Ympäristöministeriö, Dnro 1643/03/2015, 5.11.2015, Laura Hassi

Valtioneuvoston asetus asukkaiden valinnasta arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi, jolla halutaan muuttaa nykyistä ARA-asukasvalintaa koskevaa asetusta. Muutos palauttaisi tulorajat asukasvalintakriteereiksi Helsingin ja Tampereen seuduille. Asukasvalinnan tulorajoista luovuttiin vaiheittain viime vuosikymmenellä, lopullisesti vuonna 2008.

​Keskustelu tulorajojen palauttamisesta käynnistyi pian niiden poistamisen jälkeen sosiaaliturvan uudistamista selvittäneen SATA-komitea ehdotusten myötä. Komitean suosituksen perusteella asetettu TARMO-työryhmä sekä viime vuonna asumisen tukijärjestelmiä arvioinut työryhmä ovat pitäneet ehdotukset esillä asuntopoliittisessa keskustelussamme.

Sipilän hallitusohjelman asuntopoliittisessa osiossa todetaan, että asukasvalintoja kehitetään paremman kohtaannon saavuttamiseksi liittämällä asukasvalinnan sosiaaliseen harkintaan tulorajat. Asukkaan tulot tarkistetaan ARA-asuntoon muuton ja vaihdon yhteydessä sekä uusissa sopimuksissa 5 vuoden välein.

Hallitus pyrkii valtioneuvoston asetuksella toteuttamaan kirjauksen ensimmäisen tavoitteen, joka koskee asuntoon muuttoa ja asunnonvaihtoa. Tulojen väliaikaistarkistusten kytkeminen ARA-järjestelmään ei sisälly tähän asetukseen. Määräaikaistarkastus muuttaisi ARA-lainsäädännön sisältöä edellyttäen siten lainsäätämisjärjestystä ja näin ollen eduskunnan hyväksyntää.

ARA-asuntojen halutaan kohdentuvan nykyistä pienituloisemmille asukkaille. Asunnonhakijoiden tulotaso on jo nyt matala, eikä tulorajoista luopuminenkaan vuonna 2008 tuonut hyvätuloisia asunnonhakijoita asuntojonoihin. Siten tulorajojen palauttaminenkaan ei vaikuttane ARA-asukaskuntaan tässä-ja-nyt.

Paikallisten markkinoiden tuntemus on puutteellista

Asetusesityksessä määritellään tulorajojen soveltamisalueiksi Helsingin ja Tampereen seudut. Perusteluksi esitetään, että näillä kaupunkiseuduilla asuntomarkkinatilanne on kireä ja kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista käydään todellista kilpailua.

Kuntaliitto katsoo, että taustamuistio on tältä osin asiaa tuntematon. Lähempi tarkastelu olisi helposti osoittanut, että ARA-markkinatilanne seutujen sisällä vaihtelee merkittävästi, ylikysynnästä tasapainoon ja joillakin alueilla ylitarjontaan. Valtaosin kysyntä on tasapainossa.

Ylikysyntää asunnoista on pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa), joka painii omassa sarjassaan. Urbaanimpien Kuumakuntien (Kerava, Järvenpää, Kirkkonummi) ARA-asuntojen käyttöaste on korkea ja asuntojen vaihtuvuus kunnallisissa vuokrataloyhtiöissä jää alle 20 prosentin.

Ylitarjonnan kanssa ovat kamppailleet mm. Mäntsälän ja Oriveden kuntien vuokrataloyhtiöt. Niissä ylitarjontaa on hallittu mm. asuntoja purkamalla. Orivedellä vuokrataloyhtiön käyttöaste jäi viime vuonna alle 90 prosentin, ja asukasvaihtuvuus ylitti 30 prosenttia. Ajatus tulorajojen palauttamisesta ylitarjonnasta kärsiviin tai juuri plussalle selvinneisiin kuntiin on nurinkurinen.

Suurin osa asetuksen piiriin kuuluvista kunnista on siinä määrin tasapainoisia, että niissäkään ei markkinaperusteista syytä tulorajoille ole. Miksi standardimaista ohjausta halutaan toteuttaa, kun se selvästi johtaa kummallisiin lopputuloksiin?

Asuntopolitiikka kaipaa täsmälääkkeitä

Paikalliset erot seudullisten asuntomarkkinoiden sisällä eivät puolla mekaanisten tulorajojen asettamista asetuksessa esitetyllä tavalla.

On syytä kysyä, miksi kahta MAL-kaupunkiseutua yritetään ohjata lainsäädännön avulla, kun niiden ohjaamista varten on olemassa huomattavasti paremmin paikalliset olot huomioiva MAL-sopimusmenettely. MAL-sopimuksia kannattaisi asuntopolitiikan osalta kehittää siten, että sopimukset huomioisivat seutujen sisäiset erot nykyistä herkemmin. Vanhan Arava-maailman kaltaiseen standardiohjaukseen ei ole paluuta. 

Tulorajat ja määräaikaistarkastukset tulisi mahdollistaa vuokrataloyhtiöissä

Hallituksen esitystä parempi vaihtoehto olisi, että tulorajat ja määräaikaistarkastukset tulisivat mahdollisiksi vuokrataloyhtiöissä. Halutessaan kunta tai seutu voisi ottaa ne käyttöön vuokrataloyhtiöissään ja puoltaa alueelleen vain ARA-hankkeita, joissa tulorajoihin ja tarkastuksiin sitoudutaan. Näin kunta tai seutu päättäisi, tasapainottaisiko se paikallisia asuntomarkkinoita tiukemmalla tulojen kontrollilla. Ohjauskeinon valinta tapahtuisi tällöin oikealla tasolla: Seudun kunnissa voitaisiin arvioida toimenpiteen paikallinen vaikutus ja sen yhteys paikallisten vuokrataloyhtiöiden käyttämiin muihin keinoihin, kuten myös toimenpiteisiin, joita kunnassa tai seudulla ollaan sitouduttu käyttämään segregaation ehkäisemiseksi.

Hallitus voi aina halutessaan ohjata MAL-seudun kuntia kannustimin ja erityisehdoin, jotka se tuo paikallisiin MAL-sopimuksiin.

ARA-konseptin pitkä ikä kertoo sen toimivuudesta erilaisissa suhdanteissa ja yhteiskunnallisissa muutostilanteissa. Konseptin typistäminen heikentää sen käytön mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Joustava ARA-konsepti, jossa kohtuuhintaisuus yhdistyy asumisturvaan, on toimiva säännellyn vuokra-asumisen malli, jota ei tulisi uhrata fiskaalisen edun nimissä. Sen sijaan olisi toivottavaa, että ARA-vuokra-asunto sopeutuisi aiempaa paremmin paikallisiin oloihin. Tämä edellyttää ohjausvälineiden kehittämistä nykypäivää vastaaviksi. Laadukkaampi ohjaus olisi kaikkien etu ja turvaisi asumisen tulevaisuuden parhaalla mahdollisella tavalla.

 

SUOMEN KUNTALIITTO

Ritva Laine
johtaja, alueet ja yhdyskunnat

Laura Hassi
asumisen asiantuntija

tags
Laura Hassi

Etunimi
Laura
Sukunimi
Hassi
Asiantuntija, asuntoasiat

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2264
Kännykkä
+358 50 562 7665
Vastuualueet
  • kuntien asumisen kehittäminen
  • kuntien palvelu asuntoasioissa
  • valtakunnalliseen asuntopolitiikkaan ja alan säännöksiin vaikuttaminen
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Alueet ja yhdyskunnat
Tiimi
Yhdyskunnat ja maankäyttö