Luonnos kaupunkiraideliikennelaiksi

Ehdotettu laki koskisi niin metroa kuin raitioliikennettäkin. Metro- ja raitiotieliikenne kuuluisivat jatkossa viranomaisvalvonnan piiriin. Toiminnanharjoittajalle säädettäisiin ilmoitusvelvollisuus rataverkon hallinnasta. Lisäksi toiminnanharjoittajalla tulisi olla turvallisuuden takaava organisaatio ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä. Viranomaistehtävistä vastaisi Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi). Sille kuuluisi kaupunkiraideliikenteen turvallisuuden valvonta ja se voisi antaa mm. määräyksiä turvallisuusjohtamisjärjestelmästä sekä liikennejärjestelmän ja sen osien vähimmäisturvallisuustasosta sekä järjestelmän turvallisuustavoitteista. Rataverkon haltijat ja liikenteen harjoittajat olisivat velvollisia suorittamaan kaupunkiraideliikenteen vuosimaksua. Laki tulisi metroliikenteen osalta voimaan 1.1.2016 ja raitiotieliikenteessä 1.1.2018.

​Kuntaliitto on antanut aiemmasta luonnosversiosta lausunnon 5.3.2015, jossa se katsoi, ettei lainsäädäntöä tule ulottaa kuntien sisäiseen raitiotieliikenteeseen. Samoin Kuntaliitto kiinnitti huomioita siihen, että kansallisella lainsäädännöllä ei tule lisätä enempää kuntien kuin valtionkaan viranomaistehtäviä ja työtaakka ja siten yhteiskunnan kustannuksia.

Nyt ehdotettu ilmoitusmenettely lienee hallinnollisesti kevyempi ja joustavampi kuin aiemmin esitetty toimilupajärjestelmä. Myös raitiotieliikenteen mukaan ottamista on siirretty myöhemmäksi, vuoden 2018 alkuun. Ilmoitusmenettelyn ja sen vaikutusten arviointi on kuitenkin vaikeata, koska ennakolta ei ole tiedossa kaikkia niitä tulevia määräyksiä ja vaatimuksia, jotka toiminnan tulisi täyttää.

Liikenteen turvallisuusvirastolle ollaan lakiluonnoksen mukaan antamassa uusia tehtäviä ja runsaasti määräyksenantovaltuuksia. Vaikka ehdotuksen mukaan määräykset olisivat ” yleiseltä merkitykseltään vähäisiä ja teknisluonteisia” on niillä kaikissa tilanteissa kuitenkin etukäteen ennakoimattomia vaikutuksia toimintaan ja kustannuksiin. Määräyksenantovaltuudet tulisi olla selkeämmin rajattuja. Määräysten valmistelu ja turvallisuuden kehittäminen tulee määritellä tehtäväksi yhteistyössä toiminnanharjoittajien kanssa ja määräysten toiminnalliset ja taloudelliset vaikutukset tulee arvioida ennen määräysten antamista.

Vuosimaksu antaa Liikenteen turvallisuusvirastolle laajan oikeuden kattaa erilaisia kustannuksiaan maksuilla. Suunnitellun vuosimaksun suuruutta ei ole määritelty laissa. Alustavien tietojen perusteella sitä on kaavailtu varsin korkeaksi.  Kuntaliitto katsoo, että maksusäännöksen laajuutta tulee vielä harkita. Onko oikein ja kohtuullista, että muutama toiminnanharjoittaja joutuu kattamaan uuden järjestelmän käynnistämisen. Kuuluuko valvottavien maksaa valtion omia kehittämiskuluja? Suunniteltu tietojärjestelmä vaikuttaa myös olevan ylimitoitettu, kun toimijoita tulee olemaan vain muutama. Säännös tulee myös muotoilla niin, ettei maksua peritä kaksinkertaisena samalta toiminnanharjoittajalta, jos se on sekä rataverkon haltija että liikenteen harjoittaja.

Toiminnanharjoittajaa koskevissa vaatimuksissa 3 §:ssä on epäselvää koskevatko vaatimukset vain rataverkon haltijaa vai myös liikenteen harjoittajaa, jotka molemmat on määritelty toiminnanharjoittajaksi. Lakiehdotuksen perusteluteksteissä on myös vielä muutamia viittauksia toimilupaan, jotka tulisi korjata.

Jatkovalmistelussa tulee ottaa huomioon raideliikennekuntien näkemykset kaupunkiraideliikenteen turvallisuuden ylläpidossa ja kehittämisessä. Tällä hetkellä paras asiantuntemus metro- ja raideliikenteen turvallisuusvaatimuksista ja kehittämistarpeista on HKL:llä, joka ainoana niitä Suomessa harjoittaa.

Kuntaliitto katsoo lopuksi, että Sipilän hallitusohjelman kirjauksia normituksesta ja kuntien tehtävistä tulee soveltaa myös käytännössä kaikissa tilanteissa. Sellaista sääntelyä, josta ei saada selkeää lisäarvoa, tulee välttää. Kunnille ei pidä myöskään säätää uusia maksuja, jotka lisäävät kuntien menoja.

SUOMEN KUNTALIITTO

Ritva Laine
Johtaja, Alueet ja yhdyskunnat

Silja Siltala  
Liikenneinsinööri