Kuntaliitto kannattaa valtioneuvoston EU-poliittista peruslinjausta, jonka mukaan EU:n on keskityttävä olennaisimpiin kysymyksiin, eikä integraatiota ole tarpeen syventää kaikilla politiikan aloilla.
Kuntaliitto esittää lausuntonaan Valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategiasta seuraavaa:
Kuntaliitto korostaa, että Suomen tulee antaa korkeatasoista kansainvälistä suojelua sitä tarvitseville. Myös kunnat ovat tärkeässä asemassa humanitaarisen vastuun kantamisessa. Kunnilla on merkittävä tehtävä muun muassa maahanmuuttajien kotouttamisessa sekä osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämisessä. Suomen pakolaispolitiikan ja humanitaaristen velvoitteiden täyttämisen kannalta on välttämätöntä, että valtion resursointi kotouttaviin ja työllistäviin toimenpiteisiin on riittävä.
Kuntaliitto on valtioneuvoston kanssa samaa mieltä muuttoliikkeen juurisyiden hoitamisesta. Kuntaliitto muistuttaa, että lähtömaiden lähialueilla ja kauttakulkumaissa alue- ja paikallistason toimijat kantavat suuren vastuun pakolaisten vastaanotossa. Myös niiden kantokykyä tulee vahvistaa EU:n kehitysyhteistyön ja muiden toimenpiteiden avulla. Toimivan palautusjärjestelmän ylläpitäminen kansallisesti ja EU:n tasolla on tärkeää. Kuntaliitto pitää erittäin tärkeänä sitä, että kielteisen päätöksen saaneet henkilöt poistuvat maasta joko vapaaehtoisen paluun tai palautuksen kautta. Jos palauttaminen ei onnistu, vaarana on niin sanottujen paperittomien henkilöiden määrän kasvu.
Suomi on jo useita vuosia ottanut vastaan kiintiöpakolaisia ja on valmis hoitamaan oman kansallisen osuutensa EU:n uudelleensijoittamisjärjestelmässä. Kiintiöpakolaisten vastaanotto on kuntien näkökulmasta hallittu tapa vastaanottaa kansainvälistä suojelua tarvitsevia henkilöitä. Kuntaliitto korostaa, että myös oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden muutto vastaanottokeskuksista kuntiin on pyrittävä toteuttamaan hallitusti vastaanotto-keskuksen, kuntien ja ELY-keskusten yhteistyössä. Oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden omaehtoinen ja itsenäinen muutto vastaanottokeskuksista kuntiin on kuntien kannalta ongelmallista.
Kuntaliitto painottaa maahanmuuttajien kotouttamisen merkitystä. Kotouttaminen on olennainen osa Suomen pakolaispolitiikkaa. Onnistunut kotoutuminen edistää maahanmuuttajan osallisuutta yhteiskunnassa sekä ehkäisee omalta osaltaan väkivaltaista eksremismiä ja radikalisoitumista.
EU:n monivuotisen rahoituskehyksen 2014-2020 väliarvioinnin suhteen Suomen strategi-aksi on linjattu painopisteen siirtäminen yhä vahvemmin tukemaan talouskasvua, työllisyyt-tä ja osaamista. Kuntaliitto kannattaa tätä linjausta. Kuluvalla ohjelmakaudella 2014-2020 on Euroopan rakenne- ja investointirahastojen toimenpiteet kytketty vahvasti Eurooppa 2020-strategian tavoitteisiin, jolloin ne tukevat osaltaan myös Suomen kansallisen uudis-tusohjelman toteuttamista aluelähtöisesti.
Rahoituskehysten väliarviointia koskevien EU-vaikuttamisstrategian tavoitteiden osalta jää epäselväksi, mitkä tavoitteet koskevat koko Euroopan rahoituskehystä ja mitkä tavoitteet kansallista EU-rahoitusta. Kun kansallisella tasolla haetaan mahdollisuuksia huomioida äkillisiä ja ajankohtaisia haasteita EU-rahoituksessa, lähtökohtana tulisi olla joustavuuden lisääminen alueilla nykyisessä ohjelmatyössä. EU-vaikuttamisstrategiassa mainitaan myös koheesiopolitiikan tukirahojen uudelleen kohdentaminen rakenneuudistuksiin maakohtaisten suositusten mukaisesti. Tässä yhteydessä tulee tarkentaa, että kyse on nimenomaan EU:n komission esittämästä ja valmisteilla olevasta uudesta rakenneuudistusten tukiohjelmasta. Tukiohjelman tavoitteena on vahvistaa jäsenmaiden kykyä valmistella ja toteuttaa kasvua tukevia hallinnollisia ja rakenteellisia uudistuksia. Tukiohjelman hyödyntäminen on komissi-on esityksessä kytketty talouspolitiikan EU-ohjausjaksoon ja maakohtaisiin suosituksiin. Tältä osin kaikki jäsenmaat ovat teoriassa samalla viivalla tukiohjelman suhteen. Tukiohjelman hyödynnettävyyttä Suomen osalta tulee selvittää.
EU-vaikuttamisstrategiassa esitetyt tavoitteet koheesiovarojen käytön tehostamisesta ja joustavuuden lisäämisestä ovat kannatettavia. Perusteluilla viitataan kuitenkin yksinomaan rakenneuudistusten toimeenpanoon ja ennakoimattomiin tarpeisiin. Tämän ei tulisi olla koheesiopolitiikan ensisijainen tavoite. Sen sijaan koheesiopolitiikan tulee olla aktiivisessa roolissa EU:n kilpailukyvyn kehittämisessä vuonna 2021 käynnistyvällä ohjelmakaudella. Itä- ja Pohjois-Suomen syrjäinen sijainti ja harva asutus on keskeinen erityiskysymys, josta Suomen on pidettävä kiinni. Itämeri-, arktinen ja Venäjä-yhteistyö on nostettu EU-vaikuttamisstrategiassa hyvin esille. Sääntelyn ja hallinnollisen taakan vähentäminen ovat kannatettavia tavoitteita.
Kuntaliitto kannattaa EU-vaikuttamisstrategian linjausta, jonka mukaan terrorismin torjunnassa sovitut toimenpiteet tulee panna nopeasti täytäntöön ja neuvottelut avoinna olevista hankkeista viedä päätökseen mahdollisimman nopeasti. EU:n toimet terrorismirikosten tekemistä varten tapahtuvan matkustamisen kriminalisoimiseksi ja rikosrekisteritietojen vaihdon tehostamiseksi ovat tarpeellisia. On myös tärkeää informoida eri tahoja väkivaltaisen ekstremismin ja radikalisoitumisen ehkäisystä. Koko yhteiskunnan tulee kiinnittää huomiota syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden tukemiseen.
Arktisen politiikan osalta vaikuttamisstrategian linjaukset ovat kannatettavia. Arktisella alueella avautuvien liiketoimintamahdollisuuksien osalta on tärkeää kiinnittää huomiota muun muassa siihen, miten pienet ja keskisuuret yritykset saadaan mukaan toimintaan.
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.