Lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle 15.11.2018, dnro 526/03/2018, Hannele Salminen

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta

Lakimuutosesitysten tavoitteena on tarjota korkeakouluille mahdollisuuksia vastata tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Tavoitteena on kasvattaa korkeakoulututkinnon suorittavien osuutta parantamalla jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia ja helpottamalla korkeakoulutukseen pääsyä.

Korkeakoulujen tilauskoulutusta koskevia säännöksiä muutettaisiin siten, että tutkintoon johtavaan tilauskoulutukseen voisivat jatkossa osallistua myös Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvan valtion kansalaiset ja näihin rinnastettavat, mukaan luettuna suomalaiset. Korkeakoulu ei perisi tilauskoulutusta järjestäessään maksuja opiskelijalta, vaan koulutuksen maksaisi jatkossakin kokonaisuudessaan tilaaja. Esityksessä ehdotetaan, että tilaaja ei voisi periä koulutuksen kustannuksia opiskelijalta, joka on EU/ETA-valtion kansalainen. Tilauskoulutuksen järjestäminen ei saisi jatkossakaan heikentää korkeakoulun antamaa perus- tai jatkokoulusta eikä koulutusta saisi järjestää opiskelijavalinnan kiertämisen tarkoituksessa.

Ehdotetuilla laeilla joustavoitettaisiin myös korkeakoulutukseen hakeutumista. Korkeakoulujen yhteishaun ja erillisvalinnan käyttöaloja selvennettäisiin ja lakeihin ehdotetaan lisättäviksi säännökset joustavammista hakumenettelyistä erillisvalinnoissa. Opiskelijoiden siirtymistä korkeakoulun sisällä helpotettaisiin joustavoittamalla siirto-opiskelijoiden hakumenettelyä koskevia säännöksiä.

Yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja ja ammattikorkeakoulujen ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja koskevia säännöksiä joustavoitettaisiin siten, että kansainvälisenä yhteistyönä järjestettävässä tutkintoon johtavassa koulutuksessa tutkintojen tavoitteellinen suorittamisaika voisi molemmilla korkeakoulusektoreilla olla yksi, puolitoista tai kaksi lukuvuotta.

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kelpoisuusvaatimuksia joustavoitettaisiin siten, että opiskelijaksi ottamisen edellytyksenä olisi kolmen vuoden sijaan kahden vuoden työkokemus hakukelpoisuuden tuottavan tutkinnon suorittamisen jälkeen. Ammattikorkeakoulututkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto säilyisi hakukelpoisuusvaatimuksena, mutta lisäksi ammattikorkeakoulu voisi ottaa opiskelijaksi sen, jolla se katsoo muutoin olevan riittävät tiedot ja taidot opintoja varten. Vastaava säännös koskee jo kaikkia muita korkeakoulututkintoon johtavia koulutuksia.

Korkeakouluille myönnettävät hankerahoitukset siirrettäisiin valtionavustuslain piiristä yliopistolain ja ammattikorkeakoululain mukaiseen rahoitusjärjestelmään.

Suomen Kuntaliitto pitää edellä mainittuja esityksiä kannatettavina. Rahoitukseen liittyen on varsin myönteinen suunta, että hankerahoitukset siirrettäisiin valtionavustuslain piiristä korkeakoulujen rahoitusjärjestelmään. Tämä lisää paikallista ja alueellista päätäntävaltaa rahojen suuntaamisessa toimintojen kehittämiseen ja vähentää hallinnollista työtä haku-, seuranta - ja raportointivaiheissa. Korkeakoulujen tehtävien kasvaessa rahoituksen taso on tulevaisuudessa eräs keskeisimmistä tekijöistä tavoitteena olevan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision saavuttamisen kannalta.

Nyt lausunnolla olevien ammattikorkeakoulu- ja yliopistolakien muutosesityksen lisäksi korkeakouluvision säädöskokonaisuuteen kuuluu korkeakoulujen rahoitusasetusten uusiminen. Ennen kuin rahoitusasetusten muutokset ovat tiedossa, on vaikea arvioida esitysten kokonaisvaikutuksia.

Ammattikorkeakouluilta on seitsemässä vuodessa hävinnyt perusrahoituksen tasosta 200 miljoonaa euroa. Tämä on heikentänyt perustoimintoja, kuten amk-tutkinto-opiskelua. Huolimatta rahoituksen vähenemisestä ja opettajien määrän supistumisesta 1600 henkilötyövuodella opiskelijamäärät ovat pysyneet entisellään.  Tämän seurauksena koulutustarjontaa on supistettu, itsenäinen opiskelu on lisääntynyt ja opettajan ohjaama opetus on vähentynyt.  Myös ostopalveluina toteutettu tuntimäärä on vähentynyt 400 000 tunnista 200 000 tuntiin. Rahoituspohjan heikentyminen vaikuttaa kielteisesti opetuksen laatuun.  

Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintatapojen muutoksia tuetaan pitkäkestoisilla kehittämisohjelmilla ja lisäämällä korkeakoulujen välistä yhteistyötä.

Pitkäkestoiset kehittämisohjelmat ovat tervetulleita lyhytkestoisten, erillisavustuksilla rahoitettuihin hankkeisiin verrattuina, jotka työllistävät hakuvaiheissa sekä seuranta- ja raportointivelvoitteiden johdosta.

Esityksessä todetaan, että jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien lisäämistä korkeakouluissa voitaisiin vaihtoehtoisesti toteuttaa myös laajentamalla opiskelijalle maksuttoman, tutkintoon johtavan koulutuksen tarjontaa tai lisäämällä koulutettaville maksutonta täydennyskoulutusta.

Hallituksen esityksessä todetaan, että edellä mainitut seikat edellyttäisivät merkittävää julkisen rahoituksen lisäämistä korkeakouluille. Koulutettaville maksutonta koulutustarjontaa ei voida nykyisillä resursseilla laajentaa merkittävästi vaarantamatta koulutuksen laatua ja kuormittamatta opetushenkilöstöä, ottaen huomioon kasvava kysyntä. Lakisääteisten tehtävien lisäämisestä ja täydentämisestä syntyy kasvuvaikutuksia valtion talousarvioon. Kuntaliitto on tästä samaa mieltä.

Tehdyillä esityksillä pyritään vaikuttamaan ongelmaksi koettuihin nykyisiin pitkiin tutkinnon suorittamisaikoihin ja heikkoon läpäisyyn. Esitysten perusteella korkeakouluilla olisi mahdollisuuksia joustavoittaa opiskelijoiden koulutukseen hakeutumismahdollisuuksia. Siirto-opiskelijavalinnan muutos helpottaisi koulutusalan vaihtoa ja auttaisi näin kohdentamaan aloituspaikkoja ilman koulutuspaikkaa oleville ensikertalaisille opiskelijoille.

Kuntaliitto kannattaa esitystä erillisvalintojen käytön laajentamisesta. Erillisva- linta voitaisiin esityksen mukaan päättää hakemuskohtaisesti, mikä joustavoittaisi merkittävästi prosessia ja keventäisi korkeakoulujen hallinnollista työtä,    kun se korvaisi menettelyltään raskaamman täydennyshaun. Kuntaliitto kannattaa myös esitystä, joka mahdollistaa ammattikorkeakoulun sisäisten siirto-opiskelijoiden valitsemisen erikseen muista siirto-opiskelijoista. Tutkinnosta toiseen vaihtamisen korkeakoulun sisällä tulee olla joustavaa

Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa koskeva työkokemusvaatimuksen lyhentäminen vuodella kolmesta kahteen vuoteen on kannatettava, sillä se nopeuttaa koulutustason nostamista ja työelämäosaajien sijoittumista uusiin tehtäviin työmarkkinoilla.

Tilauskoulutusta koskevien kohderyhmien laajentaminen on myönteistä. Aikuiskoulutuksen tarjonnan kasvattaminen ja mahdollisuuksien lisääminen on kannatettavaa. Esityksellä tehdään näkyväksi jo olemassa oleva toiminta ja annetaan korkeakouluille enemmän vapautta toteuttaa koulutusta myös maksullisena toimintana silloin, kun siihen on olemassa perustelut. Tilaajana voi tällöin olla esim. työnantaja.

Pidämme tärkeänä, että esityksessä on kiinnitetty huomiota siihen, että koulutusta ei saa järjestää siinä tarkoituksessa, että koulutukseen osallistuvat voisivat näin välttää korkeakoulujen valintakokeet, ja että tilauskoulutus ei saa heikentää ammattikorkeakoulun antamaa perus- tai jatkokoulutusta. On positiivista, että esityksen perusteluissa tätä asiaa on tarkennettu ja sen rajauksia täsmennetty ja painotettu verrattuna aiemmin lausunnolla olleeseen HE -luonnokseen.

Tähän liittyen on kuitenkin erittäin tarpeellista seurata tilauskoulutuksen toteutumista, kuten perusteluissa on esitetty. Tilauskoulutuksesta ei saa muodostua pään avausta, jolla on jatkossa laajempia seuraamuksia koulutusjärjestelmäämme esim. siten, että tulevaisuudessa yksittäinen henkilö voisi ostaa itselleen koulutuksen.

Tilauskoulutus on korkeakoulujen liiketoimintaa, ja sen rahoittaa kokonaisuudessaan tilaajataho. Ammattikorkeakoulujen koulutustoiminnan liikevaihto oli yli 27 miljoonaa euroa vuonna 2017. Kun tilauskoulutuksesta peritään kustannuksia korkeampi maksu, tilauskoulutuksen tuotto koituu perus- ja jatkokoulutuksen hyväksi. Tilauskoulutuksella on siis mahdollista vahvistaa muun koulutustoiminnan resursseja. Korkeakouluilla ei olisi edelleenkään velvoitetta tilauskoulutuksen järjestämiseen, vaan ne voivat järjestää sitä harkintansa mukaan.

Esityksen mukaan tilauskoulutus on julkisesti rahoitetusta tutkintokoulutuksesta selkeästi erillistä toimintaa. Koska tilauskoulutus ei oikeuta valtion rahoitukseen, sen ei tule kuulua koulutuksen määrällisen sääntelyn piiriin. On tarkoituksenmukainen korjaus, että tilauskoulutuksen antaminen ei enää jatkossa tuottaisi julkista rahoitusta ammattikorkeakouluille.

Tutkinnon osien suorittamismahdollisuuksille on ollut kysyntää jo kauan. Kannatamme sitä, että tutkinnon osia sisältävää koulutusta voi tarjota täydennyskoulutuksena.
 

SUOMEN KUNTALIITTO
 

Terhi Päivärinta                                          Hannele Salminen
johtaja, opetus ja kulttuuri                         kehittämispäällikkö

 

tags