Lausunto valtiovarainministeriölle 19.8.2016, dnro 638/03/2016, Ilari Soosalu ja Jari Vaine

Lausunto finanssivalvontaa koskevan lainsäädännön tarkistamistyöryhmän muistiosta

​Valtiovarainministeriö on pyytänyt lausuntoa Finanssivalvontaa koskevan lainsäädännön tarkista­mistyöryhmän muistioon "Finanssivalvonnan toiminta yhteisessä valvontamekanismissa sekä rahoitus muuttuvassa toimintaympäristössä" sisältyvästä luonnoksesta hallituksen esityksestä laiksi Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta ja laiksi Finanssivalvonnan valvonta­ maksusta  annetun lain muuttamisesta.

Esityksessä ehdotetuilla uudistuksilla pyritään mm. sovittamaan Finanssivalvonnan hallintoeli­miä koskeva lainsäädäntö paremmin vastaamaan yhteisen valvontamekanismin vaatimuksia sekä varautumaan Suomen finanssimarkkinoiden rakenteellisiin muutoksiin.

Työryhmätyön tavoitteita ovat olleet Finanssivalvonnan päätöksenteon periaatteiden johdon­mukaisuus kansallisesti päätettävien asioiden ja Euroopan Keskuspankissa tai Euroopan val­vontaviranomaisissa päätettävien asioiden kesken, valvontamaksujen kattavuus suhteessa finanssimarkkinoiden valvonnasta aiheutuviin kustannuksiin sekä johdonmukaisuus suhteessa eurooppalaisiin käytäntöihin, Finanssivalvonnan lakisääteisten tehtävien edellyttämän rahoi­tuksen riittävyys sekä valvontamaksujen jakautuminen eri valvottavaryhmien kesken ja kuta­kin valvottavaryhmää koskevien lakisääteisten valvontatehtävien laajuuden keskinäinen vas­taavuus.

 

Kuntasektorin ja kuntien rahoitusjärjestelmän rooli finanssimarkkinoiden valvon­nassa

 

Työryhmän ehdotuksilla on merkitystä kunnille ja kuntien rahoitusjärjestelmälle ainakin seu­raavista näkökulmista:

 

  • Kunnat ja muut kunnalliset toimijat ovat merkittäviä rahoituspalveluiden käyttäjiä, joten rahoitusmarkkinoiden ja niiden organisaatioiden toimiva, luotettava sekä yhdenmukainen valvonta on myös kuntasektorin intressissä.
  • Kuntien rahoittaja Kuntarahoitus Oyj on yksi neljästä Suomessa toimivasta rahoituslaitok­sesta, jotka ovat Euroopan Keskuspankin suoran valvonnan  piirissä.
  • Näin ollen kuntiin vähintään välillisesti voivat vaikuttaa Kuntarahoitukseen kohdistuvat valvonnalliset toimet ja velvoitteet sekä kasvava kustannusrasitus.
  • Kunnalliset toimijat ovat tehneet myös erilaisten rahoitusinstrumenttien  liikkeeseenlas­kuja. On mahdollista, että näiden instrumenttien käyttö samoin kuin käyttäjien määrä li­sääntyy kunta- ja  aluehallintosektoreiden muutosten myötä.
  • Kuntaliiton intressissä on sekä rahoitusmarkkinoiden yleinen toimivuus että tehokas ja su­juva rahoitusarvopaperien liikkeeseenlaskujen  ympäristö.

 

Kuntaliiton huomioita työryhmämuistiosta

 

1) Rahoitusjärjestelmän valvonnan toimivuus ja Finanssivalvonnan rooli

 

Muistiossa esitetyt kuvaukset ja tulkinnat edustuksesta Yhteisessä Valvontamekanismissa sekä merkitys kansallisen tason valvonnalle vaikuttavat epäselviltä. Tästä seuraa, että Yh­teisen Valvontamekanismin riippumattomuuden periaatteen ja kansallisten tarpeiden mu­kaisen asianmukaisen ja uskottavan valvonnan välinen asetelma jää epäselväksi.

 

Niin ikään maksujen korotuksen perusteluna olevasta työmäärän lisääntymisestä ja Fi­nanssivalvonnan roolin muuttumisesta työn hallinnan suhteen ei saa täysin yksiselitteistä kuvaa. Euroopan Unionin alueella on useita valvontaorganisaatioita, joten ainakin periaat­teessa joudutaan pohtimaan luottamusta toisen organisaation tekemille arvioille. Syntyy­kin käsitys periaatteellisesta epävarmuudesta siitä, kuinka toimiva Yhteinen Valvontamekanismi loppujen lopuksi tulee olemaan.

 

Finanssivalvonnan ja sen johtokunnan resursseista ja tarkoituksenmukaisuudesta hoitaa mahdollisesti tulevia uusia tehtäviä on huolehdittava. Kannatamme johtokunnan jäsenten lukumäärän lisäämistä, jotta voidaan varmistaa johtokunnan riittävä asiantuntemus kai­killa finanssimarkkinoiden osa-alueilla.

2) Finanssivalvonnan rahoitus, valvontamaksut ja niiden korotustarve

 

Finanssivalvonnan valvontamaksut vaikuttavat kuntiin ennen kaikkea liikkeeseenlaskuissa ja Kuntarahoituksen valvonnan kautta.

 

Työryhmän esityksen perusteella liikkeeseenlaskujen valvontakustannukset tulevat kohoa­ maan esityksen yleisen tason mukaisesti. Tällä voi jatkossa olla kunnille ja kunnallisille toimijoille enemmänkin merkitystä, olettaen, että nämä tulevat aktivoitumaan liikkeeseen­ laskuissa.

 

Valvottavaluokitusten maksuperusteissa ei tulla ottamaan rahoituslaitoksen saamisten ris­kitasoa huomioon. Vähäriskisiksi miellettyjä julkisyhteisöjä, esimerkiksi kuntia, rahoitta­vien erityisrahoituslaitosten (kuten Kuntarahoitus) maksujen tulisi kuitenkin määräytyä lievemmin perustein kuin muiden  rahoituslaitosten maksut.

 

Kuntaliiton näkemyksen mukaan valvontamaksujen korotustarve joka tapauksessa vaatii tarkempia perusteluja. Lisäksi julkisen rahoituksen osuutta tulee tarkistaa ottaenhuomioon Finanssivalvonnan toiminnassa muiden kuin varsinaisten valvontatehtävien osuuden kasvu.

 

SUOMEN  KUNTALIITTO

 

Ilari Soosalu
johtaja, kuntatalous

Jari Vaine
rahoitusalan erityisasiantuntija, kuntatalous 

tags
Jari Vaine

Etunimi
Jari
Sukunimi
Vaine
Erityisasiantuntija, rahoitusala

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2018
Vastuualueet
  • rahoitusmarkkinat ja sääntely
  • velkarahoitus ja vaihtoehtoiset rahoitusmuodot
  • sijoitustoiminta
  • johdannaiset
  • maksujen välitys ja maksuvalmiuden hoito
  • rahoituslaitosyhteistyö
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Kuntatalous