Lausunto Valtiovarainministeriön työryhmän valmistelemaan ehdotukset pormestarinvaalista ja kunnanosavaaleista
Valtiovarainministeriö asetti 25.4.2014 työryhmän valmistelemaan ehdotukset pormestarinvaalista ja kunnanosavaaleista. Työryhmän tehtävänä oli valmistella lainsäädäntömuutokset, jotka mahdollistaisivat kunnan pormestarin ja alueellisen toimielimen valitsemisen suorilla vaaleilla. Ehdotukset tarvittavista kuntalain ja vaalilain muutoksista tuli valmistella hallituksen esityksen muotoon. Tarkoituksena on, että lakimuutokset voisivat tulla voimaan vuonna 2016 siten, että pormestarinvaali ja kunnanosavaalit olisivat kuntien käytettävissä vuoden 2017 kuntavaalien yhteydessä.
Työryhmä on toimeksiantonsa mukaisesti valmistellut suorat vaalit mahdollistavat säännökset. Erikseen on kuitenkin päätettävä, johtavatko ehdotukset lainsäädäntötoimiin. Tähän kunnat voivat vaikuttaa ottamalla lausuntokierroksella kantaa vaalien tarpeellisuuteen.
Työryhmän ehdotuksen mukaan valtuusto voisi päättää, että pormestari ja/tai alueellisten toimielinten jäsenet valitaan kunnassa suorilla vaaleilla. Pormestarinvaali ja kunnanosavaalit toimitettaisiin kuntavaalien yhteydessä. Pormestarinvaalilla valitun pormestarin asema, tehtävät ja toimikausi olisivat lähtökohtaisesti samat kuin valtuuston valitsemalla pormestarilla. Valtuustolla olisi oikeus erottaa pormestarinvaalilla valittu pormestari määräenemmistöpäätöksellä, jos hän ei nauttisi valtuuston luottamusta. Lisäksi säädettäisiin pormestarin vaalitavasta.
Valtuusto päättäisi vaaleilla valittujen alueellisten toimielinten tehtävistä, määrästä, aluerajauksesta sekä jäsenten lukumäärästä. Kunnanosavaaleilla valitut alueelliset toimielimet olisivat muiden alueellisten toimielinten tapaan asemaltaan lautakuntia tai johtokuntia. Lisäksi ehdotetaan säännöksiä äänioikeudesta, vaalikelpoisuudesta, vaalipiireistä, ehdokasasettelusta
sekä ennakkoäänestyksestä pormestarinvaaleissa ja kunnanosavaaleissa sekä muita vaalien toimittamiseksi tarvittavia säännöksiä.
Kuntaliitto haluaa lausunnossaan korostaa, että ehdotuksia sekä suorasta pormestarin vaalista että kunnanosavaaleista lähdettiin valmistelemaan tilanteessa, jolloin yhteiskunnallinen tilanne oli erilainen kuin se nyt on. Tuolloin toteutuksen alla oli pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukainen kuntarakenneuudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Sittemmin nämä molemmat jäivät toteutumatta. Nykyisen pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa on linjattu Sote - uudistuksen toteuttaminen, joka tulee muuttamaan kunnan roolia ja tehtäviä merkittävästi. Muutos aiheuttaa tarkistustarpeita myös kuntien johtamisjärjestelmälle.
Suomen Kuntaliitto lausuu suoran pormestarin vaalin osalta seuraavaa:
Kuntaliitto suhtautuu myönteisesti siihen, että suorasta pormestarin vaalista on valmisteltu mahdollistavat ehdotukset. Sen sijaan Kuntaliiton näkemyksen mukaan suoran pormestarin vaalin tarpeellisuutta tulee tarkastella kriittisesti kunnan kokonaisjohtamisen näkökulmasta.
Suoran vaaliin on syytä siirtyä vain jos kunnat näkevät sille olevan aidosti tar-vetta. Kuntien antamat näkemykset ja lausunnot tulee siten ottaa aidosti huomioon.
Itsessään vaalimenettelyä voidaan pitää hyvänä, samoin esitettyjä vaihtoehtoja ensimmäisen vaalin jälkeisestä valtuuston mahdollisuudesta valita pormestari suorassa vaalissa kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Kuntaliitto näkee myös oleellisena sen, että ehdotukseen sisältyy pormestarin erottamismahdollisuus määräenemmistöpäätöksellä.
Ehdotuksessa olevat erot valtuuston valitsemaan pormestariin ovat minimaaliset. Pitäisikö suorilla vaaleilla valitun pormestarin asemassa näkyä selvästi hänen roolinsa vaaleilla, kuntalaisten äänillä valittuna poliittisena johtajana? Jos näin ei ole, on tälläkin vaikutuksensa suoran vaalin tarpeellisuuteen.
Kuntaliiton näkemyksen mukaan kuntajohtamisessa on turvattava sen kehittämisen pitkäjänteisyys. Jos suoraan pormestarin vaaliin siirrytään, on se johtamisen osalta haasteellista ja jännitteistä. Suorilla vaaleilla valittu pormestari voi kokea ristipaineita kuntayhteisön taholta ja samalla hänen on kyettävä toimimaan kunnan strategisena johtajana. Haasteeksi johtamisessa nousee tällöin se, miten ristiriitatilanteessa voidaan ylläpitää strateginen päätöksentekokyky, kestävän kuntatalouden ylläpito ja yhteistyösuhteet poliittisten ryhmien ja ammatillisen ja poliittisen johdon välillä.
Kuntaliitto pitää myönteisenä asiana sitä, että suoralla vaalilla valittava pormestari antaa poliittiselle johtajalle kasvot. Hän voi myös toimia sillanrakentajana kuntalaisten osallistumiskanavien ja hallinnon välillä.
Suomen Kuntaliitto lausuu kunnanosavaalista seuraavaa:
Työryhmä on toimeksiantonsa mukaisesti valmistellut myös alueellisen toimielimen suoran vaalin mahdollistavat säännökset. Ehdotusten valmistelu käynnistyi siinä vaiheessa kun oli tarkoitus saattaa maalin kuntarakenneuudistus. Kun uudistuta ei saatu toteutettua, voidaan tältä osin todeta vaalin olevan tarpeeton. Voidaan perustellusti pohtia, onko kunnanosavaalin mahdollistaminen tarpeellista nykyisessä tilanteessa, jossa ei ole odotettavissa merkittäviä kuntaliitoksia ja siten maantieteellisesti laajoja kuntia.
Suoraan vaaliin liittyy kuitenkin paljon ongelmia, ettei sääntelyyn ole tarvetta. Myöskään kunnat eivät ole osoittaneet kiinnostusta tähän mahdollisuuteen. Myös Kuntaliitto pitää kunnanosavaaleja tarpeettomina, kun kunta voi jo nyt kuntalain säännösten mukaan järjestää alueellista hallintoa päättämällään ta-valla. Myös kunnanosan asukkaille voidaan antaa toimivaltaa jäsenten nimeämisessä. Lisäsääntely ei siten ole tarpeellista.
Kuntaliiton näkemyksen mukaan erittäin merkittävä haitta kunnanosavaalin toteutumisessa on se, että alueellisesta toimielimestä tulee kunnanvaltuuston tapaan poliittinen toimielin, joka ei turvaa tarpeeksi alueen asukkaiden omaan haluun toimia kunnanosa-alueen toiminnan ja palveluiden kehittäjänä sekä alueen identiteetin ja yhteisöllisyyden vahvistajana (esimerkiksi Rovaniemen aluelautakunnat). Vaalien mahdollisuuden toteutuessa näkee Kuntaliitto, että aitoa osallistumista tukeva vaihtoehto ehdokkaiden asettamiseen olisi valitsijayhdistysten roolin kasvattaminen.
Toisaalta voidaan nähdä, että erityisesti piilevä äänikynnys kaventaa pienten puolueiden mahdollisuuksia saada edustajia alueellisiin toimielimiin ja siten kaventaa edustuksellisen demokratian toteutumista.
Kuntaliiton näkemyksen mukaan kunnanosavaalin mahdollistamisen haittana voidaan pitää kunnan kokonaisohjauksen hämärtymistä ja valtuuston aseman heikentymistä ylimpänä päätöksiä tekevänä toimielimenä sekä hallinnon moniportaisuuden kasvua esimerkkinä sektorilautakuntien alaisuuteen perustettavat alueelliset lautakunnat. Voidaan myös kysyä, loisiko järjestelmä paineita lisätä suurissa kuntayksiköissä alueellisia osa-aikaisia ja kokopäiväisiä puheenjohtajia ja siten luoda hankalasti hahmottuvia kokonaisohjausjärjestelmiä. Vaaleilla valittavalle alueelliselle toimielimelle asetettavien tehtävien tulisi olla riittävän vaikuttavia niin, että kokonaisohjaus säilyy edelleen kunnanvaltuustolla.
Kunnanosavaali voi myös asettaa kunnan eri osat epätasa-arvoiseen asemaan kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien näkökulmasta kuin myös kunnanosien kehittämisen näkökulmasta jos vaaleja ei uloteta koskemaan koko kunnan eri alueita.
Sekä suoran pormestarinvaalin että kunnanosavaalin mahdollisen toteutumisen ja suorittamisen yhteydessä tulee huomioida kunnille aiheutuvat kustannukset. Monien samanaikaisten vaalien toteuttaminen vaatii kunnilta paljon lisäresursseja. Myös äänestäjien näkökulmasta päällekkäiset vaalit voivat tuntua monimutkaisilta ja siten vaikuttaa äänestysaktiivisuuteen.
Kuntaliitto haluaa vielä nostaa esille, että kuntien omia näkemykset ja lausun-not asiasta tulee huomioida ja arvostaa niitä. Kun äskettäin voimaan tullutta kuntalakia valmisteltiin, kysyttiin tuolloin kunnilta halukkuutta ottaa käyttöön suora pormestarin vaali. Tätä halukkuutta ei kuitenkaan juurikaan ilmennyt. Myös kunnanosavaalin osalta kuntien näkemykset ovat olleet erittäin varauksellisia.
Helsingissä 21.8.2015
SUOMEN KUNTALIITTO
Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
toimitusjohtaja
Kaija Majoinen
tutkimus- ja kehitysjohtaja