Sosiaali- ja terveysvaliokunta 26.5.2016, Dnro 554/03/2016, Eevaliisa Virnes

HE 85/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta

​Esitys omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta liittyy valtion vuoden 2016 toiseen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2016. 

Omaishoidon tuesta annetun lain muuttaminen  

Omaishoitolakia muutettaisiin ja omaishoitajien oikeutta vapaaseen laajennettaisiin siten, että kaikilla omaishoitosopimuksen tehneillä omaishoitajilla olisi oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Niillä omaishoitajilla, jotka ovat sidottuja hoitoon yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin, oikeus vapaaseen olisi jatkossakin vähintään kolme vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Esityksen mukaan lakiin lisättäisiin kunnalle myös velvollisuus järjestää omaishoitajalle tarvittaessa valmennusta ja koulutusta sekä hyvinvointi- ja terveystarkastuksia.

Kuntaliitto suhtautuu myönteisesti omaishoidon tuen kehittämiseen esitetyllä tavalla. Tukitoimet edistävät omaishoitajien jaksamista hoitotehtävässään ja mahdollisesti siirtävät kalliinpien hoitomuotojen tarvetta ja käyttöä.

Omaishoitolain 4 § 2 momentissa ehdotetaan, että kunta ja omaishoitaja voivat sopia, että omaishoitaja pitää lakisääteiset vapaapäivänsä useampana alle vuorokauden pituisena jaksona. Perustelujen mukaan jaksoittain pidetyistä vapaista voitaisiin periä enintään yksi asiakasmaksulain 6 b §:ssä tarkoitettu maksu vapaapäivää kohti.

Vapaavuorokausien jaksottaminen ehdotetulla tavalla tuo omaishoitajille joustavuutta vapaiden pitämiseen. Käytännössä vapaavuorokauden jaksottaminen useampaan alle vuorokauden jaksoon on palvelumaksujen ja palvelusetelissä omavastuiden maksamisen ja seurannan kannalta haastavaa.

Sosiaalihuoltolain muuttaminen

Sosiaalihuoltolakiin lisättäisiin 27 a § omaistaan tai läheistään hoitavan henkilön vapaista sekä kunnan velvollisuudesta järjestää vapaan aikainen tarkoituksenmukainen sijaishoito. Lisäksi lakiin tehtäisiin perhehoitoa koskeva tekninen korjaus.

Ilman omaishoitosopimusta hoitavien omaisten tukeminen on Kuntaliiton mielestä sinällään kannatettavaa. Lain toimeenpano tulee olemaan haasteellista. Kunnan on laadittava kriteerit, ja tulee olemaan tulkinnanvaraista, ketkä omaishoitosopimuksen ulkopuolella olevista ovat oikeutettuja vapaaseen.

Lisäksi ehdotettu sosiaalihuoltolain muutos asettaa ne henkilöt, joista omainen tai läheinen pitää huolta, vahvempaan asemaan suhteessa niihin kotona asuviin, joilla ei ole omaisia tai läheisiä pitämässä huolta ja jotka ovat kokonaan riippuvaisia ulkopuolisista palveluista.  

Kuntaliitto ei pidä tarpeellisena, että omaisen vapaasta säädetään erikseen sosiaalihuoltolaissa. Omaisten jaksamista voidaan tukea joustavammin muunlaisella ohjauksella. Kunnan on joka tapauksessa järjestettävä iäkkäille ja muille tuen tarpeessa oleville, kuten omaistaan hoitaville sosiaalipalveluja jo voimassa olevan sosiaalihuoltolain nojalla.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulakia muutettaisiin siten, että omaishoitajan vapaan aikaisten palvelujen alemmat maksut laajenisivat koskemaan kaikkia omaishoitosopimuksen tehneitä omaishoitajia sekä ilman omaishoitosopimusta sosiaalihuoltolain 27 a §:n nojalla omaistaan hoitavien vapaan aikaisia palveluja.

Kuntaliitto kiinnittää huomiota siihen, että ehdotus asettaa palvelumaksujen osalta entistä eriarvoisempaan asemaan ne vanhukset ja vammaiset, joilla ei ole omaisia tai läheisiä auttamassa ja jotka ovat kokonaan riippuvaisia ulkopuolisista palveluista.

Esitysten taloudelliset vaikutukset

Hallituksen esityksessä omaishoidon arvioidaan lakimuutosten johdosta lisääntyvän ja tuovan kunnille vuonna 2016 hieman yli 42 miljoonan ja vuonna 2017 113 miljoonan euron säästöt. Vuoteen 2020 mennessä uudistuksesta aiheutuvan säästön arvioidaan kasvavan noin 190 miljoonaan euroon vuodessa.

Kehittämisellä aikaan saatavat säästöt ovat Kuntaliiton mielestä epävarmoja ja ne tulevat toteutumaan vasta vuosien päästä. Kuntaliitto vastustaa niihin liittyviä valtionosuusleikkauksia ja ehdottaa, että mahdolliset säästöt otetaan huomioon vasta nykyään vuosittain tehtävässä kustannustenjaon tarkistuksessa.

Muuta

Hallituksen esitys sisältää myös lain sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain kumoamisesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta. Perusteluissa ei kuitenkaan ole mainittu ko. lakiehdotusta.

SUOMEN KUNTALIITTO

Eevaliisa Virnes 
erityisasiantuntija  

tags