Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunta 10.5.2016, Miira Riipinen

Esityslistan kohta 4: Hallituksen esitys eduskunnalle ympäristönsuojelulain muuttamisesta

​Ehdotetulla muutoksella määriteltäisiin ympäristönsuojelulakiin ympäristön kannalta herkät alueet, joilla viemäriverkoston ulkopuolella kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelyn tulisi täyttää jätevesiasetuksessa määritellyt perustason vaatimukset laissa annettuun määräaikaan mennessä. Annettua määräaikaa pidennettäisiin nyt kolmannen kerran alkuperäisestä. Kuntien ympäristönsuojelumääräysten jätevesiä koskevat määräykset jäisivät voimaan.

Muilla kuin ympäristönsuojelulaissa tai kuntien ympäristönsuojelumääräyksissä määritellyillä herkillä alueilla sijaitsevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmät tulisi korjata vastaamaan asetuksen vaatimuksia uuden rakennuksen rakentamista vastaavan rakentamisen tai vesijärjestelmän uusimisen yhteydessä. Aiemmin sekä vähäisen kuormituksen ja kohtuuttomien kustannusten perusteella ollut mahdollisuus saada viiden vuoden määräaikainen vapautus vaatimusten täyttämiselle edellyttäisi jatkossa vain toisen ehdon täyttymistä. 

Asia on tuotu kunnallistalouden ja - hallinnon neuvottelukunnan (Kuthanek) käsittelyyn kesken muutosesityksen lausuntokierroksen. Kuntaliitto jättää muutosesitysten sisältöä koskevan lausuntonsa annettuun määräaikaan mennessä (18.5.2016) eikä tässä kannanotossaan käsittele muutosesityksen sisältöä.

On mahdollista, että esitystä muutetaan saadun lausuntopalautteen perusteella. Tämä edellyttää asian uudelleen käsittelyä Kuthanekissa. Tämä poikkeuksellinen menettely lisää tarpeettomasti hallinnollista taakkaa vaikutusten arvioinnin osalta.

Muutosesityksen taloudelliset vaikutukset on luonnoksessa hallituksen esityksesi sekä asiakohtaa koskevassa ympäristöministeriön muistiossa käsitelty kuntavaikutusten osalta sanallisesti ilman euromääräisiä arvioita. Kuntaliiton näkemyksen mukaan taloudellisten vaikutusten arviointi edellyttää euromääräisiä arvioita.

Muutosehdotusten vaikutukset kuntien talouteen ja toimintaan

Kunnilla on viimekädessä vastuu alueensa vesihuollon kokonaisuudesta. Kunnan kannalta vesihuollon kokonaisuuteen kuuluu sekä keskitetty että kiinteistökohtainen vesihuolto, joita koskeva säätely määräaikoineen yhteen sovitetaan toisiinsa kunnan vesihuollon suunnittelussa ja kehittämisessä. Näin ollen säädösmuutokset toiseen osakokonaisuuteen vaikuttavat koko kunnan vesihuollon toimintaan ja talouteen. 

Hajajätevesisäätelyn vaikutuksia kunnan vesihuollon kokonaisuuteen ei ole arvioitu.

Erityisesti määräajan siirtämisellä olisi oma vaikutuksensa vesihuollon kokonaisuuteen ja kustannuksiin. Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien aikatauluissa jätevesiasetuksen määräaika on eräänlainen etappi. Tiettyjen riskialueiden vesihuollon oletetaan korjaantuvan viimeistään asetuksen määräajan päättyessä. Määräaikaa siirrettäessä näiden alueiden vesihuollon ongelmien ratkaiseminen tulee uudelleen tarkasteltavaksi ja suunnitelmat joudutaan uusimaan, mikä kuormittaa muuta vesihuollon johdonmukaisesti etenevää suunnittelua ja kehittämistä ja lisää sen kustannuksia

Vesiosuuskunnat ovat osa kunnan vesihuollon kokonaisuutta. Vesiosuuskuntien talous on riippuvainen liittyvien kiinteistöjen määrästä ja liittymismaksuista. Osuuskuntien laskelmissa on usein arvioitu, että viimeistään jätevesiasetuksen määräajan päättyessä jätevesijärjestelmien uusimista edellyttävät kiinteistöt liittyvät osuuskunnan palvelujen piiriin. Määräajan pidennys saattaisi siten olla kohtalokas osuuskuntien taloudelle. Kunnat ovat yleensä osuuskuntien lainojen takaajia, joten osuuskuntien talouden kaatuminen siirtyisi valtaosin kuntien kustannuksiksi ja lisäksi vastuu osuuskunnan alueella vesihuollon järjestämisestä käytännössä siirtyisi kunnalle.

Herkkiin alueisiin ei ole sisällytetty haja-asutusalueilla olevia asutuskeskittymiä, joissa talousvesikaivoja ja vanhoja jätevesijärjestelmiä sijaitsee lähellä toisiaan, ja joissa siten on riskejä talousvesikaivojen jätevesihaitoille. Tällaisten alueiden jätevesijärjestelmien korjaaminen voi siirtyä esitettyjen muutosten johdosta pitkälle tulevaisuuteen, jolloin heikon talousvesilaadun johdosta voisi kunnalle laueta keskitetyn vesihuollon järjestämisvastuu alueilla, joihin keskitettyä viemäröintiä ei muutoin olisi kustannustehokasta vetää. Tämä kustannus siirtyisi vesihuollon asiakasmaksuihin eli rasittaisi kuntalaisten taloutta.

Heikentäviä vaikutuksia tulisi todennäköisesti vuoden 2011 tapaan, tai nyt jopa voimakkaammin (kun karkeasti arvioiden noin 200 000 kiinteistöä pudotetaan korjausvelvoitteesta) alaan liittyvään elinkeinotoimintaan, kuten laitevalmistajiin, suunnitteluun ja urakointiin ja välillisesti siten myös kuntatalouteen. 

Tarve laatia ympäristönsuojelumääräyksiä pinta- ja pohjavesien hyvän laadun turvaamiksesi kuntiin, joissa niitä ei tällä hetkellä ole, voisi syntyä, kun laajoja alueita pudotettaisiin jätevesijärjestelmien korjaamisen määräajan piiristä. Lisäksi, kun poikkeamisen myöntämisedellytyksiä laajennettaisiin siten, että pelkkä kohtuuton kustannus riittäisi poikkeamisen myöntämiseen suuresta kuormituksesta huolimatta, jäisi pilaantumisen arviointi herkillä alueilla työlään ja kalliin, kiinteistön omistajalle ennakoimattoman jälkivalvonnan tehtäväksi.    

Esitetyt muutokset johtaisivat kunnissa tehtävän neuvonnan, ohjauksen ja valvonnan uudelleensuunnitteluun ja toteutukseen, lupa ym. lomakkeiden, kuntien asianhallinta- ja lupajärjestelmien muutoksiin ja kokonaisuudessaan jätevesien käsittelyyn liittyvän viranomaistoiminnan (ympäristön- ja terveydensuojelu, rakennusvalvonta) uskottavuuden heikentymisestä johtuviin ponnisteluihin. Nämä osa-alueet esityksessä oli arvioitu kohtalaisesti.

Kuntaliiton muutosesitykset

Jätevesiasetuksessa voimassa olevaa määräaikaa (15.3.2018) ei siirretä

Perustelut edellä ja:

Asetuksen määräajan pidennys jälleen noin kahdella vuodella haittaa yhdyskuntien vesihuoltokokonaisuuden toimivuutta, lisää sen kustannuksia ja vaarantaa talousvedeksi kelpaavan veden saatavuutta keskitetyn vesihuollon ulkopuolisilla alueilla sekä haittaa pinta- ja pohjavesin laatua parantavien tai ylläpitävien vesienhoidon tavoitteiden toteutumista.

Poikkeamisen myöntämisen edellytykset pidetään ennallaan

Perustelut edellä ja:

Jos poikkeaminen voidaan myöntää pelkkien kohtuuttomien kustannusten perusteella ilman ympäristökuormituksen arviointia, jää pilaantumisen arviointi herkillä alueilla työlään ja kalliin ja kiinteistön omistajalle ennakoimattoman jälkivalvonnan tehtäväksi. Nykyiset poikkeamisedellytykset riittävät estämään kohtuuttomuudet. Poikkeusten täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää vain, että kuntien ympäristönsuojeluviranomaiselle laaditaan ohjeistus ja muu tarvittava materiaali poikkeushakemusten käsittelyn avuksi.

tags
Miira Riipinen

Etunimi
Miira
Sukunimi
Riipinen
ympäristöpäällikkö

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2106
Kännykkä
+358 40 824 4401
Vastuualueet
  • Kuntien ympäristöhallinnon kehittäminen ja seuranta
  • Kuntien ympäristönsuojelun edistäminen
  • Vesien- ja luonnonsuojelu
  • Ilmastonmuutos
  • Kiertotalous
  • Kestävä kehitys
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Alueet ja yhdyskunnat
Tiimi
Ympäristö
Twitter-tili