Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle 3.9.2018, dnro 481/03/2018, Kyösti Värri

Luonnos lukiouudistukseen liittyviksi asetuksiksi

Suomen Kuntaliitto kiittää saamastaan lausuntopyynnöstä ja toteaa seuraavaa:

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi yksi valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksesta nykyisen lukioasetuksen ja asetuksen lukiokoulutuksen tavoitteista ja tuntijaosta sijaan. Ratkaisu on hyvin perusteltavissa, sillä merkittävä osa nykyisin asetustasolla säädettävistä asioista on siirtynyt lain tasolle. Näin ollen luonnos asetukseksi lukiokoulutuksesta sisältää enää 18 pykälää.

Asetusluonnoksessa esitetään uutena asiana lisättäväksi 2 §:än ilmaus, että koulutus kehittää opiskelijan kansainvälisyysvalmiuksia. Tämä on perusteltua sekä yleisen kansainvälistymisen että lukiolain 13 § 3 momentin vuoksi.

Koulutuksen järjestämislupaa koskeva asetusluonnoksen 7 § säilyy sisällöltään nykyisellään. On tärkeää, että opetus- ja kulttuuriministeriö voi edelleen ottaa käsiteltäväkseen koulutuksen järjestämislupaa koskevan hakemuksen, joka on toimitettu myöhemmin kuin vuosi etukäteen.

Asetusluonnoksen 8 §:ssä säädetään järjestämislupahakemukseen liitettävistä selvityksistä ja asiakirjoista. Tämä säätely on uutta, mutta se on ymmärrettävissä, mikäli se on omiaan vähentämään lisäselvityspyyntöjä hakemuksen käsittelyvaiheessa. Se on myös yhdenmukainen ammatillista koulutusta koskevan asetuksen kanssa. Kuntaliitto kiinnittää kuitenkin huomiota yleensä koulutuksen ja myös lukiokoulutuksen kehitykseen 2000-luvulla, jolloin erilaiset etä- ja monimuoto-opinnot ovat yleistyneet. Kun nuorten ikäluokkien määrät kehittyvät parhaillaan hyvin eri suuntiin maan eri puolilla, tulevat lukiokoulutuksen saatavuus ja saavutettavuus nousemaan keskeisiksi haasteiksi 2020-luvulla. Tämän vuoksi järjestämisluvan kohta kunnista, joissa koulutusta järjestetään, tulee todennäköisesti tarvitsemaan uusia tulkintoja. On hyvin nähtävissä tilanteita, joissa joko opettaja tai opiskelija tai molemmat toimivat ainakin ajoittain eri paikkakunnalla kuin varsinainen oppilaitos.

Opintojen mitoitus on asetusluonnoksen heikoin kohta. Luonnoksen 11 §:ssä sidotaan opinnot opetuksen tarkkaan minuuttimäärään. Tällä halutaan antaa signaali siitä, että opetuksen määrä säilyy nykyisellään. Kun kuitenkin opetus ainakin joiltakin osin kehittyy nykyistä monimuotoisemmaksi, kyseinen määrittely muuttuu yhä ongelmallisemmaksi. Jos opettaja ohjaa opiskelijaa esimerkiksi tietoverkon avulla siten, että opiskelijan itsenäisen työn osuus kasvaa, opintojen mitoittaminen opetuksen määrän perusteella alkaa tuntua keinotekoiselta.

Luonnoksen 12 §:ssä kuvattu opintojen rakenne on tärkeä. Kuntaliitto pitää hyvänä muotoilua, jonka mukaan koulutuksen järjestäjä päättää opintojaksojen laajuudesta. Luonnoksessa oleva muotoilu takaa myös sen, että opiskelijan valinnaisuus ei kavennu. Hyvää on myös luopuminen jaottelusta syventäviin ja soveltaviin opintoihin. Selkeyden vuoksi olisi kuitenkin hyvä käyttää termiä ’valtakunnalliset valinnaiset opinnot’, jolloin ne erottuisivat selvemmin koulutuksen järjestäjän päättämistä valinnaisista opinnoista.

Asetusluonnoksen liitteissä esitetään säädettäväksi oppiaineista ja niiden laajuuksista. Luonnoksessa esitetään pidettäväksi nykytilanne voimassa oppiaineiden osalta. Sen sijaan nykyiset teemaopinnot muuttuisivat temaattisiksi opinnoiksi, jotka olisivat koulutuksen järjestäjän päätettävissä. Kuntaliitto pitää esitystä temaattisten opintojen osalta hyvänä.

Kaiken kaikkiaan luonnos asetukseksi lukiokoulutuksesta on hyvin maltillinen. On hyvin mahdollista, että lukiosäädöksiä joudutaan tarkastelemaan 2020-luvulla uudelleen. Kun tässä vaiheessa painopiste oli säädösten ajantasaistamisessa erityisesti opiskelijan tuen ja ohjauksen puolella, tulee väestökehitys tuomaan 2020-luvulla aivan uuden ulottuvuuden lukiosäädöksiin. Sen takia on tärkeää, että parhaillaan lausuttavina olevat asetusluonnokset pysyvät riittävän mahdollistavina, eivät rajaavina.

Luonnos asetukseksi opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta sisältää käytännössä lukion erityisopettajan kelpoisuuden määrittämisen. Siinä esitetään säädettäväksi kelpoisuus vastaamaan osa-aikaista erityisopetusta perusopetuksessa antavan henkilön kelpoisuutta. Kuntaliitto huomauttaa, että kunnilla on tällä hetkellä palveluksessaan erityisopettajia, joiden kelpoisuusvaatimuksista koulutuksen järjestäjä on päättänyt. On mahdollista, että heidän kelpoisuutensa ei välttämättä vastaa nyt ehdotettua. Näin ollen on syytä hoitaa asia siirtymäsäännöksellä, jonka mukaan nyt palveluksessa olevat erityisopettajat ovat edelleen kelpoisia tehtäväänsä.

Toiseksi Kuntaliitto toteaa, että jatkossa on syytä arvioida opetusalan nykyisen kapea-alaisen kelpoisuusmäärittelyn toimivuus ja tarkoituksenmukaisuus. Parhaillaankin lausunnolla oleva luonnos asetukseksi lukiokoulutuksesta nostaa esiin sekä oppiaineiden välisen yhteistyön, temaattiset opinnot että koulutuksen järjestäjän paikalisesti päättämät opintojaksot. Onkin paikallaan tehdä kokonaistarkastelu nykyisestä kelpoisuussääntelystä, jotta se tukisi jatkossa koulutuksen järjestämistä ja opetuksen toteuttamista parhaalla tavalla.

Muihin asetusluonnoksiin Kuntaliitolla ei ole todettavaa.

Kuntaliitto huomauttaa, että nyt lausunnolla olevat asetusluonnokset kuuluvat lakikokonaisuuteen, jotka eduskunta hyväksyi 21.6.2018. Tuolloin lait hyväksyttiin Kuntaliiton näkemyksen mukaan sekä hallitusohjelman että opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 64 §:n ja kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 55 §:n 2 momentin vastaisesti. Tuolloin hyväksytyt lait sisälsivät kunnille ja muille koulutuksen järjestäjille uusia ja laajentuvia tehtäviä, jotka tulee rahoittaa sataprosenttisella valtionosuudella. Tuolloin lakien taloudelliset vaikutukset oli Kuntaliiton lausunnossaan esittämän laskennan perusteella aliarvioitu. Tarvittava laskelma löytyy Kuntaliiton lausunnosta eduskunnan sivistysvaliokunnalle (17.4.2018). Tältä osin korjaus lukiokoulutuksen kustannus- ja rahoituspohjaan on tehtävissä ja tehtävä nyt käsittelyssä olevien asetusten yhteydessä. Tämä on tärkeää, koska rahoitusta on jo muutenkin leikattu, eikä rahoitus riitä kattamaan kustannuksia.

 

Lausunnon keskeinen sisältö:

Ratkaisu yhden asetuksen antamiseksi lukiokoulutuksesta nykyisen lukioasetuksen ja asetuksen lukiokoulutuksen tavoitteista ja tuntijaosta sijaan on toimiva.

Kansainvälisyysvalmiuksien kehittämisen lisääminen säädöksiin on puollettavissa.

Koulutuksen järjestämisluvassa - tai tässä yhteydessä lupahakemuksessa - oleva maininta kunnista, joissa koulutusta järjestetään, tulee jatkossa moniulotteisemmaksi.

Opintojen laajuuden mitoitus annetun opetuksen mukaan on perusteltavissa, mutta koulutuksen ja opetuksen monimuotoistuessa sen yhteys reaalimaailmaan vähenee koko ajan.

Kuntaliitto suosittelee selkeyden vuoksi käyttämään ’valtakunnalliset valinnaiset opinnot’ -termiä. 

Koulutuksen järjestäjän toimivallan korostaminen opintojaksoista päätettäessä sekä temaattisten opintojen osalta on tärkeää, jotta lukiokoulutus pystyy sopeutumaan paikallisiin olosuhteisiin.

Siirtymäsäännöksillä on turvattava nykyisten erityisopettajien kelpoisuus jatkossakin. Opetushenkilöstön kelpoisuussääntely kaipaa laajempaa kokonaisarviointia.

Lukiouudistukseen liittyvät uudet velvoitteet tulee korvata täysimääräisesti koulutuksen järjestäjille.

 

SUOMEN KUNTALIITTO

 

Terhi Päivärinta
johtaja, opetus ja kulttuuri

Kyösti Värri
erityisasiantuntija

tags