Koesuoritusta heikentävän syyn huomioon ottaminen ylioppilastutkinnossa -määräysluonnos

Suomen Kuntaliitto kiittää tilaisuudesta tulla kuulluksi Koesuoritusta heikentävän syyn huomioon ottaminen ylioppilastutkinnossa -määräysluonnoksesta ja toteaa seuraavaa:

Suomen Kuntaliitto pitää tärkeänä periaatetta, jonka mukaan ylioppilastutkintoon osallistuva kokelas, joka on sairauden, vamman, lukemisen tai kirjoittamisen erityisvaikeuden, vieraskielisyyden taikka muun näihin rinnastettavan syyn vuoksi estynyt suorittamasta ylioppilastutkinnon kokeita samalla tavalla kuin muut kokelaat, saa asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa kohtuulliset mukautukset tutkinnon suorittamiseen.

Eduskunta on hyväksynyt 12.2.2019 uuden lain ylioppilastutkinnon järjestämisestä. Tasavallan presidentti ei ole vielä tällä hetkellä vahvistanut lakia. On kuitenkin tarkoituksenmukaista, että Ylioppilastutkintolautakunta täsmentää ohjeistustaan uuden lain ylioppilastutkinnon järjestämisestä sekä yhdenvertaisuuslain (1325/2014) pohjalta. Kuntaliitto pitää hyvänä, että määräysluonnos on valmisteltu odoteltaessa lain vahvistamista.

Suomen Kuntaliitto pitää määräysluonnosta tarkoituksenmukaisena. Kuntaliitto pyytää kuitenkin kiinnittämään huomiota seuraaviin seikkoihin:

Valmisteltu määräysluonnos tasapainoilee kahden erilaisen tavoitteen välillä. Ensinnäkin on kyse yksilön oikeudesta hänelle myönnettäviin erityisjärjestelyihin ja mukautuksiin. Toisaalta on myös kyse koulutuksen järjestäjän ja tutkintoon kuuluvien kokeiden käytännön järjestelyistä vastaavan oppilaitoksen tosiasiallisista mahdollisuuksista kohtuuden rajoissa toteuttaa pitkälle meneviä erityisjärjestelyjä ja mukautuksia. Tämä on myös yleisempi kysymys, johon yksilön oikeuksia korostavassa yhteiskunnassa tulee hakea tarkoituksenmukaista tasapainoa. Tässä tapauksessa esimerkiksi vieraskielisistä kokelaista aiheutuva koeajan pidennys johtaa helposti siihen, että monessa lukiossa pidennetystä koeajasta muodostuu koulutuksen järjestäjän kannalta pääasiallinen käytäntö, vaikka yksilötasolla koeajan pidennys koskee yksittäisessä lukiossa vain pientä kokelasjoukkoa.

Erityisen vaikean elämäntilanteen huomioon ottamista koskevassa osassa todetaan lausunnon antajaksi oppilaitoksen oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) mukainen kuraattori tai psykologi, minkä lisäksi lausunnon voi antaa lääkäri. On kuitenkin mahdollista, että kokelaalla on jo vakiintunut asiakassuhde jonkin muun psykologin tai kuraattorin kanssa, minkä vuoksi on tarpeetonta rajata lausunnon antaja nimenomaan opiskeluhuollon mukaiseen oppilaitoksen kuraattoriin tai psykologiin. Monessa tapauksessa asiakassuhde voi terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä olla myös terveydenhoitajan kanssa. Kuntaliitto esittääkin, että myös muu psykologi tai kuraattori voi antaa kyseisen lausunnon. Lisäksi Kuntaliitto esittää harkittavaksi terveydenhoitajan lisäämistä mahdolliseksi lausunnon antajaksi.

Kuntaliitto huomauttaa, että luonnosteltu määräys on suunniteltu astuvaksi voimaan jo 1.8.2019, mikä merkitsee lukioille ja koulutuksen järjestäjille erittäin lyhyttä valmistelu- ja tiedottamisaikaa. Mikäli määräys annetaan maalis-huhtikuun vaihteessa 2019, jää valmistautumisaikaa vain noin kuukausi, sillä syksyn 2019 ylioppilastutkintoa koskevat infotilaisuudet lukioissa ovat tyypillisesti huhti-toukokuussa 2019. Erityisjärjestelyhakemukset tulee myös toimittaa Ylioppilastutkintolautakuntaan jo 30.4.2019 mennessä. Kuntaliitto ei pidä hyvänä näin lyhyttä valmistautumisaikaa, mutta pitää tärkeänä määräysluonnokseen sisältyvää siirtymävaiheen järjestelyä. Kuntaliitto esittää myös harkittavaksi erityisjärjestelyhakemusten määräajan väliaikaista myöhentämistä keväällä 2019.

Kuntaliitto huomauttaa, että määräysluonnos ei ole ongelmaton koulutuksen järjestäjien ja lukioiden kannalta. Kun lukiokoulutuksen rahoitus on valtion rahoitusleikkausten jälkeen riittämättömällä tasolla, tulee kaikkia toimenpiteitä arvioida koulutuksen järjestäjien taloudellisen aseman ja tosiasiallisten mahdollisuuksien mukaan. Kuntaliitto pitääkin tärkeänä, että Opetushallitus ja Ylioppilastutkintolautakunta kiinnittävät opetus- ja kulttuuriministeriön ja valtioneuvoston huomion lukiokoulutuksen kestämättömään rahoitusasemaan, kun pääosin kuntien ja osin valtion rahoituksesta muodostuva leikattu yksikköhintarahoitus ei riitä kattamaan lukiokoulutuksen kustannuksia.

SUOMEN KUNTALIITTO

Terhi Päivärinta
johtaja, opetus ja kulttuuri

Kyösti Värri
erityisasiantuntija