Sosiaali- ja terveysvaliokunta 26.5.2016, Dnro 556/03/2016, Aila Puustinen-Korhonen

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perhehoitolain muuttamisesta

​Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perhehoitolakia siten, että toimeksiantosuhteisten perhehoitajien vähimmäispalkkio nostettaisiin 775 euroon ja perhehoitajien oikeutta vapaaseen lisättäisiin vähintään yhdestä arkipäivästä kahteen vuorokauteen sellaista kalenterikuukautta kohti, jolloin hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella vähintään 14 vuorokautta perhehoitajana. Lisäksi perhehoidossa hoidettavien henkilöiden enimmäismäärä voisi laissa säädetyin edellytyksin olla jatkossa enintään kuusi (nykyisen perhehoitolain mukaan enintään 4). Päätoimisille perhehoitajille tulisi tarjota mahdollisuutta hyvinvointi- ja terveystarkastukseen vähintään joka toinen vuosi ja muille perhehoitajille tarvittaessa. Lisäksi täsmennettäisiin oheishuoltajuutta koskevaa sääntelyä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2016.

 

Kuntaliitto huomauttaa erityisesti seuraavista taloudellisista vaikutusarvioinneista

Hallituksen esityksen luonnoksessa on arvioitu, että perhehoidon laajeneminen aiheuttaisi merkittävät säästöt:” Uudistusten vaikutuksesta lisääntyvän perhehoidon arvioidaan tuovan kunnille vuonna 2016 hieman yli 2 miljoonan ja vuonna 2017 noin 7 miljoonan euron säästöt. Vuoteen 2020 mennessä uudistuksesta aiheutuvan säästön arvioidaan kasvavan noin 30 miljoonaan euroon vuodessa.”

Kuntaliiton arvion mukaan säästölaskelmiin ja niissä tehtyihin oletuksiin liittyy selvää epävarmuutta. Kuntaliitto vastustaa epävarmoihin säästöihin perustuvia valtionosuusleikkauksia. Mahdollisesti aiheutuvat kustannussäästöt tulee ottaa huomioon vasta kustannusten jaon tarkastuksen myötä. Lisäksi Kuntaliitto pitää selvänä, että vaikka säästöjä syntyisikin myöhempinä vuosina, säästöjä ei saavuteta vielä vuonna 2016 lainkaan.

Edellä kuvatut säästölaskelmat on laadittu tilanteessa, että perhehoidossa hoidettavien enimmäismäärä olisi seitsemän. Säästölaskelmassa esitetty näkemys säästöistä ei enää päde tilanteessa, jossa hoidettavien maksimimäärää on pienennetty seitsemästä kuuteen, kuten käsiteltävässä olevassa hallituksen esityksessä nyt esitetään.

Hoidettavien maksimimäärän pienentämisen myötä erityisesti kahden hoitajan kokoonpano on taloudellisesti hankala: kuudella hoidettavalla palkkion määrä on monessa tilanteessa liian alhainen, jotta hoitopalkkiot olisivat riittävän houkuttelevia perhehoitajaksi ryhtymiseen.

Laskelmissa lisäkustannusten arviointi on toteutettu pääsääntöisesti huolellisesti, joskin erikoista on se, että perhehoidon osalta laskelmat ovat pysyneet samana, vaikka perhehoidon sisällön osalta säännöksissä on muutos, hoidettavien maksimimäärän pieneneminen verrattuna aikaisempaan luonnokseen.

16 § (Hoitopalkkio) Huoltajuus- tai oheishuoltomääräyksen saaneen henkilön tukea koskevan sääntelyn täsmentäminen

Voimassa olevan perhehoitolain mukaisesti lapsen oheishuoltajalle tulee maksaa perhehoitolain 17 §:n mukainen hoitopalkkio ja 18 §:n mukainen käynnistämiskorvaus, kun lapsen hoito ja huolenpito on järjestetty kodin ulkopuolisen sijoituksen sijasta läheisverkoston kartoituksen perusteella huoltajuus- tai oheishuoltajuusmääräyksellä muun kuin biologisen vanhemman luona. Nyt käsittelyssä olevassa ehdotuksessa esitetään, että lasta hoitavalle henkilölle olisi tarvittaessa järjestettävä myös muita lain 10 §:ssä tarkoitettuja palveluja ja tukitoimia.

Käytännössä edellä oleva tarkoittaisi kunnille velvoitetta järjestää huoltajalle/oheishuoltajalle vapaata kaksi vuorokautta kuukautta kohti, palkkion maksamista ja kustannusten korvausta huoltajan/oheishuoltajan vapaan ajalta, valmennuksen, työnohjauksen ja koulutuksen järjestämistä huoltajalle/oheishuoltajille ja hoidossa olevan lapsen yksilöllisestä hoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamista, mikäli näille tarvetta ilmenee.

Huoltaja/oheishuoltaja ei ole perhehoitolaissa tarkoitettu perhehoitaja. Näissä tilanteissa lapsi asuu huoltajansa/oheishuoltajansa kodissa käräjäoikeuden päätöksellä. Hoitavalla henkilöllä on oikeus saada lapsen hoitoa ja huolenpitoa varten lapsilisää, kotihoidontukea, elatusapua lapsen biologisilta vanhemmilta tai elatustukea Kelalta, mikäli biologiset vanhemmat eivät kykene maksamaan elatusapua. Lapsen asuminen huoltajan/oheishuoltajan luona huomioidaan myös kansaneläkelain mukaisena lapsikorotuksena, mikäli lasta hoitava on eläkkeensaaja tai huomioidaan ruokakuntaan kuuluvaksi asumistukilain mukaan asumistukea maksettaessa. Huoltajaksi/oheishuoltajaksi määrätyllä on siis jo käytössään sellaisia tukimuotoja, joita perhehoitajilla ei ole.

Kuntaliitto kiinnittää huomiota, että edellä kuvattujen palvelujen ja tukitoimien järjestämisestä syntyy kunnille kustannuksia, joiden määrää ei ole esityksessä laisinkaan arvioitu. Ehdotettu 16 §:n lisäys tulisi siis poistaa, koska sen kustannusvaikutuksia ei ole arvioitu, eikä oheishuoltaja/huoltaja ole statukseltaan perhehoitaja, vaikka perhehoitajaan verrattava asema hänellä onkin.

Aila Puustinen-Korhonen
erityisasiantuntija
Suomen Kuntaliitto

tags
Aila Puustinen-Korhonen

Etunimi
Aila
Sukunimi
Puustinen-Korhonen
Erityisasiantuntija

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2610
Kännykkä
+358 50 344 6884
Vastuualueet
  • lastensuojelu
  • lastensuojelun tutkimus ja kehittäminen
  • lastensuojelun tilastot
  • lapsiperheiden kotipalvelu
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Sosiaali ja terveys
Tiimi
Sosiaali- ja terveyspalvelut-tiimi
Tilastoasiantuntijat