmuuttoviraston arvion mukaan hakemusten käsittelyaika on noin viisi ja puoli kuukautta.
Kuntaliitto kiinnittää huomiota siihen, että nyt esillä olevassa talousarvioesityksessä kotouttamisen pääluokassa laskelmien pohjana olevat henkilömäärät perustuvat aikaisemmin tänä syksynä esitettyihin arvioihin kotouttamisen piiriin tulevista pakolaisista ja oleskeluluvan saavista turvapaikanhakijoista. Uusien arvioiden perusteella kotouttamiseen varattavat määrärahat ovat selkeästi liian pienet.
Suomen pakolaispolitiikan ja humanitaaristen velvoitteiden onnistumisen kannalta on kotouttavien ja työllistävien toimenpiteiden riittävä valtion resursointi tärkeää. On selvää, että turvapaikanhakijoiden määrän merkittävä kasvu sekä odotettavissa olevien myönteisten oleskelulupapäätösten kasvavan määrän vuoksi valtion panostusta humanitaarisin perustein tulleiden maahanmuuttajien palveluihin tarvitaan nykyistä enemmän.
Maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen on ensiarvoisen tärkeää. Erityisesti maassaolon alkuvuosina on kotouttamistoimien riittävyydellä suuri merkitys maahanmuuttajan työllistymiselle ja integroitumiselle yhteiskuntaan.
Työpoliittinen kotoutumiskoulutus on aikuisten maahanmuuttajien tärkein kotouttamisen väline. Kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on antaa maahanmuuttajille kielikoulutusta, tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta sekä tukea maahanmuuttajan työllistymistä.
Riittämättömien resurssien vuoksi työpoliittiseen kotoutumiskoulutukseen on usean kuukauden jonot erityisesti pääkaupunkiseudulla ja joissakin muissa kasvukeskuksissa. Kuntaliitto korostaa, että kotoutumiskoulutuksen resursseja tulee lisätä, jotta koulutusta voidaan järjestää tarvetta vastaavasti koko valtakunnan alueella.
Työpoliittisen kotoutumiskoulutuksen vähäisyyden vuoksi maahanmuuttajia on ohjattu omaehtoisen koulutuksen piiriin. Tästä aiheutuu kunnille kustannuksia. Kuntaliitto katsoo, että omaehtoista koulutusta voidaan käyttää työpoliittisen kotoutumiskoulutuksen rinnasteisena koulutuksena vain erityisistä syistä. Omaehtoinen koulutus ei yleensä sisällä työllistäviä elementtejä, joten se ei voi korvata työpoliittista kotoutumiskoulutusta. Maahanmuuttajaa ei pidä ohjata omaehtoiseen koulutukseen vain sillä perusteella, että työ- ja elinkeinohallinnon määrärahat työpoliittiseen kotoutumiskoulutukseen ovat riittämättömät.
Kotoutumiskoulutuksen määrärahoja arvioitaessa (pääluokassa 32.30, työlli-syys- ja yrittäjyyspolitiikka) on otettava huomioon arviot oleskeluluvan saavien turvapaikanhakijoiden määristä. Vaikka vuoden 2016 talousarvioehdotuksessa on kotoutumiskoulutuksen määrärahaa lisätty, on se riittämätön tämänhetkisten arvioitujen oleskeluluvan saavien määrälle.
Kotoutumisen edistämisestä annetun lain mukaan kunta tekee ELY-keskuksen kanssa sopimuksen pakolaisten ja myönteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntaan osoittamisesta sekä kustannusten korvaamisesta.
Kuntien mukaan suurimmat esteet kuntasijoitussopimusten tekoon ELY-keskusten kanssa ovat riittämättömät laskennalliset korvaukset, liian lyhyt korvausaika, kankea korvausjärjestelmä, henkilöresurssien puute kunnissa, kuntien vaikea asuntotilanne, työpoliittisen kotoutumiskoulutuksen vähäisyys paikkakunnalla sekä voimakas oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden itsenäinen ja omaehtoinen muutto kuntiin. Lisäksi kuntien kiristynyt taloustilanne on vaikuttanut siihen, ettei sopimuksia ole ELY-keskusten kanssa ole voitu tehdä.
Kunnat toivovat tuntuvaa korotusta laskennallisiin korvauksiin sekä tukea ELY-keskuksilta, enemmän tietoa kuntiin tulevien kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden tilanteesta, yhdenmukaisia valtakunnallisia korvauskäytäntöjä sekä riittävää työpoliittisen kotoutumiskoulutuksen määrää.
Valtio maksaa kunnille laskennallisia korvauksia kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta. Tällä hetkellä valtion maksamat laskennalliset korvaukset kunnille ovat 6 845 euroa vuodessa alle 7-vuotiaasta ja 2 300 euroa vuodessa 7 vuotta täyttäneestä henkilöstä. Korvauksia maksetaan kunnille kiintiöpakolaisista neljän vuoden ajan ja muiden henkilöiden osalta kolmen vuoden ajan.
Laskennallisten korvausten taso määriteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1993. Tilastokeskuksen julkisten menojen hintaindeksin mukaan kuntien sosiaalitoimen kustannukset ovat vuosina 1993 - 2013 nousseet 74,7 %. Jotta korvaustaso vastaisi vuoden 1993 jälkeen tapahtunutta kustannusten nousua sosiaalitoimessa, tulisi laskennallisten korvausten alle 7-vuotiaiden osalta olla 10 872 euroa vuodessa ja 7 vuotta täyttäneiden osalta 3319 euroa vuodessa. Hintaindeksin mukainen nousu kuvaa ansiotasoindeksin ja inflaation mukaista nousua. Todellisuudessa kuntien kustannukset ovat sosiaali- ja terveystoimessa nousseet tätä enemmän, kun otetaan huomioon palvelujen laadullinen ja määrällinen muutos.
Laskennallisten korvausten lisäksi kunnat saavat valtiolta erityiskustannusten korvausta enintään kymmeneltä vuodelta mm. huomattavista sairaanhoitokustannuksista, jos henkilö on ollut hoidon tarpeessa jo Suomeen saapuessaan, sekä lastensuojelun palveluihin rinnastettavista toimenpiteistä. Myös tulkkauskustannukset korvataan. Erityiskustannusten korvaukset ovat kuntien toimintamahdollisuuksien kannalta erittäin tärkeät. Korvaukset maksetaan toteutuneiden kustannusten perusteella.
Kuntien taloustilanne on erittäin vaikea ja tämä heijastuu kaikille palvelusekto-reille. Kuntaliitto painottaa, että kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta kunnille maksettaviin laskennallisiin korvauksiin tulee kohdistaa hallituskauden aikana määrällinen korotus asteittain niin, että korvausten jälkeenjääneisyys korjaantuu.
Lisäpanostukset kotouttamiseen aikaansaavat säästöjä pidemmällä aikavälillä muun muassa työttömyys-, toimeentulotuki- ja asumistukimenoissa. Kotouttamisen hyvä alku ja riittävä resursointi tukevat myös myönteisten asenteiden säilymistä.
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.