Lausunto luonnoksesta laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta
Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt lausuntoa lakimuutoksesta, jolla toimeenpannaan ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin muutokset, jotka sisältyvät direktiiviin 2013/55/EU. Tämän ohella pyydetään lausumaan säännösehdotuksesta (6 a §), jolla pyritään ratkaisemaan lääkäreiden kaksoislaillistuksen poistamisen yhteydessä vuonna 2011 syntynyt epäkohta.
Muutosten tarkoituksena on kehittää ammattipätevyyden tunnustamisjärjestelmää sujuvammaksi, edistää terveydenhuollon ammattihenkilöiden liikkuvuutta, edistää potilasturvallisuutta sekä vahvistaa potilaan ja asiakkaan asemaa terveydenhuollossa.
Kuntaliitto esittää lausuntonaan seuraavia huomioita:
Yleistä
Ammattipätevyyden tunnustamista koskevassa direktiivissä 2005/36/EY (ns. ammattipätevyysdirektiivi) vahvistetaan säännöt, joiden mukaisesti jäsenvaltion on tunnustettava unionin kansalaisen toisessa jäsenvaltiossa hankkima koulutus tai ammattipätevyys. Direktiivi koskee EU-kansalaisten lisäksi myös ETA-alueen kansalaisia.
Ammattipätevyysdirektiivi on pantu kansallisesti täytäntöön säätämällä laki ammattipätevyyden tunnustamisesta (ns. ammattipätevyyslaki, 1093/2007) sekä sisällyttämällä ao. säännökset ammattihenkilölakiin (559/1994) ja -asetukseen (564/1994). Ammattipätevyysdirektiiviä on muutettu marraskuussa 2013. Kansallisten säädösmuutosten tulee olla voimassa tammikuussa 2016. Direktiivimuutoksella on lisätty uusi yhteisiä koulutusperiaatteita koskeva tunnustamisjärjestelmä, jonka johdosta ammattipätevyyslakia ehdotetaan uudistettavaksi kokonaan (HE 22/2015). Lisäksi mm. ammattipätevyysdirektiivin kielitaitoa koskeva 53 artikla on uudistettu.
Viranomaisen päätös ammattipätevyyden tunnustamisesta tarvitaan silloin, kun vastaanottavassa jäsenvaltiossa ammatti on säännelty, eli ammatissa toimimiseksi on säädöksiin perustuva koulutusta tai ammattikokemusta koskeva vaatimus. Päätöksen ammattipätevyyden tunnustamisesta tekee vastaanottavan maan viranomainen kyseisen maan lainsäädännön nojalla.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) tekee päätöksen terveydenhuollon ammattihenkilön kelpoisuudesta harjoittaa ammattiaan Suomessa ja toimii myös toimivaltaisena viranomaisena komission hallinnoimassa sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä (ns. IMI-järjestelmä), johon kirjataan henkilön ammatinharjoittamisoikeus ja sen laajuus sekä ammattitoimintaa koskevat rajoitukset ja kiellot.
Ehdotetun 8 b §:n osalta pidämme kannatettavana sitä, että Valvira voi perustellusta syystä vaatia Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaista osoittamaan riittävän suomen tai ruotsin kielen taidon ammatin harjoittamisoikeuden tai ammattinimikkeen käyttöoikeuden myöntämisen edellytyksenä.
Perustellun syyn lähtökohdat ovat tarkoituksenmukaiset. Pidämme kuitenkin tärkeänä muistuttaa siitä, että sinänsä aiheellinen huomion kiinnittäminen kielitaitoon ei saa kuitenkaan muodostua työvoiman liikkuvuuden esteeksi ja vaikeuttaa työvoiman saatavuutta.
Terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammatillinen kehittyminen on tärkeää. KT Kuntatyönantajat kerää vuosittain kunta-alan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskevat tiedot. Täydennyskoulutuksella tarkoitetaan kaikkea sellaista suunnitelmallista koulutusta, jonka tarkoituksena on ylläpitää ja lisätä henkilöstön ammattitaitoa ja osaamista sekä tukea sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa.
Ehdotetun 18 §:n osalta katsomme, että erilaisia osaamisen kehittämistä täydennyskoulutusta koskevia määräyksiä on lainsäädännössä jo nyt ja korostamme, että työntekijän omaa vastuuta oman osaamisensa ylläpitämisestä ja kehittämisestä ei saa unohtaa.
Kannatamme ehdotettua 18 a §:ää, jonka mukaan terveydenhuollon ammattihenkilön työnantajan tulee varmistua siitä, että terveydenhuollon ammattihenkilön kielitaito on hänen tehtäviensä edellyttämällä riittävällä tasolla. Pidämme pakottavaa säännöstä potilasturvallisuuden kannalta tärkeänä. On myös hyvä, että säännös jättää työnantajan harkintaan, millä tavoin kielitaito yksittäistapauksissa varmistetaan.
IMI-järjestelmän osalta toteamme, että IMI-tiedostoon rajoitukset ja kiellot on ilmoitettava hyvin ripeästi. Tehtävä on Valviralla, jonka työ lisääntyy. Luonnoksessa on todettu, että sillä on oltava riittävät resurssit. Taloudellisia vaikutuksia ei kuitenkaan ole arvioitu. Potilasturvallisuuden vuoksi on tärkeää, että Valvira voi toimia riittävän ripeästi ja että sillä on käytettävissään tätä tehtävää varten riittävät resurssit.
SUOMEN KUNTALIITTO
Jean-Tibor IsoMauno
lakimies, sosiaali- ja terveys