Ympäristöministeriö, Dnro 490/03/2018, 24.8.2018, Tuulia Innala

Luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta (toinen vaihe)

Ympäristöministeriö on pyytänyt Kuntaliiton lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi jätelain muuttamisesta. Lausunto annetaan lausuntopalvelu.fi -sivustolla.
Esityksessä ehdotetaan täsmennettäväksi jätelaissa kunnan toissijaiselle jätehuollon järjestämisvelvollisuudelle säädettyjä edellytyksiä ja siihen liittyviä menettelyjä. Esityksessä säädettäisiin muun palvelutarjonnan puutteen todentamiseen käytettävästä jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustasta (tunnettu myös ns. sähköisenä jätealan markkinapaikkana) ja sen käyttämisestä sekä tietojen toimittamisesta tietoalustaan. Tietoalustan ylläpitäjäksi ja kehittäjäksi ehdotetaan Motiva Oy:tä. Esityksen mukaan jatkuvasti ja säännöllisesti kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua tarvitseva jätteen haltija voisi tehdä pyynnön kunnan toissijaisesta jätehuoltopalvelusta sen jälkeen, kun jätteen haltija on julkaissut tietoalustalla tarjouspyynnön tarvitsemastaan jätehuoltopalvelusta, eikä pyyntöä vastaavaa markkinaehtoista palvelua ole ollut kohtuullisesti saatavilla jätteen haltijan asettamassa vähintään kymmenen vuorokauden määräajassa. Velvollisuus alustan käyttämiseen koskisi myös huomattavia yksittäisiä jäte-eriä, joiden palveluntarpeella ei ole kiire.

Lisäksi lakiehdotukseen sisältyy kunnan toissijaiseen jätehuoltovelvollisuuteen liittyvän sopimisen edellytysten määrittelyä, kuntien velvoittaminen raportoimaan myös satunnaisesta TSV-palvelusta, viranomaisten tietoalustan seuranta- ja valvontaoikeus ja -velvollisuus sekä kunnan toissijaisen jätehuoltovelvollisuuden nojalla järjestämästä palvelusta perimän jätemaksun yleisiä periaatteita.

Esityksessä esitetään lisäksi, että kunnan ja kunnan jätehuoltoyhtiön kirjanpitovelvoitteisiin lisätään liikevaihdon erotteluvaatimus kunnan jätehuollon toimialan sidosyksikkösäännösten noudattamisen seuraamiseksi.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.9.2019. Kuitenkin ennen lain voimaantuloa voimassa olevat toissijaisen jätehuoltopalvelun sopimukset olisivat voimassa sopimuskauden loppuun. Kunnan toissijaiseen jätehuoltopalveluun, jonka arvo on enintään 2000 euroa vuodessa, lakia sovellettaisiin kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta.

Esitys on toinen vaihe jätelain kaksiosaisen uudistuksen kokonaisuudesta. Eduskunta edellytti uudistuksen ensimmäistä vaihetta koskevassa lausumassaan, että ympäristöministeriö valmistelee kiireellisesti jätteiden ja sivuvirtojen sähköistä markkinapaikkaa koskevan hallituksen esityksen. Uudistuksen ensimmäistä vaihetta koskeva laki jätelain muuttamisesta (445/2018) on vahvistettu 13.6.2018 ja se tulee voimaan 1.1.2019.

Suomen Kuntaliitto ry:n lausuu esityksestä lausuntopalvelu.fi -sivustolla seuraavaa:

1.Yleisperustelut

Esitysluonnoksen mukaan tavoitteena on lisätä kunnan toissijaisen jätehuoltovelvollisuuden ja siihen liittyvän muun palvelutarjonnan puutteen arvioinnin läpinäkyvyyttä sekä edistää jätehuolto- ja kierrätysmarkkinoita ja jätealan yritystoimintaa.

Kuntaliitto muistuttaa, että jätehuoltolainsäädäntöön tehtävien muutosten ensisijaisena perusteena ja tavoitteena tulisi olla jätelain tarkoituksen mukaisesti ympäristön- ja terveydensuojelulliset perusteet sekä toimivan jätehuollon varmistaminen. Kuten eduskunnan ympäristövaliokunta vuonna 2010 on todennut (YmVM 23/2010 vp), välttämättömyyspalvelun kyseessä ollessa jätealan liiketoiminnan edellytysten varmistamisen voidaan katsoa olevan toissijaista ympäristön- ja terveydensuojeluun nähden. Kuitenkin nyt käsillä olevan ehdotuksen lähtökohtana on lähes ainoastaan yksityisten jäte- ja kierrätysmarkkinoiden toiminnan edistäminen tavalla, joka voi pahimmillaan heikentää jätehuollon toimivuuden. Se ei voi olla kestävää, vaan keskiöön tulisi nostaa jätealan asiakas sekä jätehuollon toimivuuden varmistaminen.

Tietoalusta käyttöön vaiheittain

Kuntaliiton näkemyksen mukaan yhtenäisen sähköisen markkinapaikan ja tietoalustan kehittäminen on sinänsä perusteltua ja kannatettavaa avoimena ja vapaaehtoisena järjestelynä. Alustaa voisivat pääsääntöisesti käyttää jätehuollon, elinkeinoelämän ja teollisuuden ammattilaiset, jotka etsivät jätteenkäsittelypaikkaa tai uusia innovaatioita isoille jätevirroille. Avoin markkinapaikka voisi aidosti edistää alan innovaatioita, yritystoimintaa sekä teollisten symbioosien muodostumista. Kuntaliitto muistuttaa, että avoimen tietoalustan (markkinapaikan) kehittäminen ei vaadi säätämistä laissa.
Onnistuessaan järkevästi muodostettu tietoalusta voi mahdollistaa toissijaisen jätehuoltopalvelun palvelutarjonnan puutteen osoittamista. Kyseessä on kuitenkin uusia velvoitteita ja tilanteita luova järjestelmä ja on riskialtista säätää suoraan laaja käyttövelvoite sekä tietojen tallentamisvelvoite ilman varmuutta alustan toimivuudesta tai selvitettyjä vaikutuksia jätehuollon toimivuuteen. Tietoalustan käyttöönotolle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa vain, mikäli tietoalustassa läpikäytävän menettelyn katsotaan tyhjentävästi selvittävän ja ratkaisevan mahdollisen yksityisen palvelutarjonnan puutteen kohtuullisuusnäkökulmat huomioon ottaen ilman, että asiaa on tarpeen jälkikäteen puida.

Koska kyseessä on täysin uudenlainen velvoite, jonka toimivuudesta ei ole minkäänlaisia käyttökokemuksia, tulee järjestelmää Kuntaliiton näkemyksen mukaan kehittää vaiheittain, askel askeleelta. Ensi vaiheessa tulee keskittyä jätteenkäsittelypalveluihin, joiden yksityisessä palvelutarjonnassa yleensä ilmenee puutteita, suuriin ja arvoltaan merkittäviin jäte-eriin sekä ammattimaisiin jätealan toimijoihin ja merkittäviin muihin elinkeinoelämän toimijoihin. Pienet jätteenhaltijat ja pienjäteasemapalvelut tulee ehdottomasti jättää tietoalustan käyttövelvoitteen ulkopuolelle. Kuntaliitto esittää myös, että sille tietoalustalle, jonka käyttäjiksi yritykset velvoitetaan, tulee säätää riittävän korkea ja pysyvä käyttövelvoitteen kynnysarvo hallinnollisen kuorman hillitsemiseksi. Kuntaliitto vaatii pysyväksi kynnysarvoksi vähintään 10 000 euron vuotuista jätehuoltopalvelun arvoa. Tietoalustan toimivuuden ja kiinnostavuuden kannalta tietoalustassa esitettävien tarjouspyyntöjen tulisi olla tarjoamiseen innostavia.
Siirtymäajan jälkeen kaikkien yritysten, jopa mikroyritysten velvoittaminen tietoalustan käyttöön voi pahimmillaan vaarantaa jätehuollon ja jätehuoltomarkkinoiden toimivuuden. Ongelman muodostaa nimenomaan tarve pakottaa erittäin heterogeeninen joukko erilaisia palveluntarvitsijoita samaan muottiin koko maassa, jossa alueet ovat hyvinkin erilaisia. Tietoalustasta on erittäin vaikea muodostaa toimivaa alustaa, mikäli sen käyttäjäjoukko on hyvin heterogeeninen. Ehdotuksen mukaan alustassa olisivat tarjouspyyntöjä esittämässä yhtä lailla yksittäiset, erittäin pienet, itse jätteitä kuljettavat jätteenhaltijat (peräkärry- ja hiacekuskit) ja toisaalta isoja jätevirtoja hallinnoivat jätehuoltoalan ammattilaiset ja yritykset sekä julkiset toimijat, mm. valtionhallinto ja seurakunnat. Tietoalusta luo uutena elementtinä eräänlaisen kilpailuttamisvelvoitteen yksityiselle sektorille, jolle tähän mennessä ei ole vastaavaa velvoitetta muilla toimialoilla asetettu.

Kuten esitysluonnoksessa todetaan, suurin osa kuntien jätelaitosten toissijaisella vastuulla vastaanottamasta jätteestä on muuta kuin yhdyskuntajätettä. Lisäksi aiemmat selvitykset (Ympäristöministeriön raportteja, 20/2016) ovat osoittaneet, että kuntien jätelaitosten myymästä toissijaisesta jätehuoltopalvelusta 86 % myydään nimenomaan yksityisille jätehuoltoyrityksille. Nämä tosiseikat huomioon ottaen on ristiriitaista, että nyt esitetty tietoalustan käyttövelvoite koskee kuitenkin kaikkia jätteenhaltijoita, myös yhdyskuntajätteen osalta.

Jätehuollon toimivuuden kannalta on keskeistä, että palvelut ovat helposti ja nopeasti kaikkien saatavilla. Tämä tulisi ottaa huomioon myös sähköisestä tietoalustasta säädettäessä. Yleisperustelujen mukaan jätehuoltoalan kilpailuneutraliteetti on nostettu oleellisimmaksi asiaksi lakimuutosta valmisteltaessa, vaikka laajaa kilpailuneutraliteettiongelmia koskevaa oikeuskäytäntöä tai muuta näyttöä ongelmista ei ole olemassa. Vuoden 2016 jätealaa ja kuntien jätelaitosten toimintaa koskeneessa KKV:n selvityksessä todettiin, että näyttöä kilpailuneutraliteetin rikkomuksista ei saatu. Avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen on kannatettavaa, mutta jo voimassa olevat jäte- ja kilpailulain säännökset antaisivat riittävän mahdollisuuden puuttua väitettyihin kilpailuneutraliteettiongelmiin.

Kuntaliitto toteaa markkinoiden edistämistä koskevan tavoitteen osalta, että esityksen mukainen, siirtymäajan jälkeen käytännössä kaikkia jätteenhaltijoita koskeva tietoalustan käyttövelvoite luo uuden, oleellisesti hallinnollista taakkaa lisäävän välivaiheen, joka vaikeuttaa ja hidastaa huomattavasti jätehuoltopalvelun saatavuutta. Tietoalustan käyttövelvoitteen ulottaminen kaikkiin pieniinkin jätealan toimijoihin kilpailuneutraliteettiperusteella ei ole perusteltua, vaan on ylimitoitettua ja tuo erittäin mittavan määrän hallinnollista kuormaa niin yrityksille jätteenhaltijoina, jätelaitoksille kuin tietoalustan ylläpitäjillekin.

Kuntaliitto huomauttaa myös, että muissa EU-maissa ei ole otettu käyttöön vastaavia toimijoita velvoittavia tietoalustoja. Ainoastaan Portugalissa sähköisen alustan perustamisesta ja käytöstä on säädetty, mutta senkin alustan käyttö on vapaaehtoista. Vastaavista alustoista ei siis ole saatavissa minkäänlaista vertailutietoa. Em. seikat puoltaisivat sitä, että Suomen alustaa toteutettaisiin kokeillen ja vaiheittain ennen sen laajasta pakollisuudesta säätämistä.

Yleiskommenttina Kuntaliitto toteaa, että jätehuollon vastuunjakoa ja tulkinnallisia ongelmia eivät selvennä se, että lainsäädäntöä muutetaan vastuunjaon ja tulkintojen osalta muutaman vuoden välein (esim. sosiaali- ja terveyspalvelut, julkinen toiminta). Lisäksi valitettavaa on, että muutoksia koskeva lainvalmistelu on tehtävä jatkuvassa kiireessä. Jatkuvasti muuttuva ja kiireessä valmisteltu lainsäädäntö ei voi olla minkään jätehuollon järjestämisestä vastuussa olevan tahon etujen mukaista.

Kuntaliitto pitää myös valitettavana, että tietoalustasta säätäminen ja sen järjestelmänä kehittäminen on erotettu toisistaan. Kuntaliitto huomauttaa, että on erittäin hankalaa lausua tietoalustaan liittyvien tiettyjen yksityiskohtaisten säädösten järkevyydestä, kun lausunnonantajilla ei ole käsitystä alustan toiminnallisista ominaisuuksista. Oikeampi tapa olisi kehittää ensin tietoalusta, kokeilla sen toimivuutta ja vasta sitten kehitysvaiheen jälkeen säätää alustan velvoittavuudesta. 

2. Vaikutukset
Taloudelliset vaikutukset

Esitysluonnoksessa todetaan, että tietoalustan käyttäminen ja kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun vaatimusten täsmentyminen lisäisivät jonkin verran kuntien jätelaitosten taakkaa. Lisäksi todetaan, että ehdotus lisäisi jonkin verran kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua tarvitsevien jätteen haltijoiden hallinnollista taakkaa, koska säännöllistä ja jatkuvaa palvelua tarvitsevien toimijoiden tulisi hankkia palvelunsa tietoalustassa läpikäytävin menettelyin. Vaikutusten on todettu olevan merkittäviä lain voimaantulovaiheessa, kun kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua tarvitsevat jätteen haltijat siirtyisivät tietoalustan käyttäjiksi.
 
Kuntaliiton näkemyksen mukaan esitysluonnoksen mukaisesti säädettäessä niin yritysten jätteen haltijoina kuin kuntien jätelaitosten ja viranomaisten hallinnollinen taakka lisääntyy tietoalustan käyttövelvoitteen vuoksi merkittävästi ja pysyvästi. Lisäksi ehdotettu aikataulu täysin uuden tietojärjestelmän täysimääräiseen käyttöönottoon on erittäin kireä. Uuden tietojärjestelmän lanseeraamiseen liittyy aina sellaisia toimivuuden riskejä, jotka saattavat toteutuessaan vielä lisätä hallintokuormaa ennalta arvaamattomalla tavalla. Kokeilemalla, keskittymällä oleellisiin seikkoihin ja säätämällä tietoalustasta vaiheittain hallinnollista taakkaa on mahdollista huomattavasti keventää luopumatta ehdotuksen alkuperäisestä tavoitteesta parantaa TSV-palvelun läpinäkyvyyttä.

Tietoalustan käyttämisestä aiheutuva lisääntyvä hallinnollinen taakka ei kohdistu merkittävästi pelkästään lain voimaantulovaiheeseen. Lakiehdotuksen mukaan TSV-palvelua koskeva sopimus voi kestää enintään kolme vuotta. Sopimusten automaattinen päättyminen pitää yllä kaikkien osapuolten hallinnollista taakkaa, kun sopimusten päättyessä jätteenhaltijat tekevät uuden tarjouspyynnön tietoalustaan ja kierros alkaa alusta. 

Esityksessä arvioidaan, että erityisesti pk-yritysten toimintaedellytykset paranisivat. Kuntaliiton näkemyksen mukaan erityisesti pk-yritysten kannalta nyt ehdotettu tietoalustan käyttövelvoite hidastaa ja hankaloittaa niiden palveluiden hankintaa merkittävästi ja erityisesti pienjäteasemapalveluiden osalta. Ehdotuksella on siten merkittävästi pk-yritysten toimintaedellytyksiä heikentävä vaikutus. Tietoalustan käyttövelvoite aina kolmen vuoden välein toistuville sopimuskausille on merkittävä hallinnollisen taakan lisääntyminen pk-yrityksille. Monien pk-yritysten työkohteiden sijainnit vaihtelevat, ollen jopa eri jätelaitosten toimialueilla, mikä käytännössä vaikuttaa myös jätteen toimituspaikan valintaan. Tuleeko pk-yrityksen tällöin kirjautua tietoalustaan useampaan kertaan?

Kuntaliitto pitää ongelmallisena, että tietoalustan käyttäminen aiheuttaa hallinnollisia kustannuksia lähinnä kunnalle/kunnallisille jätelaitoksille, joille esitetään täysin uusia velvoitteita toimittaa TSV-sopimuksia ja erinäisiä muita tietoja TSV-toiminnasta tietoalustaan.  Pääosin kuntalaisten jätemaksuilla rahoitettujen jätelaitosten ja jätehuoltoviranomaisten rooliin sopii huonosti se, että ne ovat jo joutuneet ja edelleen joutuvat käyttämään resurssejaan yksityisten yritysten välisten jätehuoltopalveluiden ehtojen ja niiden kohtuullisuuden selvittämiseen ja arviointiin ja siihen väistämättä liittyvään neuvontaan. Resursseja joudutaan käyttämään myös tapauksissa, joissa jätteenhaltija ei missään vaiheessa päädykään TSV-asiakkaaksi. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että kuntalaisten jätemaksuilla joudutaan rahoittamaan elinkeinoelämän jätehuollon neuvontaa ja ohjausta.

Vaikutukset ympäristöön

Kuntaliitto toteaa, että esitysluonnoksessa ympäristövaikutukset on esitetty kovin myönteisessä valossa. Kuntaliitto haluaa nostaa esiin myös esitettyjen muutosten mahdolliset haitalliset vaikutukset ympäristöön.

Jo jätelain 1. vaiheen mietinnössään (YmVM 4/2018 vp) eduskunnan ympäristövaliokunta toteaa seuraavaa:” Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että ehdotettu kunnan ensisijaisen jätehuoltovastuun ja markkinaehtoisen ulosmyynnin rajaaminen voi johtaa kunnan jätelaitoksen käsittelykapasiteetin supistumiseen, mikä voi joillakin alueilla heikentää kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun saatavuutta. Tällöin jätteen haltija voi joutua hakemaan tarvitsemaansa palvelua kauempaa kuin lähimmältä jätelaitokselta. Tämä saattaa myös lisätä haja-asutusalueella painetta jätteen hylkäämiseen ympäristöön ja laittomien kaatopaikkojen syntymiseen. Tähän pyritään puuttumaan valvontaviranomaisten suorittaman valvonnan keinoin, mutta se edellyttää samalla valvonnan riittävää resursointia.”

Jätehuollon vastuunjaon muutoksen lisäksi laajalle jätteen haltijoiden joukolle ollaan asettamassa tietoalustan käyttövelvoite, mikä hidastaa tarvittavien TSV-palveluiden saamista tai saattaa ne ääritapauksessa jopa estää. Jätelaitokset joutunevat jatkossa käännyttämään jäte-eriä pois vastaanottopaikoiltaan, koska tietoalustaa ei ole osattu käyttää. Vastaanottopisteet myös ruuhkautuvat, kun asiakkaiden käyntiä tietoalustassa aletaan selvittää. Riskinä tällöin on, päinvastoin kuin vaikutusten arvioinnissa esitetään, että jätteitä alkaa kulkeutua enenevässä määrin epäasianmukaiseen käsittelyyn sekä roskaaminen ja laittomat kaatopaikat lisääntyvät. Kuntaliitto on huolissaan etenkin lukuisien pienten ja mikroyritysten asemasta tässä uudistuksessa. Jätteitä tuottavat lukuisat yritykset haluavat mahdollisimman helppoja, nopeita ja yksinkertaisia jätehuoltopalveluita. Kun yritykset kääntyvät kunnan puoleen palvelujen tarpeessa, indikoi se jo sitä, että yrityksillä on ollut hankaluuksia löytää kohtuullisia heille sopivia jätehuoltopalveluita vapailta markkinoilta.

Voidaan arvioida myös, että myös jätteiden kuljetusmatkat saattavat esityksen johdosta pidentyä, mikä tarkoittaa lisää liikenteen päästöjä. Vaikutukset ympäristöön ovat tässä suhteessa haitalliset.

Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Lakiehdotuksen on nähty pääosin helpottavan viranomaisten hallinnollista taakkaa. Kuntaliiton näkemyksen mukaan tietoalusta teknisesti hyvin toimiessaan saattaa toimia hyvänä viranomaistiedon lähteenä. Mikäli kuitenkin negatiiviset riskit toteutuvat etenkin jäteasemapalveluiden toiminnan vaikeutuessa, lisääntyvä roskaaminen tai muu epäasianmukainen jätehuoltotoiminta ovat omiaan lisäämään etenkin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisten jälkivalvonnan taakkaa (mm. hallintopakkomenettelyt). Mikäli roskaajaa ei saada selville, ns. isännättömät kohteet koituvat roskaamissäädösten perusteella maanomistajien ja viime kädessä peruskuntien maksettaviksi siivouskuluiksi.

Sen lisäksi esitysluonnoksessa ei oteta selkeästi kantaa yrityksille koituvan uudenlaisen velvoitteen tuoman valvontatarpeen lisääntymiseen. Epäselväksi jää, minkälaiset valvontaprosessit ovat ja ketä kohtaan ne käynnistetään, kun jätteen haltija kieltäytyy kirjautumasta tietoalustaan. Ehdotuksesta johtuvien tietoalustan suurten asiakasmäärien johdosta on kuitenkin selvää, että jätelain mukaiset valvontaviranomaiset eivät pysty nyt ehdotetun mukaista tietoalustan käyttöä jatkuvana toimintona valvomaan ilman merkittäviä lisäresursseja.

Yhteiskunnalliset vaikutukset

Kuntaliitto huomauttaa, että alueellinen palvelutarjonta ei kehity pelkästään yritysten vaihtelevien jätehuoltopalvelujen tarpeen esittämisellä tietoalustassa ja lisäämällä byrokratiaa, vaan palvelutarjonnan kehittymiseen liittyy myös paljon muita edellytyksiä, kuten alueen kokonaistaloudellinen potentiaali, jätevirtojen kokonaisvolyymit, käsittelylaitosten sijoitusmahdollisuudet ja yritystoiminnan aktiivisuuden määrä sekä luonne.

3. Pykäläehdotukset ja niiden perustelut
33 § kunnan toissijainen jätehuoltopalvelu

Kuntaliitto ei pidä tarkoituksenmukaisena esityksen mukaista jätelain 33 §:n tarpeettoman laajaa muutosta ja sen aiheuttamaa hallinnollisesti raskasta prosessia, joka kohdistuu sekä kunnallisiin jätealan toimijoihin että laajasti elinkeinoelämän toimijoihin. Muutos on ylimitoitettu sen aiheuttamaan kuormitukseen nähden. Kuntaliitto katsoo, että esitettyä kevyemmällä ja yksinkertaisemmallakin tavalla voidaan saavuttaa lakiehdotuksen tavoitteet.
Ehdotuksen 1 momenttiin Kuntaliitolla ei sinänsä ole huomauttamista. Palvelupyyntöoikeuden laajentaminen lakitasolla myös kuljettajaan tai muuhun jätehuoltopalvelun tarjoajaan vastaa jo nykyisin käytännössä sovellettua toimintatapaa. Sinänsä toimintatapa ei ole ongelmaton, koska se mahdollistaa palveluiden turhankin ketjuttamisen ja tarpeettoman välitystoiminnan, joka voi perusteluiden mukaan puolestaan osoittaa tarjouksen olevan laadullisesti kohtuuton. Jätteen haltijan, joka ei ole jätehuoltoalan ammattilainen, ei voida olettaa tietävän kullakin alueella sijaitsevan jätteenkäsittelykapasiteetin omistussuhdetta.

Palvelutarjonnan puute ja tietoalustan käyttövelvoite

Toissijaisen jätehuoltopalvelun saamisen edellytys on palvelutarjonnassa ilmenevä puute. Pykälän toisessa momentissa esitetään, että kunnalta säännöllistä ja jatkuvaa jätehuoltopalvelua tarvitsevan jätteen haltijan tulisi osoittaa palvelutarjonnan puute käyttämällä uudessa 143 a §:ssä tarkoitettua jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustaa. Muun kuin 32 §:n mukaisen jätteen haltija voisi tehdä pyynnön toissijaisesta jätehuoltopalvelusta kunnan jätelaitokselta vasta sen jälkeen, kun jätteen haltija ei ole saanut tietoalustassa julkaistuun tarjouspyyntöön sopivaa markkinaehtoista palvelutarjousta vähintään 10 vuorokauden määräajassa. Säädösehdotuksen mukaan käytyään läpi tietoalustan menettelyn jätteen haltija olisi osoittanut läpinäkyvästi, että palvelutarjonnassa on puutteita. Mikäli jätteen haltija hyväksyisi jonkun yksityisen palveluntarjoajan tarjouksen, niin palvelupuutetta ei olisi olemassa.
Pykäläehdotuksessa esitetään lisäksi, että tietoalustaa tulee käyttää myös silloin, kun kysymyksessä on ”muu kuin ennalta arvaamattomasta kiireestä johtuva huomattavaa yksittäistä jäte-erää koskeva kunnan toissijainen jätehuoltopalvelu”. Koska muu -sana voi kielellisesti viitata joko kiireeseen tai huomattavaan yksittäiseen jäte-erään, Kuntaliitto ehdottaa tulkintaepäselvyyksien välttämiseksi säännöksen sanamuotoa selkeytettäväksi seuraavasti: ”Jos kysymyksessä on jatkuvasti ja säännöllisesti tarvittava palvelu tai huomattavaa yksittäistä jäte-erää koskeva, muusta kuin ennalta arvaamattomasta kiireestä johtuva kunnan toissijainen jätehuoltopalvelu, 1 momentissa…”.

Huomattavalle yksittäiselle jäte-erälle on ehdotuksen perusteluissa annettu suuntaa-antava kynnysarvo 60 000 euroa, joka rinnastuu hankintalain soveltamiskynnykseen palveluhankintojen osalta. Kuntaliiton mielestä perusteluissa esitetty kynnysarvo on oikean suuntainen.

Perusteluissa todetaan, että jätteen haltijan esittämä tarjouspyyntö voisi koskea jätehuoltopalvelun kokonaisuutta tai sen osaa (keräys, kuljetus tai käsittely). Kuntaliiton näkemyksen mukaan vähintään alkuvaiheessa tietoalustan käyttövelvoite tulisi rajata TSV-näkökulmasta ainoastaan jätteenkäsittelypalveluiden hankintaan, jotka jo nykyisinkin muodostavat valtaosan käytetyistä TSV-palveluista. Järjestelmän toimivuutta tulisi myös kokeilla ennen sen velvoittavasta käytöstä säätämistä.

Palvelutarpeen säännöllisyyden ja jatkuvuuden arviointi on hankalaa, koska palvelutarpeiden kirjo on suuri myös palvelukertojen määrän ja frekvenssin osalta ja koska tarpeet eivät välttämättä pysy jatkuvasti ennallaan. Tähänkin haasteeseen toimisi apuna Kuntaliiton esittämä 10 000 euron kynnysarvon asettaminen käyttövelvoitteelle ja pienten jäteasemapalveluiden ulosrajaus.
Esitysluonnoksen perusteluissa todetaan, että muun palveluntarjonnan kohtuullisuutta arvioitaessa lähtökohtana olisi jätteen haltijan tekemä arvio, joka perusteltaisiin tietoalustassa. Kuntaliitto toteaa, että säännöksen käytännön toimivuuden kannalta onkin keskeisen tärkeää, että jätteen haltija itse tekee arvion palvelun kohtuullisuudesta. Sinänsä pelkästään jätteen haltijan kunnan jätelaitokselle tekemän palvelupyynnön tulisi olla riittävä osoittamaan palveluntarjonnan puute. Mikäli näin säädettäisiin, velvoittavasta tietoalustasta ei olisi tarpeen säätää lainkaan, vaan tietoalusta voisi toimia yhtenä vapaaehtoisena markkinoita kiihdyttävänä alustana.

Perusteluiden mukaan laadullisesti kohtuuttomana voitaisiin pitää mm. jätteen välitystoimintaa muistuttavaa tarjousta, joka perustuisi yksinomaan kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun (kuljetus, käsittely) hyödyntämiseen. Ongelmana on se, miten jätteen haltija tunnistaa ko. ”laittoman” välitystoiminnan muiden tarjousten joukosta ja miten ylipäänsä kaikki käyttäjiksi velvoitetut tahot tiedostavat oikeutensa ja velvollisuutensa kohtuullisuuden arvioinnissa. Esimerkiksi hinnan kohtuullisuus on aina suhteessa jätteen määrään ja palvelun kestoon tai kiireeseen eikä ole siten määritettävissä lainsäädännössä. Jätteen haltijoille ketjutus voi ilmetä ylimääräisen väliportaan aiheuttamana kustannusten nousuna, mitä haltija ei edes välttämättä prosessin aikana tunnista.

TSV-pyynnöstä

Mikäli TSV-pyyntö tehdään tietoalustassa, on olennaista, että se voidaan osoittaa perusteluissakin todetun mukaisesti suoraan jätelaitokselle. Näin varmistetaan palvelun sujuvuus jo muutoinkin pitkän 10 vuorokauden odotusajan jälkeen. Koska palvelutarjonnan puute on tietoalustamenettelyllä jo osoitettu, jätehuoltoviranomaisen ei ole tarpeen pyyntöjä vastaanottaa.
Kuntaliitto ehdottaa harkittavaksi myös menettelyä, jossa pyyntö voidaan tehdä suoraan jätelaitokselle ilman tietoalustaa. Sen jälkeen jätteen haltija tai jätelaitos voisivat ilmoittaa tietoalustaan ko. palvelun aloittamisesta. Ns. kevennetty menettely voisi helpottaa esim. harvaan asuttujen alueiden yritysten taakkaa.

TSV-sopimus

Pykälän 3 momentissa ehdotetaan säädettäväksi toissijaisesta palvelusta tehtävästä sopimuksesta. Kunnan velvoitteena on tehdä jätteen haltijan kanssa enintään kolmen vuoden mittainen osapuolten irtisanottavissa oleva sopimus pykälän 2 momentissa tarkoitetusta jatkuvasta ja säännöllisestä TSV-palvelusta sekä huomattavista yksittäisistä TSV-jäte-eristä. Sopimus on mahdollista laatia tietoalustassa. Mikäli sopimusta ei laadita tietoalustassa, velvoitetaan kunta toimittamaan olennaiset tiedot sopimuksesta tietoalustaan viimeistään 14 vuorokauden kuluessa sopimuksen tekemisestä.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan mahdollisen tietoalustan käyttöönoton jälkeen ei ole enää välttämätöntä säätää erikseen sopimuksen määräaikaisuudesta ja kolmen vuoden enimmäismääräajasta palvelutarjonnan tarkastamiseksi määrävälein. Vaatimus on vain omiaan aiheuttamaan ylimääräistä hallinnollista kuormaa kaikille osapuolille. Tietoalustan mahdollistamien yhteenvetojen perusteella tulisi olla jo mahdollista seurata palvelutarjonnan kehitystä tai puuttumista. On muistettava, että normaalit yritysten markkinointiprosessit toimivat joka tapauksessa ko. alustan rinnalla ja sopimusten irtisanomisajan puitteissa TSV-palvelun käyttäjän on tarvittaessa mahdollista vaihtaa palveluntarjoajaa.

Kuntaliitto toteaa, että valmiiden sopimusmallien hyödyntäminen jäänee erittäin vähäiseksi, sillä toissijaisen jätehuoltopalvelun sopimuksiin sisältyy niin paljon jätelaitoskohtaisia sekä kulloinkin kyseessä olevasta palvelusta riippuvia erityisehtoja, esim. laatukriteerejä, ettei mallien hyödyntäminen välttämättä ole mahdollista.

Kuntaliitto vastustaa ehdottomasti säännösehdotusta, jonka mukaan kunta velvoitetaan toimittamaan olennaiset tiedot sopimuksesta tietoalustaan määräajassa. Vaatimus aiheuttaa suhteettoman suuren hallinnollisen kuorman kunnille. Kuntaliitto esittää harkittavaksi, että sopimuksia ei säädettäisi tallennettavaksi lainkaan tietoalustaan, vaan jätelaitokset voisivat toimittaa ne tarvittaessa erillisen pyynnön perusteella jätehuoltoviranomaiselle, valvontaviranomaiselle tai KKV:lle.

Mikäli tietoja sopimusten syntymisestä tietoalustassa tarvitaan, on luonnollista velvoittaa tietoalustaan kirjautuva jätteen haltija päättämään aloittamansa tarjouspyyntömenettely lopputuloksen kirjaamisella. Jätteen haltija ilmoittaa joko markkinaehtoisen sopimuksen syntymisestä tai kirjaa TSV-sopimuksen syntymistä koskevat vaadittavat minimitiedot alustaan. Tietoalustan toimivuuden näkökulmasta on olennaista, että tarjousprosessin lopputulema tulee näkyviin alustaan, olipa kyseessä sitten yksityisen yrityksen tarjoama palvelu tai TSV-palvelu. Yksityisen yrityksen kanssa tehtävä sopimushan voi todellisuudessa syntyä vaikkapa jo parin päivän kuluessa tarjouspyynnöstä, huomattavasti ennen säädetyn määräajan päättymistä. Kun jätteen haltija kirjaisi tiedon menettelyn päättämisestä alustaan, muut mahdolliset tarjoajat eivät turhaan enää tarjoaisi palveluitaan. Kuntaliiton kannalta on riittävää, että jätteen haltija esimerkiksi rastittaa hyväksyneensä tietyn tarjouksen.

Pykäläehdotuksen 4 momentin mukaan kunta velvoitetaan toimittamaan 3 momentin sopimustietojen toimittamisvelvoitteiden ohella tietoja tietoalustaan erikseen myös antamastaan satunnaisesta TSV-palvelusta vuosittain jätelajeittain ja käsittelymenetelmittäin. Kuntaliitto katsoo, että kuntaan kohdistetut tiedon toimittamisen vaatimukset ovat kaikkiaan täysin kohtuuttomia, etenkin kun tietoalustan käyttövelvoite koskee ja on tarkoitettu pääasiassa hyödyttämään jätteen haltijoita ja markkinaehtoista jätehuoltoa.

Lakiehdotus ei myöskään sisällä minkäänlaisia luonnoksia asetuksesta, jolla määritettäisiin olennaisten tietojen laajuutta. Siksi lopullista kuormittavuutta on mahdotonta edes arvioida. Kuntaliitto esittääkin, että 3 ja 4 momentin vaatimusten kohtuullistamiseksi ja kuitenkin samalla läpinäkyvyyden edistämiseksi kuntien jätelaitokset korkeintaan velvoitettaisiin toimittamaan järjestelmään vuotuiset tiedot vastaanottamistaan TSV-jätteistä yleisimpien jätelajien ja käsittelymenetelmien osalta. Sopimustietoja ei siis velvoitettaisi kirjaamaan. Em. tietojen perusteella on jo mahdollista tarvittaessa seurata tai valvoa TSV-jätteiden määriä ja niiden kehittymistä. Lisäksi kunnan tulisi tarvittaessa toimittaa erillisen pyynnön perusteella sopimukset tai olennaiset tiedot valvontaviranomaiselle tai KKV:lle.

Julkisen toimijan oikeus TSV-palveluun

Ehdotetun pykälän perusteluissa todetaan, että tietoalustassa läpikäytävä menettely olisi kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun edellytys silloinkin, kun jätteen haltija olisi hankintalain 5 §:ssä tarkoitettu hankintayksikkö, jonka tarvitseman säännöllisen tai yksittäistä jäte-erää koskevan jätehuoltopalvelun ennakoitu arvo ylittäisi tavara- ja palveluhankinnoille hankintalaissa asetetun kansallisen tai EU:n kynnysarvon. Julkisten hankintojen kynnysarvon ylittyessä hankintayksikkö olisi tällöin myös velvollinen kilpailuttamaan jätehuoltopalvelun ilmoittamalla siitä julkisten hankintojen ilmoituskanava HILMAan. Perusteluissa todetaan, että tietoalustan ja HILMAn välille on tarkoitus muodostaa rajapinta, jota kautta tiedot tarjouspyynnöstä ja saaduista tarjouksista kulkisivat järjestelmien välillä.

Perustelujen perusteella jää epäselväksi, minkälainen menettely julkisen toimijan tulee käydä läpi kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa voidakseen mahdollisesti pyytää TSV-palvelua palvelutarjonnan puutteen vuoksi. Perusteluja olisi tältä osin tarpeen selventää. Koska HILMAn ja tietoalustan välille luodaan rajapinta, julkisen toimijan tarjouspyynnön julkaiseminen uudestaan tietoalustassa ei voi olla tarkoituksena eikä perusteltua. Jätehuollon kaikissa kynnysarvon ylittävissä julkisissa hankinnoissa tietojen tulee aina siirtyä automaattisesti alustasta toiseen. Muutoin prosessi on kohtuuton julkiselle toimijalle. On myös tärkeää, että julkinen toimija saa tietoa oikeudestaan tarvittaessa jätehuollon TSV-palveluun myös HILMAssa julkaistavan tarjouspyynnön yhteydessä.

Kuntaliitto huomauttaa myös, että alle 60 000 euron arvoiseen palveluhankintaan ei sovelleta hankintalakia eikä kynnysarvon alittavaa hankintaa julkaista HILMAssa, jolloin ehdotuksen mukaan ilmeisesti alle kynnysarvon hankinnat, mutta ensivaiheessa siirtymäaikana yli 2000 euron arvoiset hankinnat on julkaistava tietoalustassa. Perusteluja on tarpeen selventää myös kynnysarvojen alittavien hankintojen osalta. Julkisilla hankkijoilla on usein omat hankintaohjeensa ja rajansa hankintalain ulkopuolisille hankinnoille. Nyt lakiehdotus asettaa niille uusia jätehuollon palveluhankintoja koskevia hankintalain ulkopuolisia velvoitteita, jotka lisäävät hallinnollista kuormaa. 

Lakiehdotuksen perusteluissa todetaan seuraavaa: ”Jos hankintayksikkö ei kilpailutuksen kautta saisi joko lainkaan tai soveltuvia tarjouksia, se voisi hankintalain 125 §:n nojalla keskeyttää hankinnan tai lain 40 §:n 2 momentin 1 kohdan perusteella tehdä kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua koskevan suorahankinnan tekemällä kunnan jätelaitokselle palvelupyynnön jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustassa. Suorahankinnan edellytyksenä olisi, ettei alkuperäisen tarjouspyynnön ehtoja olennaisesti muuteta.”

Kuntaliitto huomauttaa, että perusteluissa on em. osin virheellisesti sekoitettu jätelain ja hankintalain tarkoittamat menettelyt. Hankinta- ja jätelain säännöksiä ei ole mahdollista kytkeä ristiin esitetyllä tavalla. Jätelain 33 §:n perusteella julkinen hankintayksikkö on lähtökohtaisesti oikeutettu kunnan toissijaiseen jätehuoltopalveluun. Mikäli hankintayksikkö palvelutarjonnan puutteen vuoksi päätyy käyttämään kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua, kyse ei ole hankintalain mukaisesta suorahankinnasta. Tällöin laaditaan jätelain mukainen sopimus toissijaisesta jätehuoltopalvelusta, joka ei ole hankintalain tarkoittama hankintasopimus. Hankintayksikkö voi toki joissakin tapauksissa myös päätyä suorahankintaan, mikäli se löytää sopivan palveluntarjoajan. Tällöin sen tulee laatia hankintalain mukainen hankintasopimus jonkun markkinaehtoisia palveluja tarjoavan toimijan kanssa. Kuntaliitto katsoo, että ehdotuksen perusteluissa suorahankintatermiä on siis käytetty virheellisesti TSV-palvelun yhteydessä ja virheellisyys on korjattava. Jätelaitokset eivät voi tarvittaessa tarjota TSV-palveluja julkisille toimijoille, jos on olemassa riski, että palvelu tulkitaan hankintalain mukaiseksi suorahankintaprosessiksi. Kuntaliitto painottaa, että myös julkisten jätteenhaltijoiden oikeus ja mahdollisuus saada palvelupuutetilanteessa kunnan jätelaitoksen toissijaista palvelua tulee varmistaa.

Ehdotuksen perusteluihin on kirjattu maininta siitä, että kunnan antaessa toissijaista jätehuoltopalvelua kunta ei toimisi kilpailullisilla markkinoilla eikä palvelun liikevaihtoa laskettaisi sidos- ja hankintayksiköiden markkinaehtoista toimintaa rajoittavaan ulosmyynnin prosenttiosuuteen. Kuntaliiton näkemyksen mukaan kyseinen seikka on lain soveltamisen kannalta ja sekä TSV-asiakkaiden että kuntien jätelaitosten kannalta niin merkittävä, että se tulee kirjata jätelain 33 §:ään.

44 § Kirjanpito jätehuoltopalveluista ja kuljettajan tiedonantovelvollisuus
Lakiehdotuksessa ehdotetaan lisättäväksi nykyiseen säädökseen velvollisuus eritellä markkinaehtoisen ja lakisääteisen palvelun liikevaihto. Kunnan tai jätelain 43 §:n mukaisen yhtiön hoitaessa kunnan velvollisuudeksi säädetyn jätehuollon lisäksi muuta jätehuoltoa, tiedot tarjottujen palvelujen liikevaihdosta on eriteltävä aiemmin vaaditun taloudellisen tuloksen lisäksi kirjanpidossa ja palveluista on laadittava tilikausittain erilliset laskelmat.

Laskelmien laatimisessa on soveltuvin osin noudatettava, mitä kirjanpitolaissa (1336/1997) säädetään tilinpäätöksestä. Kuntaliitto toteaa, että ehdotuksen muotoilu jättää epäselväksi sen, miten yksityiskohtaisesti laskelmissa on annettava informaatiota eri palveluista.

Liikevaihdon erittelyvaatimus lisää kirjanpidon läpinäkyvyyttä ja on riittävä vaatimus kunnille tarkoitukseensa nähden. Kuntaliiton näkemyksen mukaan miltään muilta osin kirjanpidon erittelyvaatimusta ei ole tarpeen laajentaa. Kuntaliitto kuitenkin korostaa olennaisuuden vaatimusta kirjanpitoon merkitsemisessä ja tilinpäätöksessä esitettävissä tiedoissa. Selvyyden vuoksi Kuntaliitto esittää, että palveluista annettavat tiedot rajattaisiin liikevaihtoa, kokonaiskuluja ja tulosta koskeviin tietoihin, koska kulujen erittelyä palvelukohtaisesti ei ole mahdollista esimerkiksi tilintarkastuksessa todentaa.

78 § Kunnan jätemaksu
Voimassa olevan jätelain säännökseen on ehdotettu uutta 3 momenttia, jonka mukaan kunnan toissijaisesta jätehuoltopalvelusta perimä jätemaksu ei saa alittaa kunnan jätelain 32 §:n nojalla järjestämästä vastaavasta jätehuoltopalvelusta perimää jätemaksua. Kuntaliiton näkökulmasta esitetty uusi säännös on tarpeeton, koska kustannusvastaava hinnoittelu toteutuu ja on toteutettava jo nykyisten säännösten perusteella. Lisäksi toissijaisen palvelun hinnoittelussa ei useimmiten ole mahdollista hyödyntää 78 §:n 2 momentissa tarkoitettua ns. kannustavaa taksaa, joten ehdotetun säännöksen suhde kannustavaan taksaan jää epäselväksi.

143 a § Jätteiden ja sivuvirtojen tietoalusta

Ehdotuksen mukaan tietoalustaa ylläpitäisi Motiva Oy. Mikäli tietoalustan käyttäminen on toimijoille asetettu lakisääteinen velvollisuus, Kuntaliiton näkemyksen mukaan esitetty ratkaisu, jossa tietoalustaa ei ylläpidä mikään kaupallinen taho, on hyvä. Tietoalustan rakentaminen, ylläpito ja kehittäminen vaatinee kuitenkin merkittävästi resursseja, jotta alustan sujuva toiminta saadaan varmistettua. Alustan on toimittava jatkuvasti, jotta se ei muodostu kynnyskysymykseksi palveluiden saamiseksi. Motiva Oy:n tulisikin varautua riittävällä tavalla asiakaspalvelun sujuvaan hoitoon, jotta alustan ylläpitoon ja jätteenhaltijoiden oikeaan toimintatapaan liittyvät kysymykset eivät päädy ruuhkauttamaan kuntien jätelaitosten asiakaspalveluita ja estä jätteen haltijaa saamasta tarvitsemaansa jätehuoltopalvelua.

143 b § Tiedonsaantioikeus jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustasta

Ehdotuksen mukaan jätehuoltoviranomaisella, valvontaviranomaisilla sekä kilpailu- ja kuluttajavirastolla on oikeus saada tietoalustasta sopimuksia ja tarjouksia koskevat olennaiset tiedot. Kuntaliitto toteaa, että tiedonsaantioikeus alustasta lienee perusteltu, mutta esimerkiksi jätelaitokset tai jätteen haltijat voivat toimittaa sopimustiedot myös erillisen pyynnön perusteella suoraan viranomaisille. Kuntaliitto ihmettelee myös, miksi jätehuoltoviranomaisen tai valvontaviranomaisen tiedonsaantioikeus on rajattu 33 §:n 3 momentin sopimustietoihin eikä koske esimerkiksi 4 momentin mukaisia yhteenvetotietoja. Muutoin Kuntaliitto viittaa 33 §:ssä lausumaansa kuntien hallinnollisen kuorman kohtuullistamisen osalta.

Tietoalustaan liittyvästä valvonnasta Kuntaliitto lausuu tarkemmin kohdassa muut kommentit.

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

Lakiehdotuksen on esitetty tulemaan voimaan 1.9.2019. Ehdotetun siirtymäsäännöksen mukaan, jos kyse olisi kunnan toissijaisesta jätehuoltopalvelusta, jonka arvo on vuosittain enintään 2000 euroa, sovellettaisiin tietoalustan käyttövelvoitetta kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta. Esityksen mukaan siirtymäaika olisi tarpeen kunnalle jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustan käyttöönotosta aiheutuvan hallinnollisen taakan porrastamiseksi ja kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun toimintaedellytysten varmistamiseksi. Lisäksi ehdotuksen mukaan ennen lain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten nojalla tehty kunnan ja jätteenhaltijan välinen sopimus jätehuollon järjestämisestä toissijaisesti on voimassa sopimuskauden loppuun ja siihen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan säännöksen olisi perusteltua tulla voimaan kalenterivuoden alussa. Lainmuutoksen voimaantulo olisi helpompi ottaa huomioon jätehuoltoviranomaisen vahvistamassa taksassa, muutos olisi yhteneväinen jätelaitosten tilikauden kanssa ja helpottaisi siten lainmuutoksen vaikutusten seurantaa tilikausien välillä. Säännöksen voimaantulolle on esitetyssä muodossaan ehdottoman tarpeellista säätää riittävä siirtymäaika.
Kuitenkin Kuntaliitto vaatii, että tietoalustan velvoitetun käytön kynnysarvo säädetään pysyväksi ja kynnysarvon vuotuinen suuruus on vähintään 10 000 euroa. Esitetty siirtymäaika ei toimi käytännössä, kun se yhdistetään lain voimaan tullessa voimassa olevien sopimusten määräaikojen päättymiseen. Kuntaliitto ehdottaa, että tietoalusta rajattaisiin aluksi vain jätteenkäsittelypalveluihin.

4. Muut kommentit
Valvonta

Kuntaliitto huomauttaa, että esityksessä ja sen perusteluissa ei ole otettu selkeästi kantaa säännösten vastaiseen toimintaan. Jätelain 126 §:n mukaisesti valvontaviranomainen voi kieltää jatkamasta tai toistamasta säännösten vastaista menettelyä ja tehostaa kieltoa jätelain 129 §:n mukaisella uhkasakolla. Jos jätteen haltija esimerkiksi ei ole ehdotetun säännöksen mukaisesti julkaissut tarjouspyyntöä tietoalustassa, ehdotuksen perusteella jää täysin epäselväksi, kenen toimintaan kielto ja uhkasakko kohdistettaisiin – jätteen haltijaan, jonka velvollisuudeksi asia on lakiehdotuksessa säädetty, vai kunnan jätelaitokseen, jonka tulisi perustelujen mukaan varmistua, että jätteenhaltija on selvittänyt muun palveluntarjonnan puutteen tietoalustassa. Kuntaliiton näkemyksen mukaan alustan käyttövelvoitteen rikkomisesta johtuen mahdollinen valvontatoimenpide tulisi kohdistaa jätteen haltijaan eli käyttäjäksi velvoitettuun tahoon. Epäselväksi jää myös, mihin jätteet voi toimittaa tietoalustaprosessin aikana.

Esitetyn mukaisen laajamittaisen tietoalustan toteutuessa asiakasmäärät ovat niin suuria, että jätelain mukaiset valvontaviranomaiset eivät pysty nyt ehdotetun mukaista tietoalustan käyttöä jatkuvana toimintona valvomaan ilman merkittäviä lisäresursseja. Jätelain 24 §:ssä ei ole viranomaisten toimivaltaa jaettu kovinkaan selkeästi, joten tietoalustankaan käytön osalta rajanveto kunnan ja valtion valvontaviranomaisen osalta ei ole kaikilta osin selvä. Lukuisten pienten yritysten velvoittaminen alustaan lisää kuitenkin pääosin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen valvontataakkaa. Kehitettäessä tietoalustaa vaiheittain ja rajaamalla pienjäteasemapalvelut tietoalustan käyttövelvoitteen ulkopuolelle sekä asettamalla 10 000 euron pysyvä kynnysarvo alustan pakolliselle käytölle, voitaisiin kuntien valvontaviranomaisten taakkaa merkittävästi helpottaa. Mikäli ehdotus toteutetaan esitetyssä muodossaan, tulee lakiehdotus käsitellä KUTHANEK-menettelyssä ja varautua lisäämään kuntien valtionosuuksia vastaavasti hallitusohjelman mukaisesti.

Tarjoajien edellytykset

Kuntaliitto pitää puutteena, että jätteenhaltijoiden tai tietoalustassa palveluitaan tarjoavien yritysten mahdolliseen säännösten vastaiseen toimintaan ja sen valvontaan ei ole nyt tehdyssä esityksessä otettu lainkaan kantaa. Tietoalustassa palveluitaan tarjoaville yrityksille ei ole säädetty mitään kriteerejä tai ehtoja. On tärkeää, että tietoalustassa palveluitaan tarjoavilla yrityksillä on kaikki toiminnan vaatimat ympäristö- ja muut luvat ja ne täyttävät tilaajavastuulain edellytykset. Mikäli toimijat eivät ole asianmukaisia, syntyy riski, että jätettä alkaa ohjautua epäasianmukaisiin vastaanottopaikkoihin tai päätyä luvattomaan ulkomaille vientiin. Mikäli palvelussa on tarjolla tuottajavastuun alaisten jätteiden jätehuoltoa, on oleellista, että palveluita tarjoavat yritykset toimivat jätelainsäädännössä edellytetyin tavoin yhteistyössä tuottajayhteisön kanssa tarjotessaan esimerkiksi pakkausjätteiden jätehuoltopalveluita.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto valvoo kilpailulain 4 a luvun perusteella kilpailun tasapuolisuuden turvaamista julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan välillä. KKV:n tulee ensisijaisesti neuvotteluteitse pyrkiä poistamaan havaitsemansa tasapuolisuutta vääristävä toiminta. Mikäli neuvottelu ei johda tulokseen, KKV:n tulee kieltää kuntaa, kuntayhtymää tai valtiota käyttämästä menettelyä tai toiminnan rakennetta taikka asettaa menettelyn tai toiminnan jatkamisen edellytykseksi sellaiset velvoitteet, jotka varmistavat tasapuoliset toimintaedellytykset markkinoilla. Toimintaa ei kuitenkaan saa määrätä kokonaan lopetettavaksi, jos tehtävän suorittaminen perustuu lainsäädäntöön. Kuntaliitto huomauttaa, että edellä viitattujen säännösten perusteella KKV voi kohdistaa toimenpiteitä vain kuntaan tai kuntayhtymään.

SUOMEN KUNTALIITTO

Timo Reina
varatoimitusjohtaja Tuulia Innala
erityisasiantuntija, kuntatekniikan kehittäminen

tags
Tuulia Innala

Tuulia Innala

Erityisasiantuntija
Yhdyskunta ja ympäristö -yksikkö, Tekniikka ja turvallisuustiimi TT
+358 9 771 2565, +358 40 572 2120
Vastuualueet
  • Jätehuolto
  • Vesihuolto
  • Hulevesien hallinta