Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle 21.9.2016, dnr 793/03/2016, Johanna Selkee

Lausuntopyyntö HE luonnoksesta laeiksi yleisistä kirjastoista ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta

​Ehdotetaan säädettäväksi laki yleisistä kirjastoista, joka korvaisi nykyisen kirjastolain (904/1998).  

Lakiluonnokseen on lisätty säännökset määritelmistä, valtion ja kunnan vastuusta, yleisen kirjaston tehtävistä, kirjaston käyttäjän velvollisuudesta sekä lainauskiellosta ja kirjaston käyttökiellosta. Lisäksi uudistetaan lain tavoite ja soveltamisala sekä keskus- ja maakuntakirjastoja, maksuttomuutta, käyttösääntöjä ja henkilöstöä koskevat säännökset. 

Suomen Kuntaliitto kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä hyvästä lainvalmistelusta sekä valmistelun yhteydessä järjestetyistä työpajoista sekä alueellisista tilaisuuksista. Suomen Kuntaliiton kanssa opetus- ja kulttuuriministeriö keskusteli esitysluonnoksesta 13.4.2016.  

Suomen Kuntaliitto yhtyy perusteluihin lain uudistamiseksi. Uudella lailla edistetään kansalaisten sivistyksellisiä perusoikeuksia toteuttavien kirjastopalvelujen järjestämistä kunnissa.  

Lain soveltamisala ja lain tavoite

Nyt esitetään säädettäväksi laki yleisistä kirjastoista ja niiden toiminnasta sekä toiminnan paikallisesta, alueellisesta ja valtakunnallisesta edistämisestä, kirjastojen yhteistyöstä ja valtionrahoituksesta.

Suomen Kuntaliitto pitää esitystä perusteltuna. Kirjastojen toiminta on laajentunut kattamaan tiedon soveltamiseen sekä harrastamiseen, kokoontumiseen ja työskentelyyn sekä oppimiseen liittyvää toimintaa. Uusi soveltamisala huomioi toiminnan kehittämismahdollisuudet nykyistä laajemmin.

Lain tavoitteet ja tehtävät

Nykyisessä kirjastolaissa ei ole määritelty yleisten kirjastojen tehtäviä. Esitysluonnoksessa lain tavoitteet esitetään pykälässä 2 ja kirjaston tehtävä pykälässä 6. Tavoitteena on toteuttaa perustuslain 16 §:n 2 momentissa tarkoitettua julkisen vallan vastuuta luoda edellytyksiä yksilön mahdollisuudelle kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä muun muassa ylläpitämällä kirjastoja.

Kirjastolain toteuttamisen lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, moniarvoisuus ja kulttuurinen moninaisuus. Kirjaston tehtävien määrittely vahvistaa kirjastojen asemaa ja roolia sekä lisää väestön tietämystä kirjaston tehtävistä. Tehtävät ja tehtävien hoitamisessa tarkoituksenmukaiset tilat, ajantasainen välineistö sekä riittävä ja osaava henkilöstö koskevat kunnan kirjastolaitosta toiminnallisena ja hallinnollisena kokonaisuutena kuten nytkin.

Kuntaliitto kannattaa kirjastojen tehtäväkuvaa tarkentavaa pykälää sekä lain tavoitteita esitysluonnoksessa esitetyin perustein.  

Kunnan vastuu ja yleisen kirjaston toiminnan järjestäminen

Kunnan tehtävänä on laissa tarkoitetun yleisen kirjaston toiminnan järjestäminen. Kunnan vastuu ja yleisen kirjaston toiminnan järjestäminen vastaavat pääosin voimassa olevan kirjastolain 3 pykälää, jonka mukaan kunta voi järjestää yleisen kirjaston toiminnan itse taikka yhteistyössä toisten kuntien kanssa tai muulla tavoin.  

Suomen Kuntaliitto kannattaa esitystä. Kirjastopalvelut ovat kunnallisia perus- ja lähipalveluja, jotka on suunniteltu ensisijaisesti kunnan omille asukkaille. Pykälien uudistaminen ei muuta kunnan vastuuta. Nyt selvennetään toiminnan järjestämisen keskeistä tavoitetta, että kirjasto on kaikkien käytettävissä ja saavutettavissa huomioiden myös kaksikielisissä kunnissa molempien kieliryhmien tarpeet.  

Kunnan vastuuta koskevassa 5§:n 2 momentissa säädetään, että kunnan tulee kuulla asukkaitaan yleisiä kirjastoja koskevissa keskeisissä päätöksissä osana kuntalain (365/1995) 27 §:ssä säädettyä kunnan velvollisuutta huolehtia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Suomen Kuntaliitto esittää, että momentissa viitattaisiin voimassa olevaan kuntalakiin: Kunnan tulee huolehtia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista ja kuulla asukkaitaan yleisiä kirjastoja koskevissa keskeisissä päätöksissä kuten kuntalaissa säädetään.

Valtakunnallinen keskuskirjasto ja kehittämiskirjasto

Maakuntakirjastotehtävä on tällä hetkellä annettu 18 kirjastolle ja keskuskirjastotehtävä yhdelle kirjastolle. Tavoitteena on organisoida maakuntakirjastotoiminta koko maan kattavana kehittämisen ja koordinoinnin verkkona niin, että jatkossa kehittämiskirjastoja olisi 12 sekä lisäksi yksi valtakunnallinen keskuskirjasto. Kyse on valtion talousarvioon otetun määrärahan rajoissa toteutettavien tehtävien hoitamisesta. Kehittämiskirjastotoiminnan ohella opetus- ja kulttuuriministeriö voi antaa yleiselle kirjastolle erityisen tehtävän (6§), joka voi olla koko maata kattava tai tiettyä teemaa koskeva.  

Suomen Kuntaliitto näkee tärkeänä, että kuntien ja valtion voimavaroja saadaan mahdollisimman tehokkaasti kohdennettua kirjastojen palvelujen kehittämiseen ja saatavuuden ylläpitämiseen maan eri osissa. Tärkeää on, että kirjastot voivat edelleen tehdä yhteistyötä haluamallaan tavalla kirjastojen sekä muiden palvelusektoreiden ja toimijoiden kanssa kuten tähänkin asti.

Suomen Kuntaliitto näkee järkevänä, että maakuntakirjastotoimintaa uudistetaan ja tehtävillä edistetään kirjastopalvelujen tasapuolista alueellista saatavuutta. Tärkeä on huomioida kaksikielisten alueiden kirjastojen kehittämistarpeet ja palvelujen saatavuus. On hyvä asia, että keskuskirjaston ja kehittämiskirjaston tehtävät on määritelty laissa, jotta niitä tehtäviä hoitava yleinen kirjasto voi arvioida omien resurssinsa riittävyyttä tehtävien hoitamiseen. 

Vuoden 2016 talousarviossa maakuntakirjastotoiminnan määrärahaan tehtiin 15,5 prosentin vähennys rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti. Suomen Kuntaliitto on huolissaan jo tehtyjen säästöjen vuoksi, miten valtionrahoitus valtakunnallisen keskuskirjaston ja kehittämiskirjaston tehtävien hoitamiseksi ja toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi varmistetaan vuosittain annettavan talousarvioin puitteissa.  

Maksuttomuus

Kirjastopalvelujen maksuttomuuspykälää esitetään uudistettavaksi niin, että yleisen kirjaston omien aineistojen käyttö, lainaus ja varaaminen sekä ohjaus ja neuvonta on maksutonta.

Suomen Kuntaliitto pitää uudistusta perusteltuna. Varausten maksuttomuus parantaa kuntalaisen asemaa yleisten kirjastojen aineistojen käyttäjänä asuinpaikasta riippumatta.

Uuden lain on tarkoitus astua voimaan jo vuoden 2017 alusta. Varauksen maksuttomuus aiheuttaa usealle kunnan kirjastolle maksutuoton menetyksiä, eikä kunnilla ole näin nopealla aikataululla mahdollista korvata maksutuoton menetyksiä. Suomen Kuntaliitto esittää pykälään siirtymäsäännöstä, niin että pykälä 11 tulee voimaan samaan aikaan pykälien 9 ja 10 kanssa tammikuussa 2018.

Lainauskielto

Lainauskieltoa koskevassa pykälässä todetaan, että kirjaston käyttäjä ei voi lainata kirjaston aineistoja, jos hän ei ole palauttanut aiemmin lainaamiaan aineistoja 13 §:ssä tarkoitetussa käyttösäännöissä määrätyssä määräajassa tai suorittanut 11 §:n 2 momentissa tarkoitettuja maksuja.

Esityksen muotoilu voi johtaa siihen, että lainauskielto astuu voimaan heti, jos aineistoja ei ole palautettu määräajassa. Suomen Kuntaliiton mielestä lainauskiellon ehtoja on syytä tarkentaa niin, että lainauskielto tulee voimaan, jos kirjaston käyttäjän myöhästymismaksujen kokonaismäärä ylittää kirjaston käyttösäännöissä määritellyn lainauskieltoon johtavan summan.

Osaaminen

Henkilöstön kelpoisuutta koskevaa pykälää esitetään muutettavaksi siten, että henkilöstön kelpoisuudesta ei säädetä erikseen asetuksella ja osaamispohjan laajentamista kirjastoissa tuetaan painottamalla asiantuntija- ja johtajatehtävissä korkeakoulutasoista osaamista.

Suomen Kuntaliitto kannattaa pykälämuutosta. Esitys tukee pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman tavoitetta lisätä kunnan toimintavapautta ja vähentää kapea-alaisia kelpoisuusvaatimuksia.

Kirjastotoiminnan laajentuminen edellyttää, että turvataan laaja-alainen sekä erityinen osaaminen kirjaston toiminnassa ja johtamisessa. Esitys tukee toiminnan kehittämistä ja tehtävien toteuttamista kuntalaisille maan eri osissa. Kirjastoyhteistyö ja yhteistyö muiden palvelusektoreiden kanssa sekä automaatio mahdollistavat asiantuntemuksen kohdentamisen asiakaspalveluun sekä osaamisen jakamisen kirjastojen kesken. Johtamisessa korostuvat kirjaston toiminnan johtaminen ja kehittäminen.

Esityksen taloudelliset vaikutukset

Esityksen mukaan laki ei lisäisi uusia rahoitettavia tehtäviä kunnille ja se on toteutettavissa vuosien 2017-2020 kehyspäätöksessä yleisille kirjastoille osoitettujen määrärahojen puitteissa.

Juhan Sipilän hallitusohjelman mukaan kunnille ei anneta uusia kuntataloutta pysyvästi heikentäviä lakisääteisiä tehtäviä tai velvoitteita tai niiden laajennuksia. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti uusiin tai laajeneviin tehtäviin ja velvoitteisiin osoitetaan 100-prosenttinen valtionosuus.

Suomen Kuntaliiton mielestä esitysluonnoksen taloudellisia vaikutuksia kuntataloudelle ei ole riittävästi arvioitu. Valtionosuuksiin ei ole tulossa indeksikorotusta vuosina 2017-2019. Lisäksi hallitus on kehysriihessään 5.4.2016 päättänyt peruspalvelujen valtionosuuteen tehtävästä 0,85 prosentin lisävähennyksestä, joka koskee myös kirjastoja. Mikäli valtio leikkaa kirjastojen valtionosuusrahoitusta, on valtion myös vähennettävä kuntien tehtäviä vastaavassa suhteessa.   

Hallituksen esitysluonnoksessa esitetään lisättäviksi säädökset muun muassa yleisen kirjaston tehtävistä (6§): tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin; ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa; edistää lukemista ja kirjallisuutta; tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen luku- ja kirjoitustaitoon; tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan; edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua.

Yleisen kirjaston tehtäväpykälän perusteluissa todetaan, että aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin pääsy tapahtuisi fyysisesti ja sähköisesti. Jokaisella yleisellä kirjastolla tulisi olla kokoelma, joka käsittäisi sekä kirjaston hankkimat ja käyttöön asettamat fyysiset aineistot, että sähköisten aineistojen käyttöoikeudet. Tämä esitys tulee laajentamaan kuntien järjestämisvelvoitetta.  

Jo voimassa olevan kirjastolain (904/1998) perusteluissa todetaan taloudellisissa vaikutuksissa olennaisina kustannuserinä mm. atk-laitehankinnat, niiden käyttöön liittyvät ohjelmisto- ja aineistohankinnat.

Suomen Kuntaliitto edellyttää, että kirjastojen perusrahoituksessa huomioidaan laissa säädettyjen tehtävien hoitamisesta aiheutuvat kustannukset, jotta kunnat voivat sekä ylläpitää että uudistaa fyysistä ja sähköistä aineistokokoelmaa lain vaatimalla tavalla. Palvelujen ja aineistojen ylläpito ja uudistaminen sekä fyysisenä että sähköisenä laajentaa kunnan velvoitetta nykyiseen verrattuna.  

SUOMEN KUNTALIITTO 

Terhi Päivärinta
johtaja, opetus ja kulttuuri

Johanna Selkee
erityisasiantuntija

tags
Johanna Selkee

Etunimi
Johanna
Sukunimi
Selkee
Erityisasiantuntija

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2080
Kännykkä
+358 50 435 9420
Vastuualueet
  • kirjastot
  • yleinen kulttuuritoimi
  • taidelaitokset
  • taiteen perusopetus
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Opetus ja kulttuuri