Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle Dno 14/03/2016, 29.1.2016 Anu Wikman-Immonen

Luonnos valtion kotouttamisohjelmaksi vuosille 2016 - 2019

Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut yhdessä muiden ministeriöiden kanssa luonnoksen valtion kotouttamisohjelmaksi vuosille 2016 - 2019. Ohjelma sisältää hallituskaudelle kotouttamisen painopisteet, tavoitteet, toimenpiteet, vastuut ja julkisen talouden suunnitelmassa 2016 - 2019 määritellyt kotoutumisen edistämisen resurssit. Ohjelman tavoitealueet perustuvat pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman maahanmuuttopoliittisiin linjauksiin. Tavoite-alueet ovat 1. Edistetään ihmisarvoa kunnioittavaa keskustelukulttuuria, eikä rasismia sallita; 2. Tuodaan maahanmuuttajien oman kulttuurin vahvuudet osaltaan vahvistamaan Suomen innovaatiokykyä; 3. Tehostetaan kotouttamista poikkihallinnollisesti; 4. Lisätään valtion ja kuntien välistä yhteistoimintaa kansainvälistä suojelua saavien vastaanotossa. Valtion kotouttamisohjelman rinnalla on valmisteltu kuntien, kansalaisyhteiskunnan, maahanmuuttajien yhteisöjen sekä yritysten kanssa kotouttamisen kumppanuusohjelmaa. Kumppanuusohjelmassa esitellään eri organisaatioiden näkemyksiä, aloitteita ja lupauksia kotoutumisen edistämiseksi.

​Kuntaliitto korostaa, että kunnat ovat keskeisessä asemassa maahanmuuttajien kotouttamisessa. Kunnilla on lisäksi tärkeä tehtävä maahanmuuttajien osalli-suuden ja yhdenvertaisuuden sekä eri väestöryhmien välisten hyvien suhteiden edistämisessä. Kuntaliitto katsoo, onnistunut kotouttaminen edellyttää valtion ja kuntien hyvää yhteistyötä. Vaikka nyt laadittu luonnos onkin valtion eri toimijoiden ohjelma kotouttamisen kehittämiseksi ja toteuttamiseksi, tulisi siinä näkyä selvemmin kuntasektorin kanssa tehtävä yhteistyö.

Kuntaliitto tähdentää, että riittävät resurssit kotouttamiseen aikaansaavat sääs-töjä pidemmällä aikavälillä muun muassa työttömyys- ja toimeentulotukime-noissa.

Kotouttamisen tavoitealueet

Ohjelmassa esitetään 38 eri toimenpidettä tavoitteiden saavuttamiseksi. Useissa toimenpiteissä ehdotetaan selvitysten tekemistä. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että käytetään hyödyksi jo aikaisemmin tehtyjen selvitysten tulokset ja esitettäisiin konkreettisia toimenpiteitä kotouttamisen kehittämiseksi.

Kuntaliitto esittää seuraavassa kommenttinsa tavoitealueittain.

Tavoitealue I: Edistetään ihmisarvoa kunnioittavaa keskustelukulttuuria, eikä rasismia sallita

Ohjelman mukaan tavoitteena on yhteiskunta, jossa maahanmuutosta keskustellaan avoimesti ja ihmisarvoa kunnioittaen, jossa viranomaiset ovat luoneet vuoropuhelun foorumit maahanmuuttajien ja viranomaisten välille ja jossa eri väestöryhmien välillä on toimiva vuorovaikutus.

Ohjelmassa esitetyt tavoite ja toimenpiteet ovat kannatettavia. Kuntaliitto pai-nottaa, että onnistunut kaksisuuntainen integraatio luo paikallistasolla edelly-tykset eri väestöryhmien välisille hyville suhteille. On tärkeää, että kunnat ote-taan mukaan etnisen yhdenvertaisuuden, rasismin ehkäisyn ja hyvän vuoropu-helun toimenpideohjelman toteuttamiseen.

Tavoitealue II: Tuodaan maahanmuuttajien oman kulttuurin vahvuudet vahvistamaan osaltaan Suomen innovaatiokykyä

Tavoitteena on, että kotouttamistoimet nähdään yhä kiinteämmin osana elinkeino- ja innovaatiopolitiikan sekä kehitysyhteistyöpolitiikan keinovalikoimaa. Tähän sisältyy korkeasti koulutettujen ja suomalaisista korkeakouluista valmistuneiden maahanmuuttajien osaamisen nykyistä parempi hyödyntäminen suomalaisilla työmarkkinoilla.

Ehdotetut toimenpiteet ovat kannatettavia. Kuntaliitto pitää maahanmuuttajien tutkintojen tunnustamista ja osaamisen tunnistamista erittäin tärkeänä, jotta voidaan nopeuttaa maahanmuuttajien työllistymistä. Kuntaliitto katsoo, että ul-komaalaisille opiskelijoille tulee tarjota opinto-ohjelmiin kuuluvaa suomen tai ruotsin kielen opetusta ja heidän edellytettäisiin osallistuvan siihen. Opiskelijoita olisi myös hyvä ohjata työharjoitteluun suomalaisiin työpaikkoihin.

Tavoitealue III: Tehostetaan kotouttamista poikkihallinnollisesti

Tavoitteena on vauhdittaa kotoutumista ja vahvistaa siirtymiä kotoutumista edistäviin palveluihin sekä työelämään hyödyntäen tehokkaasti maahanmuuttajien aiemmin hankittua osaamista. Tavoitteeseen pyritään tarjoamalla jokaiselle maahan muuttavalle yksilöllisiin tarpeisiin vastaava alkupalvelukokonaisuus, jonka keskeisiä elementtejä ovat kotoutumiskoulutus, täydennyskoulutus ja työelämään johtavat palvelut.

Ohjelmassa todetaan, että turvapaikanhakijamäärien kasvettua on tarpeen saattaa kotoutumista edistävien palvelujen volyymi uudelle tasolle, mutta myös arvioida uudestaan toteutustapoja.

Kuntaliitto on ohjelman kanssa samaa mieltä, että on etsittävä ratkaisuja ja uusia toimintatapoja, jotta kotouttaminen kyetään hoitamaan hyvin muuttuneessa toimintaympäristössä.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan ohjelmassa esitetyt toimenpiteet ovat erittäin kunnianhimoisia ja niiden toteuttaminen vaatii runsaasti lisää resursseja. Valtion tulee varmistaa kotouttamistoimien riittävä resursointi.

Kuntaliitto tähdentää, että muuttovalmennus on aloitettava vastaanottokeskuk-sissa heti myönteisen oleskelulupapäätöksen saamisen jälkeen. Oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita pitäisi ohjata sellaisille paikkakunnille, joilla on nopea pääsy kotoutumiskoulutukseen, mahdollisuus löytää osaamista vastaavaa työtä sekä saada asunto.

Kotoutumiskoulutusta ja työllistämispalveluja tulee suunnata niille paikkakunnille, joille maahanmuuttajat asettuvat. Kotoutumiskoulutuksen resursseja tulee lisätä, jotta koulutusta voidaan järjestää tarvetta vastaavasti koko maassa.

Yrityksille ja muille työnantajille on jaettava tietoa alueelle muuttavien osaamisesta ja mahdollisuuksista heidän työllistämiseensä. TE-hallinnon palveluissa on otettava huomioon se, että maahanmuuttajat tarvitsevat paljon henkilökohtaista palvelua. 

Kotoutumiskoulutuksesta valmiuksia jatkokoulutukseen ja työelämään

Tavoitteena on kielen opetuksen nykyistä parempi lähtötaitotason arviointi ja koulutukseen pääsy enintään kahden kuukauden kuluttua lähtötaitotason testauksesta.

Kuntaliitto katsoo, että aikuisten maahanmuuttajien tärkein kotouttamisen väline on työvoimakoulutuksena järjestettävä kotoutumiskoulutus. Toimenpide-ehdotuksissa esitetään, että selvitetään kotoutumiskoulutuksen nykytila ja ke-hittämistarpeet. Kuntaliitto korostaa, että on otettava huomioon viime vuosina esim. Osallisena Suomessa -hankkeessa tehdyt selvitykset kotoutumiskoulutuksen nykytilasta ja kehittämistarpeista. On tärkeää hyödyntää jo tehdyt selvitykset ja keskittää toiminta konkreettiseen kotouttamistyöhön.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että kotoutumiskoulutukseen voidaan joustavasti integroida osia muusta koulutusjärjestelmästä. Näin kotoutumiskoulutusta voitai-siin vahvistaa ammattialakohtaisesti. Koulutus palvelisi myös tehokkaasti kotou-tujan tarpeita ja edistäisi työllistymistä.

Kotoutumiskoulutuksen uusia muotoja kehitettäessä on hyödynnettävä moder-nin teknologian ja verkkokoulutuksen antamat mahdollisuudet koulutuksen alueellisessa kattavuudessa ja koulutuksen sisältöjen eriyttämisessä.

Laadukkaalla perusopetuksella vahvistetaan maahanmuuttajanuorten valmiuksia siirtyä jatko-opintoihin ja työelämään

Tavoitteena on, että yhä useampi maahanmuuttajanuori suorittaa ainakin toisen asteen opinnot ja saavuttaa valmiudet hakeutua jatko-opintoihin tai työelämään.

Kuntaliitto pitää esitettyjä toimenpide-ehdotuksia tarpeellisina. Kuntaliitto huomauttaa kuitenkin, että toteutettavat toimet vaativat hankerahoituksen sijaan jatkuvan valtion rahoituksen.  

On hyvä, että toimenpide-ehdotuksissa kiinnitetään huomiota nuorten ohjauk-seen. Kuntaliitto kiinnittää huomiota siihen, että valtionhallinnon kokonaiskoor-dinoinnin työ- ja elinkeinoministeriön Ohjaamo-palveluiden sekä opetus- ja kulttuuriministeriön nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen kehittämisessä on oltava tarkoituksenmukaista.

Maahanmuuttajien työmarkkina-aseman parantaminen 

Tavoitteena on ulkomaalaisten työllisyysasteen nosto 59,4 prosentin tasosta 62 prosenttiin vuoden 2016 aikana sekä työttömyysasteen lasku 29 prosentin tasosta 27 prosenttiin vuonna 2016.

Kuntaliitto on ohjelman kanssa yhtä mieltä siitä, että on keskeistä panostaa maahanmuuttaji-en työllistymistä nopeuttaviin keinoihin heti työttömyyden alkuvaiheessa. Maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikan sovittaminen yhteen esimerkiksi työllisyys-, innovaatio- ja elinkeinopolitiikan lohkojen kanssa on kannatettavaa.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että kunnat otetaan mukaan kokeiluun maahanmuuttajien työllisyyden edistämiseksi. Jos työttömyys pitkittyy, maahanmuuttajat siirtyvät työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun eli TYP-toiminnan piiriin. On tärkeää, että TYP-toiminnassa varaudutaan ottamaan myös maahanmuuttajien tarpeet huomioon. On myös huolehdittava siitä, että saumattoman palvelun varmistamiseksi tieto maahanmuuttajan tarpeista siirtyy TE-palveluista monialaiseen yhteispalveluun. 

Kotouttamisen kumppanuuksien vahvistaminen

Ohjelman mukaan työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee yhdessä kuntien, kansalaisyhteiskunnan, maahanmuuttajien yhteisöjen, yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa kotouttamisen kumppanuusohjelman, jossa määritellään yhteisiä painopistealueita ja yhteistyömuotoja.

Kunnilla on kotoutumislain mukaan yleis- ja yhteensovittamisvastuu kotouttamisesta. Kuntaliitto katsoo, että kuntien ja valtion tiivis yhteistyö valtion kotouttamisohjelman toimeenpanossa ja kotouttamisen painopistealueiden mää-rittelyssä on ensiarvoisen tärkeää. Tämän tulisi näkyä valtion kotouttamisoh-jelmassa.

Järjestöillä, kirkolla ja muilla kolmannen sektorin toimijoilla sekä elinkeinoelämän edustajilla on tärkeä rooli täydentää kuntien ja valtion kotouttavia palveluita.

Tavoitealue IV: Edistetään valtion ja kuntien välistä yhteistoimintaa kansainvälistä suojelua saavien vastaanotossa

Ohjelman mukaan tavoitteena on, että kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntiin sijoittuminen tapahtuu kahden kuukauden kuluessa oleskeluluvan myöntämisestä ja kotoutumisen edistäminen aloitetaan välittömänä jatkumona vastaanottovaiheen toimenpiteille.

Kotoutumisen edistämisestä annetun lain mukaan myönteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntiin osoittaminen perustuu kunnan ja ELY-keskuksen tekemään sopimukseen. Kuntaliitto katsoo, että onnistunut kuntiin siirtyminen antaa hyvän perustan kotoutumisen alkamiselle.

Kuten ohjelmassa todetaan, suuri osa oleskeluluvan saaneista henkilöistä siirtyy kuntiin itsenäisen ja omaehtoisen muuton kautta. Kuntaliiton saamien tietojen mukaan itsenäinen muutto ja omaehtoinen muutto ovat aiheuttaneet kunnissa ongelmia: asunnottomuus on lisääntynyt erityisesti pääkaupunkiseudulla, kuntaan muuttavista ei välttämättä ole ollut tietoa kenelläkään, kotoutumisen käynnistyminen on hidastunut ja kunnissa on ajauduttu vaikeisiin tilanteisiin palvelujen ja asuntojen järjestämisessä. Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden hallitsematonta muuttoa kuntiin on vähennettävä. Toimenpide-ehdotukset kuntaan ohjaamisen uudistamiseksi ovat tärkeitä.

Kuntaliitto pitää ehdottoman tärkeänä, että oleskeluluvan saaneiden siirtyminen kuntiin tapahtuu ”saattaen” tiiviissä yhteistyössä vastaanottokeskuksen, kunnan ja ELY-keskuksen kanssa. Sen lisäksi, että kartoitetaan eri alueiden asunto- ja koulutuspaikkatilanteet, myös TE-toimistojen on pystyttävä järjestämään alueella riittävästi työpoliittista kotoutumiskoulutusta sekä työllistymispalveluja. Valtion tulee varmistaa kotouttamistoimien riittävä resursointi.

Toimenpide-ehdotuksissa esitetään välivuokraustoiminnan käynnistämistä yksityisillä vuokra-markkinoilla, jotta erityisesti pääkaupunkiseudulla ja maakuntakeskuksissa saataisiin käyttöön lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.

Kuntaliitto huomauttaa, että välivuokrausjärjestelmässä osan vuokranantajan riskistä eli kustannuksista kantaa kunnan sosiaalitoimi. Välivuokrausmalli hyö-dyttäisi vuokranantajia, jotka voisivat riskittä vuokrata kaupungeille asuntojaan. Välivuokra-asuntoa saattaa olla tarkoituksenmukaista tarjota asiakkaalle silloin, jos vaihtoehtona on liian raskas hoiva esim. asumisyksikössä, jossa on ympärivuorokautinen henkilökunta.

Asumisessa yhä uusia väestöryhmiä nimetään erityisryhmiksi, joille kohdenne-taan uusia tukipalveluja. Alkupanostusten jälkeen toiminnan rahoitus usein siir-tyy kuntien maksettavaksi. Kustannusten lisäksi syntyy uutta tarvetta hallintoon. Kuntaliitto painottaa, että oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista ei tule luoda tällaista hallinnollista erityisryhmää. Se lisää kustannuksia eikä paranna palveluja.

Kuntaliitto arvioi, että suurimpiin kaupunkeihin, erityisesti pääkaupunkiseudulle, syntyy asunnottomuutta, kun kaikki oleskeluluvan saaneet eivät löydä vuokra-asuntoa heti. Asunnottomuutta ei ole viisasta hoitaa välivuokrausmallilla. Sen hoitamiseen ovat tehokkaampia esim. väliaikaiset majoitusratkaisut.

Toimenpide-ehdotusten mukaan arvioidaan kotoutumislain mukainen kuntakorvausjärjestelmä ja -taso sekä automatisoidaan maksatusmenettelyjä.

Kuntaliitto painottaa, että kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta kunnille maksettaviin laskennallisiin korvauksiin tulee kohdistaa hallituskauden aikana määrällinen korotus asteittain niin, että korvausten jälkeenjääneisyys korjaantuu. On otettava huomioon, että kuntien taloustilanne on erittäin vaikea ja tämä heijastuu kaikille palvelusekto-reille.

Kuntaliitto muistuttaa, että laskennallisten korvausten taso määriteltiin vuonna 1993. Tilastokeskuksen julkisten menojen hintaindeksin mukaan kuntien sosiaalitoimen kustannukset ovat vuosina 1993 - 2014 nousseet 75,9 %. Jotta korvaustaso vastaisi vuoden 1993 jälkeen tapahtunutta kustannusten nousua sosiaalitoimessa, tulisi laskennallisten korvausten alle 7-vuotiaiden osalta olla 10 946 euroa vuodessa ja 7 vuotta täyttäneiden osalta 3342 euroa vuodessa. Hintaindeksin mukainen nousu kuvaa ansiotasoindeksin ja inflaation mukaista nousua. Todellisuudessa kuntien kustannukset ovat sosiaali- ja terveystoimessa nousseet tätä enemmän, kun otetaan huomioon palvelujen laadullinen ja määrällinen muutos.

Kuntaliitto korostaa, että kuntakorvausjärjestelmä on arvioitu työ- ja elinkeinoministeriön johtamassa VIPRO-työryhmän työssä. Työryhmän raportin tulok-sia on syytä hyödyntää toimenpiteen toteuttamisessa.

EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon sisältyy jäsenvaltion perusrahoitusosuuden lisäksi erillinen sisäisiä siirtoja varten tarkoitettu määräraha, joka maksetaan jäsenvaltioille vastaanotettujen siirrettyjen henkilöiden lukumäärän perusteella. Myönnettävän tuen käyttö määritellään rahaston kansallisessa toimintaohjelmassa.

Kuntaliitto kiinnittää huomiota siihen, että osa Suomelle myönnettävästä lisärahoituksesta tulisi osoittaa kotouttamiseen.

tags
Anu Wikman-Immonen

Etunimi
Anu
Sukunimi
Wikman-Immonen
Erityisasiantuntija

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2532
Kännykkä
+358 50 525 2874
Vastuualueet
  • maahanmuuttoasiat
  • EU:n alueiden komitea
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat
Tiimi
Kansainvälinen tiimi
EU- ja kansainväliset asiat