Lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle 12.10.2018, dnro 743/03/2017, Päivi Väisänen-Haapanen

HE 126/2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11b §:n muuttamisesta

Kuntaliitto kiittää valiokuntaa lausunto- ja kuulemispyynnöstä ja toteaa:

Esityksen mukaan vuoden 2019 indeksikorotuksia vastaavat säästövaikutukset ovat opetus- ja kulttuuritoimen osalta 11,1 miljoonaa euroa. Lisäksi lukiokoulutuksen osalta kuntien omarahoitusosuuteen kohdistuva säästövaikutus on 5,5 miljoonaa euroa. Museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuuteen kohdistuva vaikutus on yhteensä 1,7 miljoonaa euroa.  Säästöt esitetään toteutettavaksi pysyväisluonteisena.

Esityksen mukaan kustannustason muutosta ei tule huomioitavaksi vuonna 2019. Vapaan sivistystyön osalta taloudelliset vaikutukset ovat 1,3 miljoonaa euroa, josta 1,1 miljoonaa euroa kohdistuu kansalaisopistojen rahoitukseen. On arvioitu, että koulutuksen järjestäjät ja taidelaitosten ylläpitäjät joutuvat sopeuttamaan edelleen toimintaansa. Säästötoimenpiteillä voi lisäksi olla vaikutuksia museoiden, teatterien ja orkesterien toimintaedellytyksiin ja alan työllisyyteen.

Kuntaliitto pitää kuntatalouden vahvistamiseen tähtääviä toimenpiteitä tärkeänä, mutta pitää huolestuttavana varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja kulttuuritoimeen kohdistuvia valtion rahoituksen pitkäaikaisia vähentämistoimenpiteitä. Sivistyspalvelut ovat keskeisiä kunnallisia palveluita. Valtion rahoitusta on vähennetty kuuden viimeisen vuoden aikana merkittävästi valtionapurahoitusta leikkaamalla, keskimääräistä yksikköhintarahoitusta alentamalla, pysyväisluontoisin säästötoimenpitein, valtionosuusrahoitukseen kohdistuvin indeksikorotusjäädytyksin, valtionosuusprosenttia alentamalla sekä kilpailukykysopimuksen toimeenpanon perusteella.

Kuntien ja koulutuksen järjestäjien vastuu opetus- ja kulttuuritoiminnan rahoituksesta on suuri.  Rahoitusvastuuta ei voida kohtuuttomasti siirtää erilaisilla valtion rahoitusleikkauksilla kunnille ja koulutuksen järjestäjille. Kunnat ja koulutuksen järjestäjät ovat jo sopeuttaneet toimintaansa monin tavoin mahdollistaakseen palvelujen järjestämisen.

Vaikka esi- ja perusopetuksen valtionosuusrahoitus on pääosin Valtiovarainministeriön kunnan peruspalvelujen valtionosuusrahoituksen piirissä, 29 §:ssä esitetty esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauksen perusosasta vähennettävä säästö nakertaa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa esi- ja perusopetuksen rahoitusta. Vuonna 2019 säästöä esitetään nostettavaksi 84,70 eurolla 320,77 euroon kuluvaan vuoteen nähden. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan säästöt sekä kunnan peruspalvelujen valtionosuusrahoitukseen kohdistuvat säästötoimenpiteet, mukaan lukien indeksijäädytys, vaikuttavat heikentävästi kuntien mahdollisuuksiin järjestää opetusta. Säästöillä voi olla lisäksi vaikutusta kuntien väliseen yhteistyöhön opetuksen järjestämisessä.

Kuntaliitto kiinnittää erityistä huomiota lukiokoulutuksen alhaiseen yksikköhintarahoitukseen. 23 b § mukaan lukiokoulutuksen keskimääräistä yksikköhintarahoitusta esitetään alennettavaksi indeksijäädytyksen vuoksi 90,97 eurolla opiskelijaa kohti vuonna 2019, jolloin keskimääräisestä yksikköhinnasta tehtävä vähennys kasvaisi säästötoimenpiteiden johdosta nykyisestä 1091,22 eurosta 1182,19 euroon. Esityksen mukaan keskimääräisen yksikköhinnan vähimmäistasoa esitetään alennettavaksi 93,48 eurolla nykyisestä 5954,28 eurosta 5860,80 euroon.

Kuntaliitto muistuttaa eduskunnan sivistysvaliokunnan kirjauksesta 6.2.2015, kun lukiokoulutuksen yksikköhintaa koskevat väliaikaisina toteutetut säästöt muutettiin pysyviksi (SiVM 19/2014 vp — HE 304/2014 vp). Tuolloin sivistysvaliokunta totesi, että rahoituslain muutosesitys sisälsi nimenomaisen takuun, että keskimääräinen yksikköhinta on kuitenkin vähintään vuoden 2015 tasolla. Tällä haluttiin estää se, että säästöt kertautuisivat vuosittain toteutuneiden kustannusten perusteella tarkistetuissa ja lasketuissa keskimääräisissä yksikköhinnoissa. Lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta vuonna 2015 oli 6004,93 €, kun nyt lausunnolla oleva luonnos merkitsisi keskimääräisen yksikköhinnan laskua tason alapuolelle. Kuntaliitto huomauttaa, että esitys on eduskunnan sivistysvaliokunnan mietinnössään antaman nimenomaisen takuun vastainen.

Lisäksi on arvioitava, onko uudistuvaa lukiokoulutusta mahdollista järjestää lain edellyttämällä tavalla saavutettavuus turvaten eri puolilla Suomea näin alhaiselle tasolle putoavalla keskimääräisellä vähimmäisyksikköhintarahoituksella. Jo tällä hetkellä kunnat paikkaavat valtionosuusrahoituksen alhaista tasoa lukiokoulutuksen järjestämiseksi.

Museoiden, teattereiden ja orkesterien valtionosuuksiin on jo kohdistettu vuosina 2012-2017 yhteensä 20,9 miljoonan euron säästöt yksikköhintoja alentamalla. Vuodelle 2019 indeksikorotuksia vastaava säästö museoiden, teattereiden ja orkestereiden osalta tulee entisestään heikentämään taide- ja kulttuurilaitosten toimintaedellytyksiä. Laitosten voimavaroissa on paljon eroja jo nyt. Vahvistettujen henkilötyövuosien määrä kattaa laitosten henkilötyövuosien määrästä museoilla enää noin 65 %, teattereilla noin 90 % ja orkestereilla noin 87 %. Taiteen perusopetuksen keskimääräinen yksikköhinta alenee esityksen mukaan 3,92 euroa.

Vapaan sivistystyön säästö kohdistuu lähes kokonaan kansalaisopistoihin toteutuneen kustannustason nousun vuoksi. Kansalaisopistojen laajaa osaamista ja hyvinvointia tukevaa perustehtävää sekä uutta kotoutumista edistävää lukutaitokoulutusta ei tule vaarantaa valtionosuusrahoitusta leikkaamalla, sillä vapaan sivistystyön rahoitukseen on kohdistettu merkittäviä valtiontalouden säästötoimenpiteitä.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että vuosina 2012-2019 valtion toimenpiteistä johtuvien rahoituksen leikkausten vaikutukset arvioidaan ja tarkastellaan rahoituksen riittävyyttä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävien järjestämiseen ja edelleen kehittämiseen. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus on arvioinut vuonna 2017 julkistetussa raportissaan vuosien 2011-2015 valtiontalouden säästöjen vaikutuksia sivistyksellisiin oikeuksiin. Arviointitulosten mukaan kehityssuunta on ollut huolestuttava. Valtion säästötoimenpiteet ovat vaikuttaneet kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien rahoituksen lisäämiseen palvelujen järjestämiseksi.

SUOMEN KUNTALIITTO

Terhi Päivärinta                                               Päivi Väisänen-Haapanen
johtaja, opetus ja kulttuuri                               erityisasiantuntija

tags