Lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle 3.10.2018, dnro 687/03/2018, Maarit Kallio-Savela

TAE 2019; Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon eteneminen ja siihen suunnatut eri hankkeet

Kuntatalouden kokonaisuus vahva - vuonna 2019 heikkenee hallituksen toimenpiteistä johtuen

Vahva suhdannetilanne, kuntien omat tehostamistoimenpiteet ja valtion menoja hillitsevä finanssipolitiikka ovat vaikuttaneet siihen, että kuntatalous kokonaisuutena saavutti viime vuonna historiansa parhaan tuloksen. Hallituksen toteuttamat valtionosuusleikkaukset ovat tuntuneet erityisesti heikompaan asemaan jääneiden kuntien taloudessa.

Valtionosuusleikkaukset jatkuvat merkittävänä myös ensi vuonna. Kuntatalousohjelman mukaan valtionavut vähenevät 3 prosenttia vuodesta 2018. Valtion vuoden 2019 talousarvioesitykseen sisältyvien toimenpiteiden arvioidaan yhteensä heikentävän kuntataloutta 254 milj. euroa vuoteen 2018 verrattuna. Tästä suuri osa selittyy negatiivisella kuntien ja valtion välisellä kustannustenjaon tarkistuksella.

Kustannustenjaon tarkistuksen lisäksi hallituskaudella on tehty muita kuntien toimintaan ja talouteen liittyviä päätöksiä, jotka eivät Kuntaliiton selvitysten mukaan ole toteutuneet arvioidusti. Kaavailtuja säästöjä ei ole saavutettu ja niihin liittyvät valtionosuusvähennykset ovat valtaosaltaan perusteettomia. Näitä ovat erikoissairaanhoidon keskittäminen, omais- ja perhehoidon ja vanhusten laatusuosituksen toimeenpano sekä kiky-sopimuksen työajan pidentämiseen liittyvät säästötavoitteet. 

Kuntatalouden lähtötilanne heikentynyt, menopaineet kasvavat

Kuntatalouden kehitysarvio on muotoutumassa kuluvana vuonna odotettua heikommaksi poikkeuksellisen suurten ennakonpalautusten vuoksi. Kuntien kunnallisverotilitykset vuonna 2018 ovat uusimpien arvioiden mukaan noin 600 miljoonaa euroa heikommat kuin vielä kevään kuntatalousohjelmassa arvioitiin.

Menopaineita lähivuosille aiheuttavat palkankorotusten, erikoissairaanhoidon, useiden investointitarpeiden sekä peruskorjaustarpeet. Myös sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun lisää kuntien kustannuksia.

Vaikka kuntatalous kokonaisuutena on tällä hetkellä tasapainossa, ovat kuntien väliset erot suuret. Kuntien rahoituksen tasapainotilaa kuvataan kuntatalousohjelmassa toiminnan ja investointien rahavirta -käsitteen avulla. Kuntatalousohjelmassa on arvioitu, että vuosina 2019 ja 2020 ainoastaan yli 100 000 asukaan kuntakokoryhmässä toiminnan ja investointien rahavirta on positiivinen, kun taas kaikissa muissa kuntakokoryhmissä se on negatiivinen kumpanakin vuotena.
 

Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon eteneminen ja siihen suunnatut eri hankkeet

Ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat reformin toimeenpanon osalta haasteellisessa tilanteessa. Laki hyväksyttiin eduskunnassa 30.6.2017 ja se tuli voimaan 1.1.2018. Ammatillisen koulutuksen järjestäjille jäi varsin vähän aikaan lain toimeenpanon valmisteluun.

Ammatilliseen koulutukseen on tämän lisäksi kohdistunut merkittäviä rahoitusleikkauksia niin tämän kuin edellisenkin hallituskauden aikana. Kuntatalousohjelman mukaan koulutuskuntayhtymien vuoden 2017 tilinpäätöstietojen mukaan 34 ammatillisen koulu­tuksen kuntayhtymästä 15 koulutuksen järjestäjän tilikausi oli alijäämäinen. Taseeseen ker­tyneen alijäämän suuruus koulutuksen järjestäjillä oli yhteenlaskettuna yli 11 milj. euroa.

Ammatillisen koulutuksen kuntayhtymäjärjestäjät joutuvat vielä tulevinakin vuosina sopeuttamaan toimintaansa taloutensa tasapainottamiseksi.

Ammatillisessa koulutuksessa ollaan myös ottamassa käyttöön uutta vuosityöaikajärjestelmää, johon voidaan siirtyä aikaisintaan elokuussa 2018. Viimeistään vuosityöaika on otettava käyttöön elokuussa 2020.

Ammatillisen koulutuksen reformi on laaja ja kokonaisvaltainen uudistus, jonka toimeenpano on erittäin haasteellista. Eri koulutuksen järjestäjät ovat hyvin eri vaiheissa toimeenpanossa.

Hankerahoitus auttaa osaltaan koulutuksen järjestäjiä ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanossa. Hankerahoituksen lisäksi koulutuksen järjestäjät ovat joutuneet hakemaan uudistuksen myötä käyttöön otettua strategiarahoitusta. Lisäksi koulutuksen järjestäjät ovat joutuneet hakemaan vuoden aikana jakoon tulleita opiskelijavuosia. Hankkeiden ja strategiarahoituksena saatua rahoitusta ei voida käyttää suoraan opetukseen ja ohjaukseen.

Useat erilliset haut lisäävät merkittävästi koulutuksen järjestäjien hallinnollista taakkaa. Koulutuksen järjestäjät ovat säästösyistä karsineet hallintonsa mahdollisimman pieneksi. Olisi toivottavaa, että poliittinen päätöksentekijä ja valtionhallinto eivät kuormittaisi nyt tarpeettomasti ammatillisen koulutuksen järjestäjiä, jotta koulutuksen järjestäjät voivat keskittyä reformin toimeenpanoon. 

Jatkossa tulisi tarkemmin harkita mikä osa rahoituksesta on tarkoituksenmukaista kohdentaa eri hankkeisiin ja mikä osa suoraan valtionosuusjärjestelmän kautta suoraan toimintalainsäädännön mukaiseen toimintaan. Tällöin rahoitusta kohdentuisi myös opetukseen ja ohjaukseen.

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän osaamistarpeiden kohtaanto-ongelmat ja niiden ratkaisuvaihtoehdot

Kohtaanto-ongelmassa työnantajien ja työntekijöiden tarpeet eivät kohtaa. Koska kyse on ammatillisen koulutuksen ja työelämän rajapinnasta. Ongelmaa ei siis voida ratkaista pelkästään ammatillisen koulutuksen keinoin. Yhtäältä ammatillisen koulutuksen pitää vastata työelämän tarpeisiin toisaalta työelämän tarpeet tulisi sovittaa yhteen ammatillisen koulutuksen tosiasiallisiin mahdollisuuksiin tuottaa osaavaa työvoimaan.

Pitkän aikajänteen kehittäminen

Kohtaanto-ongelman ratkaisussa keskeisintä on koko osaamisen kehittämisen järjestelmän ennakoiva, pitkäjänteinen ja systemaattinen rahoitus ja kehittäminen. Nyt olisi syytä varautua tulevaan ikäluokkien merkittävään pienentymiseen sekä tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaamiseen.
Vuonna 2017 syntynyt ikäluokka on 12,6 % pienempi kuin tänä vuonna toisen asteen koulutuksensa päättävä ikäluokka.

Lyhyen aikavälin toimenpiteet

Tällä hetkellä työvoimapula koskee koko maata. Maan sisäisellä muuttoliikkeellä voidaan saada vain vähäisessä määrin helpotusta kohtaanto-ongelman ratkaisuun.

Rakenteelliseen työttömyyteen sekä joidenkin maahanmuuttajien heikompiin työllistymismahdollisuuksiiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Tehokkaimmiksi toimenpiteiksi ovat osoittautuneet oikea-aikaiset räätälöidyt palvelukokonaisuudet ja yksilölliset opintopolut.

Hyviä kokemuksia on saatu mm.

Stadin osaamiskeskuksen työllisyyttä edistävät palvelut yhdistävät niin työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön alaisia toimenpiteitä. Kumppanuuksien rakentaminen yrityksiin erityisesti työvoimapula-alalle on mahdollistanut kotoutujien työllistymistä. Ennen työllistymistä on sekä ammatillista osaamista että Suomen kielen osaamista lisäävää koulutusta. Työllistymisen jälkeen tuetaan sekä kotoutujaa että työnantajaa työelämävalmennuksella, joka on tarpeen mukaan omankielistä.

Tampereen kaupungin työllisyyspalvelut on osana työllisyydenhoidon alueellista kokeilua lähtenyt kehittämään oppilaitosrajapintaa alueen oppilaitosten kanssa, isoimpana toimijana Tampereen kaupungin oma oppilaitos Tampereen seudun ammattiopisto Tredu. Liitteessä kuvaus eri toimenpiteistä.

2+1 (x+y) järjestelmän tehokas hyödyntäminen

Uudistunut ammatillinen koulutus luo mahdollisuudet koulutuksen järjestäjien oppimisympäristöissä opiskelun yhdistämisen työpaikalla tapahtuvaan opiskeluun joko koulutussopimuksessa tai oppisopimuksessa. Työpaikalla tapahtuva oppiminen erityisesti opintojen loppuvaiheessa mahdollistaa opiskelijalle joustavan siirtymisen työelämään. Työpaikalla tapahtuvan opiskelun avulla työpaikan osaamistarpeisiin voidaan vastata täsmällisemmin.

Ammattikasvatus ja- sivistys on keskeinen osa nuoren ammattiin opiskelua. Nuorten perusopetuksen päättävien osalta tulee varmistaa, että nuori saa laaja-alaiset ammatillisen valmiudet sekä riittävän osaamisen kaikille yhteisissä tutkinnonosissa. Vain näin voidaan turvata jatko-opintokelpoisuus ja elinikäisen osaamisen kehittämisen valmiudet.

Ylioppilaiden oppisopimuskoulutus

Oppisopimuskoulutus olisi hyvä vaihtoehto lukion oppimäärän tai/sekä ylioppilastutkinnon suorittaneille, jos he haluavat suorittaa ammatillisen tutkinnon. ”Välivuodet” voitaisiin myös hyödyntää oppisopimusopiskelulla suorittamalla joko koko tutkinnon tai tutkinnon osia.

Rahoitusjärjestelmän ohjausvaikutus

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmää, joka sisältää perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot, olisi mahdollista tehokkaasti hyödyntää kohtaanto-ongelman yhtenä ratkaisuna. Työssä oleville voitaisiin suunnata ammatti- tai erikoisammattitutkintoja tai niiden osia. Tällöin he voisivat siirtyä vaativimpiin tehtäviin. Näin voisi vapautua tehtäviä, joihin olisi helpompi rekrytoida työntekijöitä.

Rahoitusjärjestelmässä ammatti- ja erikoisammattitutkinnon rahoitus on kuitenkin pienempi kuin perustutkintojen. Näin se kannustaa suuntaamaan koulutusta ensisijaisesti perustutkintoihin ammatti- ja erikoisammattitutkintojen sijaan.                                                                              

 

SUOMEN KUNTALIITTO
 

Maarit Kallio-Savela
erityisasiantuntija

LIITE: Tampereen työllisyyden hoidon kuntakokeilu ammatillisen koulutuksen ja työelämän osaamistarpeiden kohtaanto-ongelman ratkaisuna.

LIITE                          

Tampereen kaupungin työllisyyspalvelut on osana työllisyydenhoidon alueellista kokeilua lähtenyt kehittämään oppilaitosrajapintaa alueen oppilaitosten kanssa, isoimpana toimijana Tampereen kaupungin oma oppilaitos Tredu. Strategisessa yhteistyössä ja siitä johdetussa toimintasuunnitelmassa on haettu keskeisimmät win-win -kohdat ja ne ovat seuraavat:

  • koulutustarjonta ja koulutuksiin hakeutuminen
  • koulutuksen aikainen yhdessä tekeminen
  • valmistumisvaiheessa tapahtuva työttömyyden ennalta ehkäisy

Laajemmassa kuvassa voidaan nähdä toiminnan seurauksena win-win-win-win -asetelma, jossa hyötyjinä yhdessä tekemisestä on valmistuva opiskelija joka saa tutkinnon ja työpaikan, yritys, joka saa osaavaa työvoimaa, oppilaitos, joka saa suorite- ja vaikuttavuusrahoituksen sekä yhteiskunta sillä että ehkäistään valumaa työttömyyteen ja siitä aiheutuviin moninaisiin kustannuksiin.

Edellä kerrotun laajemman toimintasuunnitelman sisällä on toteutettu oppilaitosten kanssa mm. seuraavia pilotointeja ja kehittämistä:

  1. Omaehtoiseen koulutustarjontaan on kehitetty nopeita, työelämän tarpeista lähteviä ja siellä pitkälti toteutettavia osatutkintokoulutuksia sekä työvoimakoulutuksena on pilotoitu lisä-täydennyskoulutustarjotinta yritysrajapintaan. Työvoimapula-aloille on kehitetty myös nuorille työvoimakoulutusta, jossa saadaan tietoa ja suoritetaan sekä työvoimapula-alojen tutkintoja että tutustutaan alojen koulutusmahdollisuuksiin syvemmin. Seuraavassa vaiheessa on tarkoitus kartoittaa tiettyjen ammattialojen työttömiä ja suunnitella kartoitusten perusteella jatkopolkuja työllistäville aloille. Tämä on ollut mahdollista, koska kokeilussa on voitu kartoittaa asiakkaiden palvelutarpeita ja ammatillisia polkuja kokeilun suoman toimivallan kautta ja käytössä on ollut mm. Ura-järjestelmä.
     
  2. Koulutustarpeessa olevien työttömien koulutukseen hakeutumista on nopeutettu erityisellä toimintamallilla ja kehittämisen alla on erilaisia oppilaitosten ammatti- ja tutustumispäiviä, joista työttömiä asiakkaita otetaan yhteistyössä työllisyyspalveluiden ja opojen kanssa koulutusohjaukseen. Lisäksi on pilotoitu myös työvoimakoulutukseen hakeneiden jälkiohjausmallia sote- ja kuljetusaloille. Näissä toimintamalleissa oleellista se, että Oma-valmentajamme on tehnyt arvion koulutustarpeesta ja nähnyt Ura-järjestelmästä asiakkaan aiemman koulutus- ja työkokemustaustan.
     
  3. Koulutuksessa olevien nuorten keskeyttämisen ehkäisyyn on kehitetty ns. välittäjämallia, jossa linkitetään kaupungin sote-palveluita, ohjaamotoimintaa ja työllisyyspalvelujen ohjaushenkilöstöä asiakkaan palvelutarpeen mukaiseksi kokonaisuudeksi
     
  4. Osaavan työvoiman saatavuuteen panostetaan myös valmistumisvaiheen yhteistyöllä: Duunipolku-hankkeemme kautta pyritään työllistämään Tredusta valmistumisvaiheessa olevat nuoret nopeasti, tarjoamalla erilaisia työllistymispalveluja oppilaitosvaiheeseen, pilotoinnissa mm. osaamisen näkyväksi tekevä Osaamisbotti. Nuorille tarjotaan rekrytapahtumia, työnantajakohtaamisia, neuvontaa ja sparrausta työllistymiseen, itsensä työllistämiseen sekä yrittäjyyteen.
     
  5. Yritysyhteistyön osalta Tredun kanssa on rakentumassa yhteiset Ura-ja rekrytointipalvelut, jossa sekä Tampereen kaupungin työllisyyspalvelujen että Tredun yritysyhteistyö ja työnvälitys rakennetaan yhteiseksi toiminnoksi, jolla tulee olemaan yhteinen sähköinen järjestelmä.
tags