Kuntaliitolla ei ole huomautettavaa lausunnolla olevista muutosesityksistä mutta tupakkalain avaamisen yhteydessä Kuntaliitto haluaisi kiinnittää huomiota 1.1.2017 voimaan tule-van parveketupakointikiellon hakemiseen ja määräämiseen liittyvään prosessiin ja sen sujuvoittamiseen. Tavoitteena olisi saada mahdolliset muutostarpeet koottua yhteen.
Asuntoyhteisö hakee tupakointikieltoa kunnalta. Asuntoyhteisö kuulee tilojen haltijoita hakemuksesta. Kuulemisessa esitetyt vastalauseet toimitetaan viranomaiselle hakemuksen mukana. Tupakkalakiin olisi selvyyden vuoksi syytä täsmentää kuulemismenettelyä esimerkiksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen (895/1999) 65 § mukaisesti :
”Hakija voi liittää hakemukseensa selvityksen siitä, että naapurit tai osa naapureista ovat tietoisia hankkeesta, ja selvityksen heidän mahdollisesta kannastaan rakentamiseen. Siltä osin kuin hakija on esittänyt selvityksen naapurien kuulemisesta, ei 1 momentissa säädetty kuuleminen ole tarpeen.”
Kuntaliitto esittää, että tupakkalain 79 §:n 1 momenttia täydennettäisiin: Siltä osin kun asuntoyhtiö esittää selvityksen tilojen haltijoiden kuulemisesta, viranomaisen suorittama kuuleminen ei ole tarpeen.
Viranomainen varmistaa, että kuuleminen on suoritettu asianmukaisesti. Mikäli kuuleminen on tehty puutteellisesti, viranomaisen on suoritettava täydentävä kuuleminen. Viranomaisen kuulemiskustannukset peritään asuntoyhteisöltä 90 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaisissa hakemuksen käsittelykustannuksissa.
Asuntoyhteisön hakeman kiellon määrääminen ei ole vielä hallinnollinen pakkokeino. Toimivalta kiellon määräämisestä voidaan siirtää myös viranhaltijalle.
Mikäli taloyhtiöstä tulee kiellon määräämisen jälkeen yhteydenottoja tupakoinnista parvekkeilla, joilla kielto on määrätty, tulee viranomaisen tällöin kiellon tehostamiseksi asettaa 105 §:n mukaisesi uhkasakko. Viranomaisen on lähes mahdoton valvonnallisin keinoin varmistaa tupakointikiellon rikkomista. Tupakointikiellon rikkomisesta riittäväksi näytöksi tulisi voida katsoa esimerkiksi kuvamateriaali ja todistajalausunnot. Tämä olisi syytä näkyä myös tupakkalain perusteluissa.
Ennen uhkasakon asettamista koskevaa päätöksen tekemistä on kuultava asianosaista. Uhkasakkomenettelyyn liittyvää viranomaisen toimintaa on kuvattu yksityiskohtaisesti Kuntaliiton verkkosivulla:
Hallintopakko-ohjeistus (uhkasakko/teettämisuhka)
Päätösvaltaa uhkasakon asettamista ja tuomitsevista koskevien päätösten osalta ei saa siirtää viranhaltijalle.
Uhkasakkolain 13 §:ssä on säädetty uhkasakon vanhentumisesta. Tuomitsemisen johdosta tehtävä kuuleminen on suoritettava kahden vuoden kuluessa siitä, kun uhkasakon asettamispäätös on saanut lainvoiman ja kun päävelvoitetta on rikottu. Tämän jälkeen uhkasakko/teettämisuhka on vanhentunut, eikä sitä voida tuomita täytäntöön. Hallintopakkoprosessi on tarvittaessa aloitettava alusta.
SUOMEN KUNTALIITTO
Ritva Laine
johtaja, Alueet ja yhdyskunnat
Tarja Hartikainen
erityisasiantuntija, ympäristöterveys
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.