Lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle 25.4.2016, dnro 434/03/2016, Päivi Väisänen-Haapanen, Maarit Kallio-Savela

Lausuntopyyntö Valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 - 2020

Yleinen taloudellinen tilanne 

Tilastokeskuksen julkaisemien Vuoden 2015 ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan kuntatalouden tilanne on odotettua parempi.  Kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulos oli 300 miljoonaa euroa. Vuosikate kattoi poistoista 98 %. Kuntien velkaantuminen kohdistui investointien, ei toimintamenojen rahoitukseen. Velkaantumisvauhti hidastui merkittävästi.

Merkittävin yksittäinen, viime vuoden kehitystä selittävä tekijä on liikelaitosten yhtiöittäminen ja siitä aiheutuneet muutokset kuntatalouden lukuihin.

Vaikka hallituksen toimenpiteet ovat toteutuessaan lievästi helpottamassa kuntien taloustilannetta, on kuntien omien säästö- ja tehostamistoimien merkitys ollut huomattava. Kunta-alalla leikattiin vuonna 2015 henkilöstömenoista noin 300 miljoonaa euroa.

Kasvava työttömyys, erityisesti pitkäaikaistyöttömyys, turvapaikkahakijoiden määrä, pe-rus- ja ansioturvaan tehtävät leikkaukset sekä korkeana pysyttelevät investointitarpeet aiheuttavat lisämenopaineita kuntien palveluihin ja tulonsiirtoihin.

Paineet ovat suuret erityisesti työmarkkina- ja toimeentulotuessa, josta kunnat rahoittavat jatkossakin puolet vuoden 2017 Kela-siirrosta huolimatta. Kuntien osuus työmarkkinatuen rahoituksesta on jo yli 400 miljoonaa euroa. Ikäsidonnaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnän arvioidaan kasvavan noin prosenttiyksikön joka vuosi.

Näiden haasteiden ratkaisemisessa kilpailukyky, talouskasvu ja työllisyys ovat avainase-massa. Rakenteelliset uudistukset vaikuttavat onnistuessaankin vasta vuosien päästä.

Kuntatalousohjelma painottuu kehitysnäkymien tarkasteluun eikä siinä ole arvioitu tulevan aluehallinto - ja sote uudistuksen vaikutuksia. Myös ns. yhteiskuntasopimukseen liittyvät ratkaisut tulevat toteutuessaan vaikuttamaan kuntatalouteen jatkossa.

Kuntatalousohjelman ennusteessa on kyse painelaskelmasta edellyttäen, että muutoksia nykyisestä ei tapahdu eivätkä kunnat itse ryhdy sopeutus toimenpiteisiin tulevien haasteiden ratkaisemiseksi.

Alustavan arvion mukaan hallituksen toimenpiteiden yhteisvaikutus vuoden 2019 tasolla olisi noin 0,7 miljardia euroa kuntataloutta vahvistava. Tähän sisältyy kuitenkin merkittäviä epävarmuustekijöitä, kuten menorajoitteeseen liittyvien toimien täysimääräinen toteutuminen ja maksujen muutosten käyttöönotto kunnissa. Kiinteistöveroa kehitetään mutta toisaalta indeksisidonnaisia menoja leikataan alhaisen inflaation vuoksi, mikä merkitsee peruspalveluiden valtionosuuksiin 75 miljoonan leikkausta.

Kuntien talouspaineet säilyvät kireänä. Keskeistä on, että myös kuntien tehtävien ja vel-voitteiden osalta päästäisiin eteenpäin ja kuntien mahdollisuuksia toimintojen kehittämiseen ja tuottavuuden lisäämiseen vahvistettaisiin keventämällä valtion ohjausta.  

Opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalaan kohdistuvia linjauksia

Kuntaliitto suhtautuu myönteisesti valtionosuusrahoituksen indeksikorotusten 0,85 prosentin lisävähennyksen kompensointiin opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalan valtionosuuksiin, sillä valtionosuusrahoitus on vähentynyt aiempien pysyväksi muutettujen säästötoimenpiteiden vuoksi. Lisävähennys kohdistuu kuitenkin peruspalveluiden valtionosuusrahoituksen sisällä varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen sekä osaan kirjasto- ja kulttuuritoimen rahoitusta. Lakisääteisten palvelujen osalta tulee varmistaa rahoitusperiaatteen toteutuminen.

Opetus- ja kulttuuritoimessa on käynnistynyt useita kärkihankkeita, joiden tavoitteena on kehittää opetus- ja kulttuuripalveluita. Kärkihankerahoitus päättyy kuitenkin tilapäisenä jo kehyskauden aikana. Onkin varmistettava, että kärkihanketoimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ne eivät aiheuta pysyviä lisämenoja kuntatalouteen.

Ammatillinen koulutus

Julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2017-2020 ammatillisen koulutuksen osalta todetaan, että rahoituksen kustannusperusteisuudesta luovutaan ja jatkossa rahoituksen tasosta päätetään vuosittain valtion talousarviossa, korkeakoulujen rahoitusta vastaavasti. Uuteen rahoitusjärjestelmään siirtyminen tapahtuu lähtökohtaisesti vuoden 2017 rahoitustasossa, jota korotetaan vuosittain indeksillä. Kuntatalousohjelmassa ammatillisen koulutuksen rahoituksen kustannusperusteisuudesta luopumista koskevaa kirjausta ei ole.

Ammatillisen peruskoulutuksen kuntien rahoitusosuus on vuoden 2016 valtion talousavion mukaan 1,11 miljardilla valtion rahoitusosuuden ollessa 0,46 miljardia euroa.  Kunnat ja kuntayhtymät järjestävät 80 % ammatillisesta peruskoulutuksesta.

Kuntaliitto huomauttaa, että vastaavaa kirjausta ei Kuntatalousohjelmassa ole, Näin ollen asian käsittelyssä on Kuntaliiton käsityksen mukaan tehty vakava menettelyvirhe.

Ammatillisen koulutuksen reformissa uudistetaan ammatillisen koulutuksen toimintalainsäädäntö, rahoitusjärjestelmä sekä säätely- ja ohjausjärjestelmä uudenlaiseksi kokonaisuudeksi, jonka lähtökohtana ovat osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja elinikäinen oppiminen. 

Kuntaliitto katsoo, että rahoitus-, ohjaus- ja säätelyjärjestelmä pitäisi esittää kokonaisuutena ennen päätösten tekoa. Edellä mainittuihin asioihin liittyviä keskeisiä linjauksia ei tulisi tuoda päätöksentekoon yksittäisinä lauseina, kuten tässä yhteydessä on tehty. 

Ammatilliseen koulutukseen on jo viime hallituskaudella kohdistunut säästöjä. Tällä hallituskaudella ammatillisen koulutuksen valtion talousarviossa olevaa rahoitusta on vähentänyt mm. takuukorotuksen poistuminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelman loppuminen. Lisäksi vuonna 2017 toteutetaan 190 miljoonan euron säästö. Tällä hallituskaudella (vuosina 2016-2017) ammatillisen koulutuksen rahoitus on vähentynyt noin 260 milj. eurolla, joka vastaa noin 13 %.

Kuntaliitto kantaa syvää huolta ammatilliseen koulutukseen viime ja tällä hallituskaudella toteutettavien säästöjen vaikutuksista.

Kuntaliitto katsoo, että erityisesti perusopetuksen päättäneiden nuorten osalta koulutusresurssien tulee olla riittävät ja niiden tulee mahdollistaa toimintalainsäädännössä olevien tehtävien hoitaminen.

Kuntaliitto ei pidä tarkoituksenmukaisena menettelyä, jossa toisen asteen ammatillisen koulutuksen rakenteellisen uudistuksen säästöt toteutetaan ennen kuin rakenteelliset uudistukset mahdollistava ammatillisen koulutuksen reformin mukainen uudistettu lainsäädäntö tulee voimaan. 

Turvapaikan hakijoiden määrän lisääntymisestä johtuen ammatilliseen koulutukseen lisätään 2 000 opiskelijapaikkaa vuodesta 2017 alkaen, mihin osoitetaan julkisen talouden suunnitelman mukaan täysi valtionrahoitus. Kuntatalousohjelmassa todetaan, että lisäys kohdentuu ammatilliseen peruskoulutukseen, jonka rahoitukseen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesti sisältyy kuntien rahoitusosuus.

Kuntaliitto toteaa, että ammatillisen peruskoulutuksen paikkojen lisäys toteutettaneen tässä yhteydessä valtionavustuksena.

Julkisen talouden suunnitelmassa todetaan, että työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan määrärahat laskevat kehyskaudella. Määrärahojen tason lasku johtuu pääosin ammatillisen työvoimakoulutuksen hankinnan siirrosta opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle sekä hallitusohjelman mukaisista säästötoimenpiteistä.                      

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että hallitusohjelman mukaisesti ammatillisen koulutuksen koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus kootaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alle. Lisäksi Kuntaliitto on katsonut, että uudessa kokonaisuudessa, joka sisältää sekä opetus- ja kulttuuriministeriön että työ- ja elinkeinoministeriön hallinnoiman ammatillisen koulutuksen, tulee hyödyntää molempien vahvuuksia. 

Kuntaliitto pitää välttämättömänä, että uudistus ja tehtävien siirto toteutetaan ministeriöiden välisenä saumattomana yhteistyönä siten, että työvoimakoulutukseen ei aiheudu katkosta tai työvoimakoulutuksen epätarkoituksenmukaista suuntaamista lyhyempikestoiseen koulutukseen.  

Turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien palvelut

Julkisen talouden suunnitelman mukaan turvapaikanhakijoiden määräarviona kustannusten laskentaperusteena on 10 000 vuosittain kehyskaudella 2016 alkaen. Perusopetuksen valmistavan opetuksen oppilaskohtainen rahoituskerroin on tarkoitus alentaa 1,67:ään, mikä vastaa keskimääräistä hintaa 12 oppilaan ryhmässä. Muina toimenpiteinä todetaan opetustoimen henkilöstökoulutukseen varatun rahoituksen kohdentaminen turvapaikanhakijatilanteen edellyttämään opettajien koulutukseen, osaamisen tunnistamis- ja tunnustamispalvelujen kehittäminen sekä kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön toimenpitein maahanmuuttajien henkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn, yhteisöllisyyden ja kotouttamisen tukeminen.

Perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaskohtaisen rahoituskertoimen alentaminen nykyisestä 2,49:stä 1,67:ään vähentäisi täysimääräistä valtionosuusrahoitusta nykyisellä esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaustasolla noin 5300 euroa oppilasta kohti. Vuonna 2016 täysimääräinen korvaus on 16 184,53 euroa/oppilas. Perusopetukseen valmistavan opetuksen rahoitusta koskeva lakimuutos on tehty tilapäisenä, mikä edellyttää lainsäädännön pysyväisluonteista tarkistamista. Kuntaliitto korostaa, että rahoituksen perusteiden tulee vastata nykyistä paremmin opetuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin.

Vapaan sivistystyön valtionosuusrahoituksen rakennepoliittisen ohjelman toinen rahoitusleikkaus kohdistuu vuoteen 2017. Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa opiskeli Opetushallituksen raportin 2016:4 mukaan vuonna 2014 lähes 30 000 maahanmuuttajaopiskelijaa ja tarve on kasvava kun vuonna 2015 turvapaikanhakijoiden määrä oli noin 32 000. Hyväksytyn kotouttamissuunnitelman mukaisen omaehtoisen kotoutumiskoulutuksen järjestämiseen tulisikin osoittaa täysimääräinen valtionosuusrahoitus vapaan sivistystyön oppilaitoksille.

Varhaiskasvatus-, esi- ja perusopetuspalveluiden sekä aikuisille suunnattavien kotouttamis-, kieli- ym. koulutuksen sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden järjestämistarve lisäävät myös opetus- ja kulttuuripalvelujen kustannuksia. Valtion rahoitus ei kata riittävästi kaikilta osin palveluiden järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia.

Lukiokoulutus

Lukiokoulutusta kehitetään ja valmistellaan lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamista.

Lukiokoulutuksen valtionosuusrahoitusta on vähennetty aiempina vuosina, mikä on alentanut lukiokoulutuksen yksikköhintarahoitusta. Kuntaliitto pitää hyvänä, että lukiokoulutuksen valtionosuusrahoitukseen ei kohdistu enää lisäsäästötoimenpiteitä.

Kuntaliitto on huolissaan lukiokoulutuksen yksikköhinnan alhaisuudesta. Rahoitusuudistus tulee tehdä tavalla, jolla turvataan lukiokoulutuksen saavutettavuus, saatavuus ja laatu koko maassa.

Lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamisessa tulee huomioida, että mikäli rahoitus jaetaan erillisiin rahoitusosiin, perusrahoituksen osuuden tulee muodostaa valtaosa, vähintään noin 90 prosenttia lukiokoulutuksen kokonaisrahoituksesta.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä päivähoidon maksujen korotus

Päivähoitomaksujen sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakasmaksutulojen korottamismahdollisuus yhteensä noin 70 milj. eurolla vahvistavat kuntataloutta. Kuntaliitto suhtautuu varauksellisesti arvioitujen maksutulojen suuruuteen, vaikka kunnat toteuttaisivat korotukset täysimääräisenä. Kuntien tulee kuitenkin säilyttää itsehallintoon kuuluvaa päätösvalta kunnallisista palveluista aiheutuvien asiakasmaksutulojen osalta.

Investointitarpeet

Investointitarpeita ei ole riittävästi huomioitu julkisen talouden suunnitelmassa. Päiväkoti- ja koulukiinteistöt edellyttävät peruskorjausinvestointeja esimerkiksi home- ja kosteusvaurioiden vuoksi. Tilojen tulee olla lakisääteisesti terveellisiä ja turvallisia sekä lapsille että henkilöstölle. Peruskorjausinvestoinnit on toteutettava ja usein kuntien lainakanta kasvaa kuntien rahoitusvajeen vuoksi. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että valtio osallistuu nykyistä vahvemmin tulevina vuosina peruskorjausinvestointien toteuttamiseen.  Investoinneilla on myös työllistävä vaikutus. 
 

SUOMEN KUNTALIITTO

Terhi Päivärinta
johtaja, opetus ja kulttuuri

Päivi Väisänen-Haapanen
erityisasiantuntija    

tags