Hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain ja verotusmenettelystä annetun lain 65 §:n muuttamisesta

​Valtiovarainvaliokunnan verojaosto on 2.11.2012 pyytänyt Kuntaliitolta lausuntoa hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta  annetun lain ja verotusmenettelystä annetun lain 65 §:n muuttamisesta. Kyseinen hallituksen esitys koskee korkovähennysoikeuden rajoittamista elinkeinotoiminnan tulolähteessä.

Kuntaliitto on antanut hallituksen esityksen valmisteluvaiheessa valtiovarainministeriölle lausunnot niin laki luonnoksen ensimmäisestä kuin toisesta versiostakin. Kuntaliitto pitää myönteisenä sitä, että toisessa luonnoksessa ja sitä kautta lopullisessa hallituksen esityksessä on huomioitu Kuntaliiton ensimmäisessä lausunnossa esiin nostamia näkemyksiä lakiluonnoksen haitallisista vaikutuksista. Hallituksen esityksessä säännös on rajattu koskemaan ainoastaan elinkeinotoiminnan tulolähdettä sekä muutettu tulkintaa siitä, milloin vakuuden antaminen vaikuttaa siihen, että velka katsotaan saadun etuyhteysosapuolelta. Kyseiset muutokset ovat positiivisia aiempaan alkuperäiseen luonnokseen verrattuna. Muutoksilla on rajattu esimerkiksi kunnalliset vuokrataloyhtiöt lain soveltamisalan ulkopuolelle. Lisäksi vakuuden ja takauksen antamiseen tehdyt tarkennukset siitä, milloin kyseessä katsotaan olevan omistajakunnalta tai muulta etuyhteysosapuolelta saadun velan korosta, selkeyttävät rajausta ja poistavat pääasiassa uhan siitä, että kuntien Kuntarahoitukselle tai muille rahoituslaitoksille yhtiöittensä hyväksi antamista takauksista seuraisi veroseuraamuksia kunnallisille yhtiöille.

Kuntaliitto pitää kuitenkin valitettavana, että sen toisella lausuntokierroksella antaman lausunnon esityksiä ei lopullisessa hallituksen esityksessä ole kuitenkaan huomioitu. Hallituksen esityksen perusteella rajoitus koskisi sellaisenaan kuntien, kuntayhtymien tai niiden omistamien yhtiöiden elinkeinotoimintaa ottamatta huomioon niiden toiminnan ja verotuksen erityispiirteitä.

Hallituksen esityksen perusteella kyse on yleissäännöksestä jota sovelletaan niin kotimaisiin kuin rajat ylittäviinkin tilanteisiin. Sen mukaisesti säännöksiä sovelletaan yhteisöihin, avoimiin yhtiöihin ja kommandiittiyhtiöihin sekä näitä vastaaviin ulkomaisiin yhteisöihin. Rajoitusten soveltamisen ulkopuolelle on rajattu kuitenkin raha-, vakuutus- ja eläkelaitokset sekä soveltuvin osin näiden konserniyhtiöt.

Täten rajoitukset koskisivat myös kuntia, kuntayhtymiä ja kuntakonserneihin kuuluvia yhtiöitä ja näiden kunnille tai muutoin konsernin sisällä maksamia korkoja.

Rajoitusten soveltamisalan ulkopuolelle tulee rajata myös kunnalliset toimijat, kuten on rajattu raha-, vakuutus- ja eläkelaitoksetkin. Kunta ja kuntayhtymä ovat osittain verovapaita yhteisöjä, jotka maksavat tuloveroa ainoastaan kunnalle ja seurakunnalle. Kuntayhtymä on verovelvollinen ainoastaan elinkeinotulosta ja kiinteistön tuottamasta tulosta silloin, kun sitä käytetään muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen. Kunta on verovelvollinen oman alueensa ulkopuolelle harjoittamastaan elinkeinotoiminnasta ja muualla kuin omalla alueellaan sijaitsevan kiinteistön tuottamasta tulosta.

Hallituksen esityksen perusteella tavoitteena on turvata Suomen veropohjaa ja estää se, että Suomen veroa pyritään pienentämään siirtämällä verotettavia tuloja korkomenoina matalamman verotuksen maihin. Tämä ongelma on todellinen ja siihen tulee voida puuttua. Kuntien ja kunta yhtymien ottaminen säädösten piiriin ei ole kuitenkaan perusteltua, koska ne eivät maksa yhteisö veroa valtiolle.

Korkomenojen vähennyskelpoista osuutta laskettaessa ei myöskään pidä ottaa huomioon kunnilta ja muulta julkiselta sektorilta saatuja lainoja.

Lähimenneisyydessä kunnallisella alalla on toteutettu paljon erilaisten toimintojen uudelleen järjestelyjä. Toimintoja on yhtiöitetty ja on perustettu kuntayhtymiä harjoittamaan kuntien yhteistoimintaa. Tämä kehitys tulee lähitulevaisuudessa jatkumaan. Lisäksi erilaisia suuria alueellisia hankkeita varten on perustettu erillisiä yhtiöitä. Näitä ovat esimerkiksi suuret väylä, teollisuus- ja liikuntatoimenhankkeet.

Vaikka kunnat ovat yhtiöittäneet erilaisia toimintoja, niin siltikään kyseisten kuntakonserniin kuuluvien yhteisöiden tarkoituksena ei lähtökohtaisesti ole tuottaa voittoa omistajilleen. Kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen 
tarkoituksena on tuottaa palveluita kunnalle ja kuntalaisille lähtökohtaisesti omakustannehintaan tai esimerkiksi toteuttaa alueellista kehityshankettakuntalaisten hyödyksi. Joidenkin toimintojen osalta kunnilla on lisäksi lakisääteinen velvollisuus järjestää toiminnot kunnan alueella.

Korkomenojen vähennyskelpoista osuutta laskettaessa ei pidä ottaa huomioon kunnilta ja muulta julkiselta sektorilta saatuja lainoja riippumatta siitä ovatko nämä etuyhteysosapuolia vai ei. Tällöin näiltä negatiivisilta vaikutuksilta vältytään.

Käsityksemme mukaan uudistukselle olisi vaikutusta muun muassa kunnallisten palveluyhteisöiden, energiayhtiöiden, vesihuoltolaitosten, satamayhtiöiden ja suuria hankkeita varten perustettujen yhtiöiden toimintaedellytyksiin. Kuntalain uudistamisen yhteydessä on ollut lisäksi esillä mahdollisuus, että kunnan toimintojen yhtiöittämisvelvollisuutta laajennetaan. Tämä korostaisi edellä esitettyjä ongelmia lakiuudistuksen toteutuessa ehdotetussa muodossa.

Jos kunnallisia toimijoita ei voida kokonaisuudessaan jättää säännöksien soveltamisalan ulkopuolelle, tulee toiminta ympäristön ja tiettyjen alojen erityispiirteet kuitenkin pystyä asianmukaisesti huomio/maan. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi rajaamalla lain soveltamisalan ulkopuolelle sellaiset kuntakonserniin kuuluvat tai muun julkisen sektorin omistamat yhtiöt tai yhteisöt, jotka eivät toimi kilpailutilanteessa markkinoilla. Näin voitaisiin turvata se, että kyseiset yhtiöt ja yhteisöt voisivat tuottaa palvelut asiakkailleen ilman tarpeetonta verotukseen liittyvää rasitusta. Myöskään 
kilpailuneutraliteettiin turvaamiseen liittyvät seikat eivät olisi esteenä kyseiselle ratkaisulle, koska se soveltuisi ainoastaan tilanteisiin, missä yhtiöt tai yhteisöt eivät toimi kilpailu tilanteessa markkinoilla.

Rajaus voidaan tehdä määrittelemällä tietyn toimialan toimijat kategorisesti soveltamisalan ulkopuolelle riippumatta siitä, onko toiminnan harjoittaja kunnallinen tai yksityinen yhteisö. Näin on hallituksen esityksessä jo tehty raha-, vakuutus- ja eläkelaitosten osalta. Näin tulee täten tehdä esimerkiksi vesihuoltolaitosten sekä muiden vastaavien toimialojen osalta.

Kuntaliitto pitää perusteltuna ratkaisua jossa säädöksien soveltamisalaatarkennetaan ja säädökset rajataan koskemaan ainoastaan yksityisiä toimijoita. Korkomenojen vähennyskelpoista osuutta laskettaessa ei pidä ottaa huomioon kunnilta ja muulta julkiselta sektorilta saatuja lainoja. Mikäli tämä ei ole mahdollista, niin lainsoveltamisalan ulkopuolelle tulee rajata sellaiset kuntakonserniin kuuluvat tai muun julkisen sektorin omistamat yhtiöt tai yhteisöt, jotka eivät toimi kilpailutilanteessa markkinoilla.

Lakiuudistuksen toteutuessa hallituksen esityksessä ehdotetussa muodossa se aiheuttaisi tarpeettomia lisäkustannuksia julkiselle sektorille ja vaikeuttaisi yhteiskunnallisesti tärkeiden investointien tekemistä.

Pyydämme asian jatkovalmistelussa huomioimaan lausunnossa esiin nostamamme kysymykset.

SUOMEN KUNTALIITTO

Reijo Vuorento
apulaisjohtaja, kuntatalous

Jukka Hakola
veroasiantuntija