Eduskunnan hallintovaliokunta on pyytänyt Kuntaliitolta kirjallisen asiantuntijalausunnon hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta. Esityksessä ehdo-tetaan perheenyhdistämiskriteereiden tiukentamista EU:n perheenyhdistämisdirektiivin pohjalta. Perheenyhdistämisen edellytyksiä esitetään tiukennettavaksi laajentamalla toi-meentuloedellytyksen soveltamisalaa perheenjäsenen oleskeluluvan myöntämisen edellytyksenä. Toimeentuloedellytyksen soveltaminen laajennettaisiin koskemaan tilanteita, joissa turvattu toimeentulo ei voimassa olevan lain mukaan ole edellytys perheenjäsenen oleskeluluvan myöntämiselle, mutta joissa toimeentuloedellytyksen soveltamiselle ei ole kansainvälisistä velvoitteista johtuvaa estettä.
Ulkomaalaislakia on tarkoitus muuttaa siten, että kansainvälistä suojelua saavilta edellytettäisiin turvattua toimeentuloa, ennen kuin perheenyhdistämishakemus voitaisiin hyväksyä. Toimeentuloedellytyksen täyttyminen olisi perheenjäsenen oleskeluluvan myöntämisen edellytys aina, kun perheenkokoaja saa toissijaista tai tilapäistä suojelua. Turvattu toimeen-tulo olisi perheenjäsenen oleskeluluvan edellytys myös silloin, kun turvapaikan saaneen kolmannen maan kansalaisen perheenjäsenen oleskelulupahakemusta ei esitetä kolmen kuukauden kuluessa pakolaisaseman myöntämisestä. Kolmen kuukauden määräaika perustuu perheenyhdistämisdirektiiviin.
Esityksen perusteluissa todetaan myös, että koska turvapaikan tai toissijaista tai tilapäistä suojelua saaneiden henkilöiden elämäntilanteeseen ja -hallintaan saattaa liittyä henkilöiden taustasta ja kokemuksista johtuvia haasteita kuten mielenterveysongelmia ja muita terveydellisiä haasteita, jotka saattavat vaikeuttaa työllistymistä, päätöksenteossa olisi tärkeää huomioida mahdollisuus yksittäisessä tapauksessa poiketa toimeentuloedellytyksestä silloin, kun siihen on poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu sitä vaatii.
Kuntaliitto korostaa, että Suomen tulee antaa korkeatasoista kansainvälistä suojelua sitä tarvitseville. Suomessa valtiolla on päävastuu maahanmuuttopolitiikasta, johon myös pakolaispolitiikka sisältyy. Myös kunnat ovat keskeisessä asemassa humanitaarisen vastuun kantamisessa. Kunnilla on lisäksi tärkeä tehtävä maahanmuuttajien osallisuuden ja yhdenvertaisuuden sekä eri väestöryhmien välisten hyvien suhteiden edistämisessä. Kuntaliitto pitää hyvänä, että Suomi tarkentaa perheenyhdistämiskriteereitä siten, että ne vastaavat muiden maiden tasoa. Tällöin voidaan välttää perheenyhdistämisen mahdollisuutta toimia vetotekijänä.
Kuntaliitto painottaa, että jos perheenkokoajana on yksin tullut alaikäinen lapsi, on perheenyhdistämisessä aina otettava huomioon lapsen etu kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Kunnilta saadun palautteen mukaan tieto perheenyhdistämismahdollisuudesta on kotoutumista edistävä tekijä.
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.