Lausunto Eduskunnan hallintovaliokunnalle 21.1.2015, Dno 97/03/2015, Erja Horttanainen

Suomen Kuntaliiton lausunto Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta 2014

Kuntaliitto esittää lausuntonaan Valtionneuvoston ihmisoikeusselonteosta seuraavaa: 

Kunnat vaikuttavat ihmisoikeuksien toteutumiseen merkittävästi käytännön tasolla, koska kunnat ovat keskeinen taho lailla säädettyjen perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisessa. Kunnat voivat vaikuttaa ihmis- ja perusoikeuksia koskevan tiedottamisen sisältöön ja saatavuu­teen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että myös haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät saisivat mahdollisimman tehokkaasti, joustavasti ja ymmärrettävästi tietoa perus- ja ihmisoikeuksistaan. Keskeistä on henkilöiden tietoisuus omista oikeuksistaan ja pääsy avun lähteille ja sen piiriin. Kuntien palvelut tukevat kaikkien väestöryhmien lasten kasvua sekä luovat eri väestöryhmien naisille ja miehille mahdollisuuksia osallistua tasa-arvoisesti ja yh­denvertaisesti työelämään ja yhteiskunnalliseen toimintaan. 

​Perus- ja ihmisoikeudet kuntien palveluissa

Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaan perusopetuksen jälkeinen koulutus on kaikin käytettävissä olevin keinoin tehtävä yleisesti saavutet­ tavaksi ja mahdolliseksi kaikille. Suomen perustuslain 16 §:n 2 momentti on sisällöltään lähes sama. Perusopetuksen jälkeisen koulutuksen turvaaminen on julkisen vallan vastuulla. Vireillä olevaa toisen asteen koulutuksen rakenteellista uudistusta tulee arvioida myös nuorten perus­ ja ihmisoikeuksien näkökulmasta.

Kuntien vastuulle kuuluva oppivelvollisuusikäisten perusopetus toteutuu maassamme hyvin lasten oikeuksien kannalta. Jokaisella oppivelvollisuusikäisellä on tosiasiallinen mahdollisuus osallistua kunnan järjestämään maksuttomaan opetukseen. Opetus maassamme on laadukas­ta ja osoitus kuntien kyvystä huolehtia ko. oikeuden toteuttamisesta. Lasten mahdollisuuksia siirtyä perusopetukseen tasoitetaan kaikille lapsille kuuluvalla maksuttomalla esiopetuksella, jota oikeutta lähes kaikki lapset maassamme käyttävät.

Kuntien palveluissa otetaan huomioon erityisryhmien, mm. vammaisten tarpeet esimerkiksi lasten päivähoidossa, perusopetuksessa ja toisen asteen opetuksessa. Kunnat edistävät ta­voitteellisesti erityisryhmien osallisuutta ja yhdenvertaisuutta mm. vammaispoliittisilla ohjel­milla. Kunnat ovat laatineet myös vanhuspoliittisia ohjelmia.

Sukupuoleen perustuva ja perheväkivalta ovat vaikeita ongelmia myös Suomessa. Kunnat ovat keskeisiä väkivallan ehkäisyn käytännön toteutuksessa yhteistyössä muiden viranomais­ten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kansallisella tasolla olisi varmistettava, että kunnissa on riittävät resurssit ja osaaminen väkivallan ehkäisyyn käytettävään moniammatilli­seen työhön ja koulutukseen.

Jokaisella lapsella tulee olla oikeus turvalliseen lapsuuteen. Kunnat vaikuttavat lapsiin kohdistuvan väkivallan ja hyväksikäytön ehkäisyyn lastensuojelutyössä ja ehkäisevällä lastensuoje­lulla. Kuntaliiton mielestä on välttämätöntä laajentaa ja vahvistaa tukitoimenpiteitä, jotka tu­kevat lapsia ja lapsiperheitä kuormittavissa tilanteissa ilman yhteyttä lastensuojeluun silloin, kun tilanne ei ole lastensuojelullinen. Ehkäisevällä lastensuojelulla tarkoitetaan lastensuojelu­ lain mukaan kaikkea sitä työtä, mitä peruspalveluissa, kuten opetus-, kulttuuri-, liikunta ja nuorisotoimessa tehdään lasten ja perheiden kanssa silloin, kun perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana.

Valtioneuvoston selonteossa todetaan, että TIS-oikeuksien velvoittavuus on erityisen tärkeää ottaa huomioon tilanteissa, joissa julkisen järjestämisvastuun piirissä olevia palveluita siirre­tään yksityisten toimijoiden toteutettavaksi. Tämä näkökohta on tärkeä. Kuntien osalta kes­keinen sovellettava säännös on sosiaali- ja  terveydenhuollon suunnittelusta annetun lain 4  §:n 3  momentti. Sen mukaan hankittaessa palveluja yksityiseltä palvelujen tuottajalta kunnan tai kuntayhtymän on varmistuttava siitä, että hankittavat palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edel­lytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Tämä sisältää myös perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamiseen liittyvät toimet. On kuitenkin tarpeen, että vastaisuudessa tunnistetaan perus-­ ja ihmisoikeuksien merkittävyys myös hankintaprosesseissa.

Eri väestöryhmien osallisuus yhteiskunnan toimintaan ja päätöksentekoon

Demokratian toteutumisen kannalta on syytä kiinnittää huomiota siihen, että kaikki väestöryhmät osallistuisivat kunnalliseen toimintaan eri toimielimissä ja päätöksenteon vaiheissa. Kunnat itsehallinnollisina, kansalaisia lähimpänä olevina demokraattisena tasona tarjoavat hyvät mahdollisuudet vaikuttaa omaa elinpiiriä koskevaan päätöksentekoon ja näin ihmisoikeuksien toteutumiseen. Erityis- ja vähemmistöryhmien edustus kunnallisissa luottamuselimissä on kuitenkin edelleen vähäinen. Tilannetta on pyrittävä parantamaan mm. tiedotusta lisäämällä. Maahanmuuttajien osallisuutta on lisätty esimerkiksi perustamalla maahanmuutto- ja moni­ kulttuurisuustoimikuntia.

Tulevaisuudessa on entistäkin enemmän kiinnitettävä huomiota asuinalueiden kehittämiseen siten, että ne ovat väestörakenteeltaan tasapainoisia. Osallisuuden lisäämisessä ja ennaltaeh­käisevässä työssä toiminta asuinalueella on avainasemassa. Kaupunkien ja kaupunginosien erilaisuus ja vähemmistöryhmien osallisuus tulee nähdä myös kaupunkikulttuurin rikkautena ja asuinalueen vahvuutena.

Suvaitsemattomuuden ja syrjinnän ehkäisy

Kuntaliitto on eri yhteyksissä korostanut myönteisen ja suvaitsevaisen asenneilmapiirin luomista päivähoidossa ja kouluissa sekä erilaisissa kulttuuri- ja liikuntaharrastuksissa. Koulujen oppiaineissa tulee painottaa suvaitsevaisuuskasvatusta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Moniarvoisessa koulussa sekä erilaisissa vapaa-ajan harrastuksissa edistetään suvaitsevai­suutta ja arvostetaan ihmisen erilaisuutta. On havaittu, että esimerkiksi koulutuksellinen eriy­tyminen alkaa jo varhaisessa lapsuudessa. Tästä syystä osallistuminen mm. kaikille lapsille tarkoitettuun esiopetukseen on katsottu erittäin tärkeäksi.

Tasa-arvolain mukaan viranomaisten velvollisuus on edistää tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan. Selvittämällä eri väestöryhmien naisten ja miesten, tyttöjen ja poikien mahdollisesti eri­laisia tarpeita ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä saa­daan lisätietoa muun muassa moniperusteisesta syrjinnästä ja voidaan tehokkaammin vaikut­taa syrjinnän poistamiseen. Kuntaliitto on suositellut kunnille ja maakuntien liitoille Euroopan kuntajärjestöjen yhteistyössä laatimaa Eurooppalaisen paikallis- ja aluehallinnon naisten ja miesten tasa-arvon peruskirjan soveltamista. Peruskirjassa kiinnitetään erityistä huomiota su­kupuolivaikutusten arviointiin ja moniperusteiseen syrjintään.

Suvaitsemattomuuden ja syrjinnän eriasteisiin ilmenemismuotoihin on mahdollista vaikuttaa tukemalla maahanmuuttajien ja muiden vähemmistöjen osallistumista suomalaiseen yhteis­ kuntaan. Kunnat voivat kaikilla sektoreilla pitää esillä ja huomioida esimerkiksi maahanmuut­tajien ja muiden vähemmistöjen asemaa ja pyrkiä toimimaan suunnannäyttäjinä mm. ennakkoluulottomassa rekrytoinnissa. Kunnilla on mahdollisuus osaltaan vahvistaa laaja-alaista de­mokratiaa vaikuttamalla erilaisten työryhmien kokoonpanoihin.

Kuntaliiton hallinnoimassa Pohjoinen-etelä kehitysyhteistyöohjelmassa sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat läpileikkaavina teemoina. Ohjelma tukee suomalaisten ja afrikkalais­ten kuntien välistä yhteistyötä köyhyyden vähentämiseksi sekä kestävän kehityksen edistämi­seksi. Osaltaan ohjelma edistää suvaitsevaisuutta suomalaisissa kunnissa.

Perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen seuranta

Perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen seuranta on tärkeää. Sitä tulisi tehdä arvioimalla lukujen sijaan ja ohella myös ilmiöitä, esimerkiksi sitä, miten lapset ja nuoret voivat.  Esimerkiksi se, että toisessa kunnassa on vähemmän koulupsykologeja kuin toisessa, ei välttämättä kerro totuutta perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta. On mahdollista, että hyvinvoinnin turvaamiseen on paikalliset olosuhteet huomioiden panostettu jollakin muulla tavalla siten, että psy­kologien tarve ei ole niin suurta kuin muualla.

Kuntien vastuulla olevin perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteuttamisen jälkikäteisessä valvonnassa ja seurannassa on ongelmana, ettei niissä tule arvioitavaksi, millä tavoin valtion rahoitusvastuu ihmis- ja perusoikeuksien toteuttamisessa tulee hoidetuksi.

Kuntapalvelujen rahoitus

Kuntaliitto kiinnittää huomiota myös ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien toteuttamiseksi järjestettävien palvelujen rahoittamiseen. Valtionosuuksia on leikattu, mutta kuntien tehtävät ovat pysyneet samoina ja osin lisääntyneet. Valtionosuusleikkauksia koskevia esityksiä pitäisi ehdottomasti arvioida myös kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen näkökulmas­ta.

tags

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää