Palautepyyntö ammatillisen peruskoulutuksen koulutustarjontaa ja kokonaisopiskelijamääriä koskevasta suunnitelmasta vuosille 2013-2016

​Yleistä 

Koulutus on keskeinen väline osaamisen ja työvoiman luomisessa sekä vahvistaa perustaa yksilön hyvälle elämälle. Kunnille koulutus on hyvin merkityksellinen, koska sillä on vastuu kuntalaisten hyvinvoinnin ja kunnan elinvoimaisuuden turvaamisessa. Ammatillista koulutusta ja koulutustarjontaa tulee tarkastella kokonaisuutena, huomioiden työ- ja elinkeinoelämä sekä eri väestöryhmien tarpeet. 

Viime vuosien aikana ammatillisen peruskoulutuksen paikkoja on lisätty ministeriön toimesta ja eri tahojen toiveista voimakkaasti. Tähän on johtanut myös nykyinen valtionosuusjärjestelmä sekä se että samassa järjestämisluvassa on sekä nuorten ammatillinen peruskoulutus sekä aikuisten näyttötutkintoon valmistava koulutus. Kehitys on merkinnyt alueilla mm. suuria taloudellisia panostuksia ammatillisen koulutuksen infran rakentamiseen ja henkilöstön palkkaamiseen.  

Kuntaliitto painottaa, että nykyinen koulutuspaikkojen säätelyjärjestelmä (järjestämislupa) ei pysty joustavasti ja tehokkaasti mitoittamaan paikkoja nuorten ja työelämän tarpeisiin. 

Nuorten ammatillisen peruskoulutuksen tulee vastata osaltaan koko ikäluokan kouluttamisesta perusopetuksen jälkeen. Nuorten perusopetuksen päättävien tulee saada jatkokoulutuspaikka joko lukiossa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa. Nykyinen ammatillisen peruskoulutuksen määrällinen säätelyjärjestelmä on liian jäykkä vastaamaan ikäluokkien vuosittaiseen ja alueelliseen vaihteluun. Peruskoulusta tulevien koulutuspaikat tulisi olla siellä missä nuoretkin. 

Kuntaliitto esittää, että kuntien ammatillista peruskoulutusta koskevissa järjestämisluvissa ei säädettäisi enää peruskoulusta tulevien nuorten paikkamääristä, vaan koulutukseen voitaisiin ottaa kaikki peruskoulusta tulevat. Järjestämisluvissa voisi olla edelleen mainittuina koulutusalat, jotta valtakunnallisesti voitaisiin varmistaa eri alojen koulutustarjonta. 
Yksityiset järjestäjät hakisivat nykyisenlaisen järjestämisluvan. 

Ammatillisen aikuiskoulutuksen tulee vastata aikuisväestön koulutustarpeisiin elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti. Sen tulee nopeasti reagoida alueen työ- ja elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin sekä määrällisesti että laadullisesti. 

Ammatillisen aikuiskoulutuksen tulee huolehtia myös maahanmuuttajien koulutustarpeista erityisesti työperäisen maahanmuuton osalta siten, että sillä pystytään vastaamaan tuleviin työ- ja elinkeinoelämän haasteisiin. 

Kuntaliitto esittää, että nuorten ja aikuisten koulutusta tulisi tarkastella rahoituksen ja mitoituksen osalta erillisinä, vaikkakin niitä voisi järjestää samat organisaatiot. 

Kaikkien alojen koulutusta tulee olla saatavissa myös ruotsinkielisenä kattavasti kaikilla aloilla myös tulevaisuudessa. 

Koulutuspaikkojen suuntaamisessa käytetty ikärakenteen kehitys 

Tarjonta on laskettu vuoden 2016 ikäluokkaan. Ikäluokat ovat tuolloin pienimmillään, mutta tulevat maakunnasta riippuen kasvamaan (kuvio 1 liitteenä). 

Kuva 1. Keskimääräinen 16-18 -vuotiaiden ikäluokan koko vuosina 2011 -2030 (Lähde: tilastokeskuksen väestöennuste) 

Kuntaliitto korostaa, että tarkastelu on tehty aivan liian kapeasta näkökulmasta. Siinä tarkastellaan vain vuoden 2016 ikäluokkaa. Maakunnittain ikäluokkakehitys on hyvin erilaista vuosina 2017–2025. Joissain maakunnissa ikäluokka lähtee kasvuun vuosikymmenen loppupuolella. Nykyisenlainen keskusjohtoinen säätely on ongelmallinen. Alueilla tiedetään ikäluokkakehityksen suunta, joten siellä voidaan suunnitella koulutustarjonta paremmin tarvetta vastaavasti. Samalla oppilaitosverkkoa voidaan alueella sopeuttaa sen mukaiseksi. 

Nykyinen ammatillisen peruskoulutuksen määrällinen säätelyjärjestelmä 

Nykyinen ammatillisen peruskoulutuksen määrällinen säätelyjärjestelmä, jossa opetus- ja kulttuuriministeriö päättää koulutuksen järjestämisluvan mukaisista opiskelijamääristä, on liian jäykkä eikä se tue riittävän tehokkaasti nykyisten koulutuspoliittisten tavoitteiden saavuttamista ja koulutuksen tarjonnan sopeuttamista vastaamaan nuorten tarvetta. 

Jotta perusopetuksen päättäville voidaan turvata paikka joko lukio- tai ammatillisessa peruskoulutuksessa säädöksiä tulee muuttaa. 

Kuntaliitto esittää, että perusopetuksen päättäville nuorille tulee säätää oikeus toisen asteen koulutuspaikkaan.  

Vastaavasti kunnille tulee säätää vastuu nuorten lukio- ja ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisestä. Nykymuotoisesta ammatillisen peruskoulutuksen määrällisestä säätelystä tulee luopua kuntien järjestämässä ammatillisessa peruskoulutuksessa. Kunnat voivat järjestää koulutusta yksin tai yhdessä toisten kuntien kanssa. Koulutuksen tuottajana voi järjestämisluvalla olla myös yksityinen taho.

Aikuisten ammatillinen koulutus, joka sisältää aikuisten ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen, tulee koota omaksi kokonaisuudekseen, jolla on yhteinen säätely- ja rahoitusjärjestelmä.   

Kuntaliitto esittää, että aikuisille tarkoitettu ammatillinen koulutus, peruskoulutus sekä lisäkoulutus, kootaan yhteen, siten että niillä on yhteinen toiminta ja rahoituslainsäädäntö, joka huomioi kokonaisvaltaisesti aikuisten ammatillisen koulutuksen tarpeet. Sen tulee luoda pohja ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittämiselle kokonaisuutena. Valtion tulee vastata ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoituksesta.  

Koko perusopetuksen päättävän ikäluokan koulutus toisella asteella, joko lukiokoulutuksessa tai ammatillisessa koulutuksessa 

Hallitusohjelman linjauksen sekä nuorten yhteiskuntatakuutyöryhmän esityksen mukaisesti perusopetuksen päättäneet ja ilman toisen asteen tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat hakijat valitaan ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa.  

Kuntaliitto on huolestunut asetuksen valmistelun hitaudesta. Kuntaliitto kiirehtii asetuksen antamista ja sen toimeenpanoa. 

Perusopetuksen päättäville nuorille tulee tarjota paikka toisen asteen koulutuksessa, joko lukiossa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa. Koulutuspaikkojen tulee sijaita siellä missä nuoret ovat.  

Perusopetuksen päättävien hakeutuminen lukioon tai ammatilliseen koulutukseen vaihtelee eri alueilla. Joillakin alueilla lähes 70% perusopetuksen päättäneistä hakee ensisijaisesti ammatilliseen peruskoulutukseen kun taas toisilla alueilla perusopetuksen päättäneistä ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutuu vain noin 30% perusopetuksen päättävistä nuorista. 

Kuntaliitto korostaa, että alueilla tulee pystyä ottamaan huomioon nuorten toiveet hakeutumiseen joko lukioon tai ammatilliseen peruskoulutukseen, koska on osoitettavissa että nuorten kiinnostus käytännössä vaihtelee eri alueilla. Nykyisen järjestämislupakäytännön joustavoittaminen nuorten ammatillisen peruskoulutuksen paikkasäätelyssä poistaisi ongelman.   

Lyhyellä aikavälillä tehtäessä ammatillisen peruskoulutuksen paikkojen vähentämistä nykyisen ammatillisen peruskoulutuksen säätelyjärjestelmän puitteissa, mitoituksessa tulee huomioida se, kuinka paljon ammatillisen koulutuksen järjestäjä käyttää järjestämisluvan mukaisia paikkoja yhteisvalinnassa olevaan nuorille tarkoitettuun opetussuunnitelmaperusteiseen ammatilliseen peruskoulutukseen ja kuinka paljon aikuisille tarkoitettuun ammatillisen perustutkinnon näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen. 

Jatkossa nuorille tarkoitettu ammatillinen peruskoulutus ja aikuisten ammatilliseen näyttötutkintoon valmistava koulutus tulee erottaa toisistaan. Aikuisten ammatillinen koulutus tulee koota omaksi kokonaisuudekseen. 

Osa ammatillisen peruskoulutuksen koulutusaloista vastaa valtakunnallisiin koulutustarpeisiin.  

Kuntaliitto katsoo, että nykyisen säätelyjärjestelmän voimassa ollessa valtakunnallinen koulutustarjonta otetaan huomioon mitoitettaessa maakunnallisia ja koulutuksen järjestäjäkohtaisia ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamääriä.

Koulutuksen saatavuus on turvattava koko maassa. Erityisesti harvaan asuttujen pitkien etäisyyksien alueiden koulutuksen saatavuudesta tulee huolehtia. 

Kuntaliitto korostaa, että uudistettaessa valtionosuusjärjestelmää koulutuksen saatavuus harvaan asutuilla alueilla tulee huomioida. Harkinnanvaraisilla avustuksilla voitaisiin lisäksi tarvittaessa tukea saatavuutta. 

Aikaisemmin perusopetuksen päättäneet vailla toisen asteen tutkintoa olevat nuoret 

Yhteisvalinnassa ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutuu nuoria, jotka ovat päättäneet peruskoulun aikaisemmin, mutta eivät ole suorittaneet toisen asteen tutkintoa. Tämä nuorten ryhmä on osoittautunut ongelmalliseksi etenkin metropolialueella.  

Kuntaliitto katsoo, että yhtenä koulutuksen järjestämislupien mitoitusperusteena tulee olla niiden alueella olevien nuorten määrä, joilla ei ole ammatillista perustutkintoa.  

Yhteiskuntatakuutyöryhmän ehdotuksen mukainen nuorten aikuisten osaamisohjelma toteutetaan vuosina 2013-2016. Valtiontalouden kehyksissä on varattu määrärahoja nuorten aikuisten osaamisohjelman toteuttamiselle vuosille 2013 27 milj. € ja vuosille 2014-2016 52 milj. €/vuosi (VM 4.4.2012: valtiontalouden kehys vuosille 2013-2016) 

Kuntaliitto katsoo, että ammatillisen peruskoulutuksen paikkojen mitoituksessa tulee huomioida alueelle suunnattavat nuorten aikuisten osaamisohjelman mukaiset koulutuspaikat. 

Nuorten ammatillisen peruskoulutuksen osalta metropolialue muodostaa oman osittain muista poikkeavan toimintaympäristön. Ammatillisen koulutuksen järjestäjiä on runsaasti ja toimijaverkko on hajanainen. Alueen työmarkkinat mahdollistavat myös osa-aika- ja tuntityöt. Lisäksi alueella toimii vuokratyömarkkinat. Alueen toimintaympäristöstä johtuen ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen on yleisempää kuin muualla Suomessa. 

Kuntaliitto esittää harkittavaksi metropolialueelle omaa ohjelmaa tämän kohderyhmän kouluttamiseksi. 

Työttömät ja työttömyysuhan alla olevat aikuiset 

Alueilla tapahtuvien työpaikkojen rakenteellisten muutosten vuoksi työttömien ja työttömyysuhan alla olevien uudelleen koulutuksen tarve on kasvanut.  

Kuntaliitto pitää välttämättömänä, että työvoimahallinto varaa riittävät määrärahat työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen toteutukseen. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupien mukaisia ammatillisen peruskoulutuksen paikkoja ei tule käyttää tähän tarkoitukseen. 

Työvoimahallinnolla voisi olla käytössään opintosetelijärjestelmä, jonka avulla työtön tai työttömyysuhan alla oleva voisi hakeutua alueen työ- ja elinkeinoelämän ja omia tarpeitaan vastaavaan ammatilliseen perus- tai lisäkoulutukseen. Opintoseteliopiskelijat eivät kuluttaisi tällöin nuorille tarkoitettuja ammatillisen peruskoulutuksen paikkoja. Järjestelmä olisi joustava ja sen avulla voitaisiin nopeasti reagoida alueen muuttuviin tarpeisiin. 

Kuntaliitto esittää selvitettäväksi opintosetelin käyttöönoton vaikutuksia työvoimapoliittisessa koulutuksessa erityisesti ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen osalta.  

Ammatillisen lisäkoulutuksen leikkaukset 

Ammatilliseen lisäkoulutukseen kohdentuu huomattavat säästöt hallitusohjelmakaudella.  

Kuntaliitto pitää ensiarvoisen tärkeänä, että aikuiskoulutukseen tulee varata riittävät resurssit, jotta aikuiset eivät hakeutuisi aikuiskoulutusmahdollisuuksien vähentyessä enenevässä määrin pitkäkestoiseen ammatilliseen peruskoulutukseen, joka ei ole aina tarkoituksenmukaisin vaihtoehto.  

Kuntaliitto huomauttaa, että esitetyt säästöt heikentävät huomattavasti aikuisten mahdollisuuksia täydentää ja kehittää ammattitaitoaan. 

2 + 1 järjestelmä, koulutuksen järjestäjien kannustaminen  

Oppilaitosmuotoista ammatillista peruskoulutusta ja oppisopimuskoulutusta tulee pystyä nykyistä joustavammin hyödyntämään nuorten ammatillisessa peruskoulutuksessa. Oppisopimuskoulutus tukee nuorten työllistymistä.  

Kuntaliitto katsoo, että esteet oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuskoulutuksen osalta on poistettava pikaisesti ja kannustettava 2+1 järjestelmän käyttöön ottoa. 

Kiinteistöjen valtionosuuksien palautusvelvollisuudesta luopuminen  

Koulutuspaikkoja vähennettäessä joudutaan useita yksikköjä lakkauttamaan. Tällöin ammatillisen koulutuksen järjestäjille jää huomattava määrä kiinteistöjä, joille ei muuta koulutuskäyttöä ole. Tyhjistä kiinteistöistä aiheutuu suuret ylläpitokulut ilman tuloja. Usein ammatillisen koulutuksen tilat ovat yrityskäyttöön soveltuvia. 

Tässä tilanteessa valtio voisi helpottaa huomattavasti tilannetta sillä, että ammatillisen koulutuksen järjestäjät voisivat realisoida näitä kiinteistöjä ilman valtionosuuksien takaisin palautusvelvollisuutta. 

Koulutustalouden kannalta tämä tehostaisi tilojen käyttöä ja todennäköisesti myös lisäisi toisen asteen koulutuksen sisäistä yhteistyötä yhteisten toimitilojen suuntaan. Valtion kannalta tämä valtionosuuksien takaisinpalautusvelvollisuus ei vaadi lisärahoitusta.  

Kuntaliitto esittää, että valtio luopuu ammatillisen koulutuksen koulutuspaikkavähennyksien vuoksi tyhjenevien kiinteistöjen rakentamiseen tai korjauksiin saatujen valtionosuuksien takaisinpalautusvelvollisuudesta. 

Opiskelupaikkatarkastelussa käytetty alue

Päätöksenteon pohjana opetus- ja kulttuuriministeriössä käytetään eri kerroilla erilaista aluejakoa, joka vaikeuttaa pitkäjänteistä toiminnan suunnittelua. Esimerkkinä tästä on nyt mukaan otettu ”Väli-Suomi”, jota alueena ei ole aikaisemmin käytetty.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan päätöksen teossa ja ennakoinnissa tulisi saada vakautta aluemäärittelyyn niin että alueiden rajat eivät vaihtelisi eri päätöksentekokerroilla ja suhteessa koulutuksen ennakointiin.

SUOMEN KUNTALIITTO

Tuula Haatainen   
varatoimitusjohtaja

Anneli Kangasvieri
johtaja, opetus- ja kulttuuri