Lausunto Eduskunnan ympäristövaliokunnalle, 20.11.2012, Ulla Hurmeranta, Dnro 4083/90/2012

Hallituksen esitys laeiksi rakennuksen energiatodistuksesta sekä ilmastointijärjestelmän energiatehokkuudesta

Kuntaliitto on antanut lausunnon hallituksen esityksestä (HE 161/2012 vp) ympäristövaliokunnalle laeiksi rakennuksen energiatodistuksesta, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta sekä rakennuksen ilmastointijärjestelmän kylmälaitteiden energiatehokkuuden tarkistamisesta annetun lain kumoamisesta.

Rakennusten energiatodistusta koskevan lakiehdotuksen keskeisenä tavoitteena on parantaa eri rakennusten energiatehokkuuden vertailtavuutta. Ehdotetulla lailla pyritään kiinnittämään erityisesti ostajien ja vuokraajien huomiota rakennusten energiatehokkuuteen ja antamaan tietoa rakennusten energiatehokkuudesta siten, että rakennusten vertailtavuus olisi mahdollisimman hyvä. Lakiehdotuksella pyritään kaiken kaikkiaan rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen ja edistämään uusiutuvan energian käyttöä. Tätä edistäisi osaltaan energiatodistuksessa annettavat suositukset.

Kuntien omistamia rakennuksia ehdotetut säännökset koskevat samalla lailla kuin muitakin kiinteistönomistajia. Kuntien asuntokanta käsittää noin 300 000 asuntoa mukaan lukien yleishyödyllinen vuokra-asuntokanta, joka on joko yhtiömuotoista tai osa kunnan omaa rakennuskantaa. Lakiehdotus tulee siis koskettamaan kuntia laajasti. Koska kuntien omistamia asuntoja myydään ja /tai vuokrataan runsaasti, tarkoittaa tämä käytännössä sitä, että jokaiseen kuntasomisteiseen asuinrakennukseen tulee laatia energiatodistus.

Lisäksi ehdotus merkitsee kuntien osalta olemassa olevien, julkiseen palveluun käytettävien rakennusten ja tilojen osalta entistä laajempaa velvollisuutta energiatodistuksen esillä pitämiseen. Ehdotus lisää kuntasektorin velvoitteita siten, että julkisten rakennusten omistajien velvollisuus pitää esillä energiatodistuksia laajenee koskemaan jatkossa yli 250 m2 suuruisia rakennuksia nykyisen rajan ollessa 1000 m2. Nähtävillä pidon tavoitteena on kiinnittää julkisten palveluiden tarjoajien ja käyttäjien huomiota rakennuksen energiatehokkuuskysymyksin. Ehdotuksesta seuraa, että kunnissa joudutaan siis jatkossa laatimaan suuri joukko uusia energiatodistuksia.

Ehdotuksen mukaan energiatodistuksessa rakennuksen energiatehokkuus ilmaistaan tunnuksella, joka perustuu laskennalliseen kokonaisenergiankulutukseen aiheuttaen tarpeettomia kustannuksia kunnille. 
Ennen lain voimaan tuloa julkisyhteisöjen omistamien ja käyttämien julkisia palvelutiloja sisältävien tilojen osalta tulisi energiatodistuksessa voida käyttää kulutukseen perustuvia tietoja, kuten nykyäänkin.  Tämä voitaisiin käsittääkseni toteuttaa esim. siirtymäsäännöksiä täydentämällä syrjäyttämättä sääntelylle asetettuja tavoitteita. Kulutukseen perustuvaa energiatodistus on perusteltua sen vuoksi, että kyseisissä rakennuksia käyttötottumusten vaihtelut eivät yleensä ole merkittäviä.  Kuntien rakennusten, päiväkotien, koulujen, sairaaloiden taikka kulttuurirakennusten käyttö on pitkälti vakiintunutta, niitä ei anneta myyntiin tai vuokrata muille ja niiden keskinäinen vertailtavuus on heikko. Siten perustelut, jotka energiatodistuksen nähtäville asettamiselle  ja sen sisällölle on esitetty, eivät tue laskennalliseen energiatehokkuuteen perustuvia energiatodistuksia ainakaan siltä osin kuin kyse kuntien omistamista palvelutiloista.

Ehdotuksen tavoitteena on muun muassa kiinnittää kuluttajien huomioita energia-tehokkuuteen myynti- ja vuokraustilanteissa. Kuluttajien kannalta kuitenkin käyttöön perustuvat energiankulutustiedot ovat ennestään tutumpia ja ymmärrettävämpiä kuin teoreettiset laskelmat ja niissä käytetyt tunnusluvut ja eri kertoimien merkitykset ja vaikutukset.  

 

Todettakoon lopuksi, että kunnissa on yhä enemmän käytössä energioiden mittauksia, joilla pystytään (jopa reaaliaikaisena) seuraamaan kulutuksia ja niillä pystytään erottelemaan peruskulutukset käytön aiheuttamasta. Nämä siis antavat todelliset kulutustiedot, mihin tarkkuuksiin laskennallisilla menetelmillä ei päästä. Kuntasektori on myös laajasti mukana erilaisissa energiatehokkuussopimus- ja ohjelmatyössä. Näiden sopimusten ja ohjelmien kautta rakennusten energiatehokkuutta on parannettu laajasti.

Ulla Hurmeranta
johtava lakimies
Suomen Kuntaliitto