Lausunto hallituksen esityksestä eräiden erityisryhmien tapaturma- ja ammattitautiturvan järjestämisestä

​Sosiaali- ja terveysvaliokunta on pyytänyt lausuntoa lakiesityksestä, jolla lakisääteinen työtapaturma- ja ammattitautiturva ulotettaisiin koskemaan perhehoitajien lisäksi omaishoitajia, kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia sekä vammaisten ja vajaakuntoisten työtoimintaan osallistuvia henkilöitä.

Samalla pyydetään lausumaan eräistä teknisluonteisista tarkennuksista työtapaturma- ja ammattitautilakiin, maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilakiin sekä urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annettuun lakiin.

Kuntaliitto esittää lausuntonaan seuraavia huomioita:

Yleistä

Lakiesityksessä ehdotetaan, että perhehoitajien työtapaturma - ja ammattitautiturva säilytetään ennallaan ja kunnan tai kuntayhtymän tulisi jatkossakin ottaa tätä tarkoitusta varten pakollinen vakuutus. Perhehoitajien toimeksiantosuhteen rinnastus työsuhteeseen siirtyy käytännössä tapaturmavakuutuslaista ao. erityislakiin eli muutos on teknisluonteinen.  

Lisäksi ehdotetaan, että omaishoitajien osalta siirryttäisiin nykymuotoisesta vapaaehtoisen työajan vakuuttamisesta pakolliseen vakuutukseen. Omaishoitajan ansionmenetyskorvaus säilyisi ennallaan ja määräytyisi käytännössä uudessa laissa noin 10 %:lla korotetun vähimmäisvuosityöansion mukaan (pl. vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevat omaishoitajat, joihin ei jatkossakaan sovellettaisi vähimmäisvuosityöansiosuojasäännöstä). Vastaavaa muutosta ehdotetaan myös pitkäaikaistyöttömiä koskevaan kuntouttavaa toimintaa sekä vammaisten ja vajaakuntoisten työtoimintaa koskeviin erityislakeihin. Lisäksi kehitysvammaisten työtoiminnan osalta vakuuttamisvelvollisuus ilmenisi nykytilannetta selkeämmin ao. erityislaista. Tämän henkilöryhmän osalta esityksessä todetaan, että vakuutusmaksut määräytyisivät kunkin vakuutusyhtiön omien maksuperusteiden mukaan.

Lisäksi ehdotetaan eräitä muutoksia maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilakiin koskien pakollisen vakuutuskorvauksen takautuvan maksamisen etusijajärjestystä sekä vapaaehtoisen vakuutuksen korvauksen kuittaamisessa huomioitavia eriä.            

Lisäksi vakuutuslaitoksille ja muutoksenhakuelimille ehdotetaan ansionmenetyskorvausten toimeenpanon nopeuttamiseksi toimivaltasäännökset välttämättömien tulotietojen saamiseksi Verohallinnolta jo ennen kuin työntekijää tai palkansaaja-maatalousyrittäjää koskeva verotus on vahvistettu.                   

Yleisenä huomiona voidaan todeta, että erityisryhmien vakuuttamisen siirrosta erityislakeihin viitattiin jo työtapaturma- ja ammattitautilain valmistelun yhteydessä. Kuntaliitto kannattaa lain tavoitetta, jolla on tarkoitus selkeyttää nykytilaa.

Yleisesti voidaan todeta, että Kuntaliitto / KT Kuntatyönantajat ovat huolissaan siitä, että ehdotetuilla muutoksilla on vaikutuksia kuntatalouteen. Esityksen taloudelliset vaikutukset on esitysluonnoksessa toistaiseksi arvioitu hyvin ylimalkaisesti toteamalla, ettei ehdotetuilla muutoksilla ole valtiontaloudellisia kustannuksia.

Kunnille asetettavien uusien tehtävien näkökulmasta voi todeta, että kehitysvammaisten osalta vakuuttamisvelvollisuus on käytännössä uusi, mikä vähintäänkin puoltaa kuntataloudellisten kustannusten selvittämistä.

Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 71 §:n osalta tulisi perustelutekstistä käydä selkeästi ilmi, onko vakuuttamisvelvollisuuden piiriin tarkoitus sisällyttää myös työhönvalmennuksessa ja päivätoiminnassa olevat henkilöt.

Lopuksi on myös todettava, että vammaispalvelulain (1987/380) 8 b §:ssä säädetään vammaisten päivätoiminnasta. Kyseistä toimintaa ei esityksessä ole huomioitu. Herääkin kysymys, miten kyseisessä toiminnassa olevien henkilöiden vakuutusturva on tarkoitus hoitaa ja miksei heidän päivittäistä toimintaansa lueta työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiseksi toiminnaksi.

SUOMEN KUNTALIITTO  

Jean-Tibor IsoMauno
lakimies, sosiaali- ja terveys