Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

Pääministeri Rinteen hallituksen ohjelman tavoitteena on vahvistaa lukiokoulutuksen laatua ja uuden lukiolain toimeenpanoa. Lisäksi tavoitellaan perusopetuslain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan vahvistamista.  Tätä varten opetus- ja kulttuuriministeriö on valmistellut luonnoksen hallituksen esitykseksi laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta.

Suomen Kuntaliitto kiittää saamastaan lausuntopyynnöstä ja toteaa seuraavaa:

Lukiokoulutus

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia. Esitysluonnoksen mukaan rahoituslain 23 b §:än tehtävällä muutoksella vahvistettaisiin lukiokoulutuksen yksikköhintaa 18 miljoonalla eurolla pienentämällä lukiokoulutuksen yksikköhinnasta tehtävää keskimääräistä vähennystä 186,06 eurolla. Esitys nostaisi kuntien omarahoitusosuutta 1,92 euroa/asukas, joten kuntien omarahoitusosuus yksikköhintarahoituksesta kasvaisi noin 10,5 miljoonaa euroa.

Kuntaliitto pitää perusteltuna ja välttämättömänä vahvistaa lukiokoulutuksen rahoitusasemaa ja parhaiten se tapahtuu yksikköhintarahoituksen vahvistamisen avulla. Tällä hetkellä lukiokoulutuksen yksikköhintaan kohdistuu 16,7 prosentin leikkaus eli leikkaus on 1182,19 euroa/opiskelija, mikä merkitsee kokonaisuudessaan noin 120 miljoonan euron vuosittaista rahoitusleikkausta. Lukiokoulutuksen yksikköhintarahoitus ei siten vastaa likimainkaan todellisia kustannuksia.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan on kiireellistä palauttaa lukiokoulutuksen rahoitus todellisia kustannuksia vastaavaksi. Tämä on tarkoituksenmukaisinta toteuttaa poistamalla kokonaan rahoituslain 23 b §, jossa määrätään keskimääräisestä yksikköhinnasta tehtävästä vähennyksestä. Tällä toimenpiteellä lukiokoulutuksen rahoitus palautettaisiin vastaamaan todellisia kustannuksia ja vasta tämän jälkeen tehtävillä lisäpanostuksilla voitaisiin sanoa vahvistettavan lukiokoulutusta.

Nyt lausunnolla oleva esitysluonnos on pieni ja vaatimaton parannus nykytilanteeseen. Tekninen toteutustapa on oikea eli keskimääräisestä yksikköhinnasta tehtävään vähennykseen puuttuminen. Toimenpide on kuitenkin riittämätön, jotta sillä voitaisiin varmistaa laadukkaan lukiokoulutuksen järjestäminen eri puolilla maatamme. Esitysluonnoksen mukaan lukiokoulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta leikattaisiin jatkossa 996,13 euroa/opiskelija. Käytännössä siis lukiokoulutuksen rahoitusleikkaus olisi vuositasolla noin 100 miljoonaa euroa.

Rinteen hallitus on linjannut koulutukseen kohdistuvien valtionosuusleikkausten päättyvän vuonna 2020. Nyt lausunnolla oleva luonnos merkitsisi kuitenkin leikkausten jatkuvan. Kuntaliitto pitää koulutukseen kohdistuvien leikkausten jatkumista erittäin huonona. Rahoitus ei siten lausunnolla olevan esitysluonnoksen mukaan edelleenkään vastaa lakisääteisten tehtävien hoitamisesta aiheutuvien velvoitteiden aiheuttamia kustannuksia.

Aamu- ja iltapäivätoiminta

Perusopetuslain mukainen aamu- ja iltapäivätoiminta tarjoaa virikkeellistä ohjattua toimintaa 1. ja 2. vuosiluokan sekä erityisen tuen oppilaille koulupäivän yhteydessä. Toiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä edistää hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on lapsille ja perheille tärkeä palvelu, jota järjestetään lähes 290 kunnassa. Vuonna 2018 toimintaan osallistui noin 57 000 lasta.

Esityksessä ehdotetaan, että perusopetuslain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan rahoitukseen tehtäisiin 14,5 miljoonaan euron pysyväisluonteinen lisäys korottamalla valtionosuusprosenttiyksikköä nykyisestä 57 prosentista 67 prosenttiin.

Kuntaliitto pitää tarpeellisena ja kannatettavana aamu- ja iltapäivätoiminnan rahoituksen pysyväisluonteista lisäämistä esityksen mukaisesti. Ohjaustuntimäärä ja ohjaustunnin hinta aamu- ja iltapäivätoimintaan ovat säilyneet nykyisellä tasolla vuodesta 2014 alkaen. Kuntaliitto toteaa, että aamu- ja iltapäivätoiminta on vaikuttavuudeltaan merkittävimpiä koulun yhteyteen kytkettyjä palveluita. Hallitusohjelman linjausten mukainen toiminnan vahvistaminen ja laadun kehittäminen edellyttävät, että rahoitusta lisätään. Toteutuneista ohjaustunneista tulee maksaa kunnille täysimääräinen valtionosuus.

SUOMEN KUNTALIITTO

Terhi Päivärinta                                 Kyösti Värri
johtaja, opetus ja kullttuuri             erityisasiantuntija