Ympäristöministeriölle, 2.9.2015, Dnro 1353/03/2015, Marko Nurmikolu

Luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi jätelain 117 a ja 124 §:n muuttamisesta

Esityksessä jätelakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset jätelain mukaisten valvontaviranomaisten velvollisuudesta laatia riskinarviointiin perustuva suunnitelma toimivaltaansa kuuluvien laitosten ja yritysten jätehuoltoa koskevista tarkastuksista ja muusta säännöllisestä valvonnasta.

Täsmennetyt viranomaistehtävät perustuisivat jätteiden siirroista annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 1013/2006, jossa säädetään yksityiskohtaisesti tarkastuksia koskevan suunnitelman laatimisesta ja jätehuollon tarkastusten toteuttamisesta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Tarkastuksia koskevat suunnitelmat olisi pantava täytäntöön viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2017.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että laitonta jätteiden siirtoa pyritään kitkemään lisääntyvällä valvonnalla. EU:n jätteensiirtoasetuksesta jätelakiin siirretyt velvoitteet koskevat lähtökohtaisesti vain jätteiden siirtoa, niinpä asetuksesta johtuvia velvoitteita ei tule laajentaa muihin valvontatehtäviin. Lisäksi EU:n lainsäädännöstä tulevat uudet valvontavelvoitteet tulee kohdistaa vain valtion omiin toimijoihin, jos uusista tehtävistä ei ole sovittu kuntien kesken.

Parhaillaan toimivissa ympäristölainsäädännön kehittämishankkeissa on yhteisesti sovittu, että pyritään pois kunnan ja valtion valvontaviranomaisten jaetusta vastuusta, koska tämä on päällekkäisten resurssien käyttöä ja voi aiheuttaa sekaannusta. Ehdotetussa jätelain 124 §:ssä suunnitellut tarkastukset ja tarkastussuunnitelman laatiminen on kuitenkin asetettu sekä valtion että kunnan valvontaviranomaisen vastuulle yhteisesti. Tämä saattaa johtaa siihen, että molemmat viranomaiset selvittävät ja valvovat samoja kohteita tai eivät kumpikaan valvo tiettyjä kohteita.

Voimassa olevan jätelain 124 §:n mukaan valvontaviranomaisen on määräajoin asianmukaisesti tarkastettava laitokset ja toiminnot, joissa syntyy vaarallista jätettä. Samoin on tarkastettava jätteen ammattimaista kuljettamista tai keräystä harjoittavan tai jätteen välittäjänä toimivan toiminnanharjoittajan toiminta. Voimassa oleva tarkastusvelvollisuus ei ole asettanut velvoitetta sille, kuinka usein määräaikaisvalvontaa on tullut hoitaa. Esimerkiksi lain perusteluissa mainitaan vain, että pykälällä on pantu osittain täytäntöön jätedirektiivin 34 artiklan vaatimukset asianmukaisista ja määräajoin suoritettavista tarkastuksista. Jätelakia valmisteltaessa tämän ei arvioitu aiheuttavan merkittävästi lisätehtäviä valvontaviranomaisille. Käytännössä, koko jätelain voimassaoloajan valvontaviranomaiset ovat tehneet edellä mainittuja tarkastuksia lähinnä satunnaisesti tai haittailmoitusten perusteella. Kuntaliiton kyselyn mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa ei laajamittaisesti ole tehty määräajoin tai muuten säännöllisesti näitä tarkastuksia. Ainostaan jotkin isoimmat kunnat tai kuntayhtymät ovat kertaluontoisesti ja tiettyyn yritysryhmään kohdistuen tehneet näiden toimintojen tarkastuksia.

Ehdotetussa jätelain 124 §:ssä valvontavelvollisuutta on laajennettu kaikkiin jätteen käsittelijöihin. Lisäksi kaikesta jätelain 124 §:n mukaisesta valvonnasta tulisi tehdä suunnitelmaan perustuvaa ja riskiperusteista. Viitaten ympäristönsuojelulain uudistamisesta saatuihin kokemuksiin vastaavasta valvonnasta on kyse merkittävästä lisätehtävästä. Valvontasuunnitelman sisällöstä ja riskinarvioinnin perusteista tulee säätää lailla täsmällisesti sekä synkronisoida se ympäristönsuojelulain vastaavien valvontainstrumenttien kanssa. Ei ole järkevää edellyttää valvontaviranomaisten tekevän erillisiä valvontasuunnitelmia eri substanssilakien perusteella. 

Kaikilla jätteenkäsittelijöillä ja vaarallista jätettä tuottavilla toimijoilla ei ole ilmoitusvelvollisuutta toiminnastaan. Ilman alarajaa näitä toimijoita on Suomessa kymmeniä tuhansia (maatilat, autokorjaamot, monet kaupat, lääkärikeskukset, maalaamot, yms.). Näiden toimijoiden selvittäminen, tarkistaminen sekä riskinarviointi, jotta valvonnan suunnittelua voitaisiin tehdä, vaatisi alkuun kunnissa tuhansia tai kymmeniä tuhansia lisähenkilötyötunteja.

Valvonnan keventäminen ja normien purku edellyttävät, että ehdotetun jätelain 124 §:n toimintojen valvonta perustuu pitkälti omavalvontaan ja satunnaisiin otoksiin eri tuotantoaloilla. Jätelaista löytyy jo nyt sanktiomahdollisuus esimerkiksi jätteiden huolehtimisvelvollisuuden rikkomisesta. Voitaisiin harkita myös ilmoitusvelvollisuutta pykälän tarkoittamille toimijoille.

Vaikutukset kuntatalouteen

Ehdotettu jätelain muutos aiheuttaisi kunnille arviolta 0,5 - 2,0 miljoonan lisäkustannukset, jotka tulee korvata valtioneuvoston päätöksen mukaisesti valtionosuuksien korotuksella. Laskelmat tullaan täydentämään mahdollisessa kuntalain 8 §:n 3 momentin neuvottelumenettelyssä.

Valvonnan maksullisuuden ulottaminen myös jätelain valvontaan on parhaillaan osana hallitusohjelman toimenpideohjelmaa. Maksullisuuden mahdollistaminen on yksi vaihtoehtoinen keino laajentaa kuntien valvontatehtäviä ilman, että valtionosuuksia jouduttaisiin nostamaan.

Kuntaliiton ehdotus

Kuntaliitto ehdottaa, että lakimuutos rajataan koskemaan vain jätteiden siirtoa ja siten, että laajennettu suunnitteluvelvollisuus koskee vain valtion valvontaviranomaisia.

Hallitusohjelman tavoitteet:

Sipilän hallitusohjelman mukaan hallitus vähentää kuntien kustannuksia 1 miljardilla eurolla (liite 3) karsimalla lakisääteisiä tehtäviä sekä niiden toteuttamista ohjaavia velvoitteita.

Hallitus ei anna kunnille lainkaan uusia tehtäviä tai velvoitteita vaalikaudella 2015-2019. Hallitus sitoutuu pitämään voimassa 100 prosentin valtionosuudet turvaavan lain. Mikäli valtionosuuksia leikataan, hallitus vähentää kuntien tehtäviä samassa suhteessa.

Vapautetaan kuntien maksupolitiikkaa. Lupa- ja valvontaviranomaistoiminnassa siirrytään kohti kustannusvastaavuutta. Lakeja, joissa voitaisiin siirtyä kustannusvastaavuuteen, ovat esimerkiksi: ympäristönsuojelulaki, merenkulun ympäristönsuojelulaki, vesilaki ja jätelaki.

Konkreettiset toimenpide-esitykset on tehtävä erityisesti velvoitteiden keventämisestä liittyen mm. palvelutuotannon sisäiseen viranomaisprosessiin (suunnitelmat, tiedon antaminen, viranomaisyhteistyö) ja palvelujen ulkoiseen prosessiin (asiakas- ja sidosryhmäyhteistyö, kuuleminen, tiedon antaminen).

SUOMEN KUNTALIITTO

Alueet ja yhdyskunnat -yksikkö

Ritva Laine
Johtaja 

Marko Nurmikolu
Lakimies

tags
Marko Nurmikolu

Etunimi
Marko
Sukunimi
Nurmikolu
lakimies

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 771 2597
Kännykkä
+358 50 406 9494
Vastuualueet
  • ympäristönsuojelulainsäädänto
  • jätelainsäädäntö
  • ympäristöterveydenhuolto
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Alueet ja yhdyskunnat
Tiimi
Ympäristö