Rakennustietosäätiö, Dnro 576/03/2016, 31.5.2016 Johanna Vilkuna

Lausunto ohje-ehdotuksista Pysäköintialueet ja Pysäköintilaitokset

​Rakennustietosäätiö on pyytänyt Kuntaliiton lausuntoa ohje-ehdotuksista Pysäköintialueet ja Pysäköintilaitokset (RTS 16: 28 ja 29) 25.5.2016 mennessä. Kuntaliitto on pyynnöstä saanut lisäaikaa lausunnolleen 31.5.2016 asti.

Kuntaliitto toteaa, että ohje-ehdotukset ovat hyvin teknisluonteisia, mikä riittää sinänsä palvelemaan rakentamista. Suunnittelua varten ohjeissa olisi perusteltua kuvata myös pysäköinnin roolia ja vaikutuksia liikennejärjestelmässä ja yhdyskuntarakenteessa:

  • Pysäköintiratkaisut ovat tärkeä osa liikennejärjestelmää.
  • Pysäköinnin tarjonnalla (määrä, saatavuus, hinta) vaikutetaan matkapäätöksiin: matkojen määrään, määränpäähän, ajankohtaan ja kulkumuotoon, myös auton hankintaan.
  • Autopaikat aiheuttavat suoria ja välillisiä kustannuksia. Pysäköinnin rakentaminen on suhteellisen kallista ja sen vaihtoehtoiskustannus (maanarvo) on korkea.
  • Runsas pysäköintipaikkojen tarjonta ja halpa hinnoittelu lisäävät liikennemääriä.
  • Mitä tehokkaammin pysäköinti voidaan järjestää tilankäytöltään, sitä ehyempää ja tiiviimpää maankäyttö voi olla.

Pyöräpysäköinnin huomioiminen

Ohje-ehdotuksissa käsitellään hyvin niukasti pyöräpysäköintiä. Kuntaliiton mielestä ohje-ehdotuksia tulee täydentää kattamaan myös pyöräpysäköinnin tarpeet ja integroiminen osaksi pysäköintialueiden ja pysäköintilaitosten suunnittelua ja toteutusta. Pyöräilyn suosio on kasvussa ja pyöräilyn edistäminen on osa liikennepolitiikkaa. RTS-ohjeissa on tärkeää huomioida pyöräilyn tarpeet pysäköintialueiden ja pysäköintilaitosten kokonaisuudessa sekä esittää ja viitata hyviin ratkaisuihin.

 

Pyöräpysäköinnin suunnittelusta on tuotettu ohjeistusta mm. Liikenneviraston julkaisussa Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu (11/2014). Helsingin kaupunki julkaisee 2.6.2016 Helsingin pyöräpysäköintiohjeen, joka on myös hyvänä mallina. Ohjeistusta on koottu myös kansalliseen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki Kulkulaariin (www.kulkulaari.fi).

 

Esimerkiksi pysäköintialueiden ohje-ehdotuksissa ei ole nyt huomioitu pyöräilyä yleisissä periaatteissa, mitoituksessa, eikä myöskään pyöräpysäköinnin sijoittamista pysäköintialueella. Pyöräpysäköintiin ei ole myöskään viitattu kuvassa 10, jossa on esitetty esimerkki pysäköintialueesta. Pyöräilyn tulisi näkyä myös nykyistä vahvemmin pysäköintilaitosten ohjeistuksessa ml. kohta Tavoitteita pysäköintilaitosta suunniteltaessa (s. 2). Molempien ohje-ehdotusten kirjallisuusluetteloita tulisi täydentää pyöräpysäköinnin osalta.

 

Pysäköintilaitosten ohjeistuksen kohdassa 3.5. käsitellään polkupyörien pysäköintiä. Ohjeissa todetaan, että ”Polkupyörien ja mopojen pysäköinti suunnitellaan yleensä siihen tarkoitukseen erillisille alueille tai tiloihin”. Kuntaliiton mielestä erityisesti kaupungeissa, joissa pyöräily kasvaa ja sen on myös tavoitteena kasvaa, tulisi pyrkiä ratkaisuihin, joissa pyöräpysäköinti integroidaan osaksi pysäköintialueiden ja myös pysäköintilaitosten suunnittelua. Kapasiteetin mitoituksessa tulee varautua myös kasvaviin pyöräilijämääriin.

Kohdassa 3.5 todetaan ”Mahdollisuuksien mukaan suunnitellaan polkupyörille autoliikenteestä erillinen kulkureitti”. Tämä on hyvä periaate isommissa pysäköintilaitoksissa, mutta ei pienemmissä laitoksissa välttämättä tarpeellinen. Virkettä voisikin täydentää: Mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan suunnitellaan polkupyörille autoliikenteestä erillinen kulkureitti.

Kuvassa 9 olisi selkeämpää puhua runkolukittavista telineistä. Pyöräpysäköintipaikan mitoituksesta olisi tarpeen kertoa myös minimitelineväli. Osaan markkinoilla olevista telineistä ei mahdu kahta pyörää vierekkäin ja silloin pysäköinti on tehotonta tai pyörät vaurioituvat. Hyvien esimerkkien esittäminen pyöräpysäköinnin toteuttamisesta pysäköintilaitoksiin olisi tarpeen.

Kevyen liikenteen väylien sijasta RTS-ohjeissa tulisi puhua jalkakäytävistä ja pyöräteistä.

Muita kommentteja pysäköintialueisiin

Pysäköinnin tehostaminen on tätä päivää. Siihen liittyen pyritään keskitettyyn pysäköintiin, vuorokäyttöön ja nimeämättömiin paikkoihin. Kuvassa 1 on kuvattu tätä asiaa. Ohjeissa olisi erittäin tarpeellista avata vuorokäytön toteuttamista ja mahdollisuuksia vielä enemmän.

Mitoituskuvassa (kuva 9) olisi hyvä esittää katusuunnittelua varten myös välikaista (0,75 m) erottamaan ajoradan suuntaista pysäköintiä pyörätiestä. Ajoradan suuntaisen pysäköinnin erottaminen ajoradasta maaliviivalla, materiaalilla tai reunakivellä olisi myös hyvä kuvata.

 

Pysäköintipaikan mitoituksen käyttökohteet -luokittelua voisi vielä selventää. On hyvä, että vaihtoehtoja on annettu ja ne on luokiteltu: tiukka, väljä, jne. Listassa mainitaan myös luokka Muu pysäköinti (hyvä laatutaso tai erittäin korkea laatutaso). Olisi tarpeen avata, mitä tällä luokalla tarkoitetaan. Myös pidempiaikaisen asiakaspysäköinnin luokkaa, olisi hyvä avata enemmän. Miten esimerkiksi pidempiaikainen asiakaspysäköinti poikkeaa ”tavallisesta” asiakaspysäköinnistä? Onko tällöin hyväksytty kävelyetäisyys kohteeseen eri?

Periaatteena tulisi olla, että pysäköinti on sisäänkäynnin läheisyydessä mitoitukseltaan tiukka (pl. LE-paikat tai lyhytaikainen pysäköinti auton lastausta tai purkamista varten) ja kauempana väljä.

 

Kuvaan 10 voisi lisätä pyöräpysäköinnin lisäksi muitakin esimerkkejä kuin vain reunimmaiset paikat ja LE-paikat, esimerkiksi ”perhepaikat” tai lyhytaikaiset paikat odotusta tai saattoa varten esim. takseja varten.

Muita kommentteja pysäköintilaitoksiin

Kohdassa 3.1. Ajojärjestelyt todetaan, että ”Sisään- ja ulosajoyhteyksiä tulee olla 1 kpl/300…400 autopaikkaa kohti (yhden ajoportin kapasiteetti)”. Kaupunkien kokemukset osoittavat, että autopaikkoja voi olla huomattavasti tätä enemmänkin ajoporttia kohti (700…1000 autopaikkaa). Mitoitus riippuu pysäköintilaitoksen käyttötarkoituksesta ja -tavasta, esim. onko toimistokäytössä tai onko vuorokäytössä. Mahdollista autopaikkamäärää pienentää kuitenkin se, jos sisään/ulos ei voi ajaa vapaasti ajoportin, liikennevalojen tai ruuhkaisen sivukadun takia.

 

Kohdassa 3.2. Mitoitus tulisi määritellä lyhyt- ja pitkäaikainen pysäköinti. Lisäksi olisi tervetullutta, jos ohjeeseen voidaan sisällyttää taulukko, jossa esitetään keskimääräinen viipymä/kiertoaika eri palveluissa ja toiminnoissa esim. kauppakeskuksessa.

 

SUOMEN KUNTALIITTO

Ritva Laine    
johtaja, alueet ja yhdyskunnat  

Johanna Vilkuna
liikenneasiantuntija 

tags
Johanna Vilkuna

Etunimi
Johanna
Sukunimi
Vilkuna
liikenneasiantuntija

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2104
Kännykkä
+358 40 869 7836
Vastuualueet
  • liikennepolitiikka
  • yhdyskuntien liikenteen suunnittelu ja ohjaus
  • henkilöliikenne
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Alueet ja yhdyskunnat
Tiimi
Yhdyskunnat ja maankäyttö