Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle 4.10.2019 (739/03/2019) Mari Ahonen-Walker

Luonnos Valtakunnalliseksi nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaksi 2020-2023

Hallituksen nuorisopoliittiset tavoitteet ja toimenpiteet/Regeringens ungdomspolitiska mål och åtgärder

Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua valtakunnallisesta nuorisotyön ja -politiikan ohjelmasta 2020-2023. Kuntaliiton huomiota koskevat kolmea seikkaa:

-         VANUPO-luonnoksen kokonaisuuden rakentumista
-         esityksen toimenpiderepertuaaria sekä
-         keskeisiä, mutta nyt esityksestä kokonaan puuttuvia kokonaisuuksia.

VANUPO-luonnoksen kokonaisuus

VANUPO-ohjelman pääteemoiksi on luonnoksessa nostettu

-         keinot ja taidot osallistumiseen ja vaikuttamiseen
-         nuorten turvallisuuspääoma kasvaa
-         nuorella on edellytykset sujuvaan arkeen nyt ja tulevaisuudessa.

Pääteemat poikkeavat hallitusohjelmasta, jossa pääteemoiksi linjattiin ’nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen’. Samalla linjattiin, että ohjelmassa ’huomioidaan lisäksi seuraavat asiat: luodaan toimintamalli koulukuntoisuuden luotettavaan ja yksilölliseen arviointiin, tuetaan vähemmistöjä ja ehkäistään syrjäytymistä, edistetään nuorten työllisyyttä ja mielenterveyttä, puututaan nuorten päihteiden käyttöön ja peliriippuvuuteen, taataan nuorille tasapuoliset mahdollisuudet kasvokkain tapahtuvaan tukeen Ohjaamo-toiminnassa, otetaan huomioon talous- ja työelämätaidot osana nuorten hyvinvointia.’

Kuntaliitto pitää hyvänä syrjäytymisen ehkäisyn sanallistamista sujuvan arjen kautta, jolloin ohjelman fokus ei kiinnity pelkästään kohdennettuun työhön, vaan näyttäytyy selkeämmin ennaltaehkäisevänä työnä, ja samalla kaikkien nuorten ohjelmana. Näin toimittaessa saatetaan kuitenkin menettää terävyyttä eri ryhmille suunnatuissa toimenpiteissä. Vaikuttaa sille, että maahanmuuttaj(ataustais)ia, vammaisia tai muita vähemmistöryhmiä ja näihin kuuluvien nuorten tarpeita tunnistetaan ohjelmassa niukasti, jos lainkaan. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon teemat tulisivat olla ohjelman läpileikkaavia ja lisäksi positiivisen diskriminaation toimenpiteitä tulisi olla ohjelmassa laajasti kirjattuna.   

VANUPO-ohjelma on nuorisolain jälkeen tärkein nuorisotyötä ja politiikkaa ohjaava kansallinen linjaus. Valtioneuvostotason linjauksena sen tulisi antaa selkeä suunta kunkin hallituskauden aikana tehtävälle nuorten hyvinvointia edistävälle politiikalle. Luonnos VANUPO-ohjelmaksi 2020-2023 on kokonaisuudessaan kirjava kuten edeltäjänsä. Toimenpiteiden taso vaihtelee konkreettisista toimenpiteistä laajoihin strategisiin kirjauksiin. VANUPO-luonnos sisältää nuorisolaissa säädetyn mukaisesti runsaasti keskeisten ministeriöiden tavoitteita ja toimenpiteitä nuorten elinolojen kehittämiseksi. Ohjelma onnistuu kuitenkin huonosti toisessa tehtävässään eli eri hallinnonalojen tavoitteiden yhteensovittamisessa. Lisäksi kunkin ministeriön varsinaiset tavoitteet jäävät kokonaisuudessa melko hämäriksi, kun nykytilanteen kuvauksesta hypätään suoraan eri hallinnonalojen toimenpiteisiin. Yleiselle tasolle jäävät otsikoinnit, kuten ”Kehitetään nuorille suunnattuja osallistumisen välineitä”, eivät avaa toiminnalla tavoiteltavaa tasoa tai toivottua tulosta hallituskaudella. Ongelmallista on myös ohjelman nuorisotyön ja -politiikan keskinäinen suhde. Joitakin laajoja yhteiskunnallisia kysymyksiä tarkastellaan lähinnä nuorisotyön näkökulmasta, laajemman nuorisopoliittisen näkökulman unohtuessa.

Esitetyt toimenpiteet

Nuorella on keinot ja tiedot osallistumiseen ja vaikuttamiseen

- Valtaosin toimenpiteet keskittyvät nuorten kuulemiseen. Erityisesti nuorten ilmastoaktivismi haastaa vahvaa kuulemiselle perustuvaa osallisuutta; kuulemisen ohella nuoret odottavat selkeitä tekoja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.
- Erilaisten kehittämishankkeiden keskeisenä sisältönä on koulujen ja oppilaitosten osaamisen vahvistaminen mm. demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksessa (myöhemmin myös turvallisuuskasvatuksessa, some-houkuttelussa ja mielenterveystaidoissa). Opettajien ja muun henkilökunnan osaamisen vahvistaminen on kannatettavaa, mutta sen tulee ulottua jo opettajien koulutukseen yliopistoissa. Lisäksi jo kentällä toimiville on turvattava riittävä lisäkoulutus.

 

Nuoren turvallisuuspääoma kasvaa

- Sosiaalisen median kautta tapahtuvan houkuttelun ehkäiseminen on ajankohtainen ja uusi tavoite. Vaikka se on tärkeä, se ei yksin ole riittävä näkökulma lasten ja nuorten turvallisuuteen digitaalisissa ympäristöissä. Edelleen merkittäviä ongelmia ovat kiusaaminen, vihapuhe ja rasismi sekä erilaiset yksityisyyden loukkaamiset, joiden soisi myös ohjelmassa näkyvän.

 

Nuorella on edellytykset sujuvaan arkeen nyt ja tulevaisuudessa

- Nuoren mahdollisuus mieluisaan harrastukseen on sinällään kannatettava tavoite, mutta asiaa koskevassa hallituksen esityksessä ja VANUPO-ohjelmassa lähdetään liikkeelle lähinnä koulupäivän yhteydessä tapahtuvasta harrastamisesta, aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämisestä sekä harrastuspassin levittämisestä. Nuorten mielekäs vapaa-aika sisältää ohjatun toiminnan lisäksi yksilöllisen ja ryhmämuotoisen omaehtoisen toiminnan, järjestöjen kautta toteutuvan laajan vapaaehtoistyön sekä digitalisaation tuomat moninaiset mahdollisuudet. Vaikka Suomessa kuntien mahdollisuudet lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä tunnistetaan, ovat nykyiset kansalliset linjaukset yhä vahvemmin kohdentuneet yksittäisiin keinoihin ja menetelmiin kokonaisvaltaisten palveluiden kehittämisen sijaan. Suomalaista harrastamisen mallia kehitettäessä tulee lähteä liikkeelle merkityksellistä vapaa-aikaa koskevasta laaja-alaisesta keskustelusta. Kehittämistyötä ja linjauksia tehtäessä kunnat ovat valtion keskeisin kumppani ja niiden merkittävä rooli ja panostus lasten ja nuorten hyvinvoinnin, aktiivisuuden ja osallisuuden edistämisessä tulee tunnustaa.

- Monialaisen yhteistyön kehittäminen koulussa on keskeinen nuorten hyvinvointia vahvistava näkökulma. Toimenpide-ehdotuksissa nostetaan ammattiryhmistä esiin lähinnä nuorisotyön rooli. Tämä on hyvä, muttei riittävä näkökulma kehittämistyöhön.  Opetuksen järjestäjän pitää omista puitteistaan tunnistaa minkälaista moniammatillista toimintamallia halutaan edistää ja kehittämistarpeita liittyy myös muiden ammattilaisten rooliin sekä osaamiseen. Vahvistuva koulunuorisotyö ei myöskään saa siirtää kaikkea nuorisotyön resurssia päiväsaikaiseen työhön, pois lasten ja nuorten vapaa-ajasta.

- Ohjaamo-toiminnan jatkosta ja sen kansallisesta kehittämisestä tulee tehdä selkeä päätös epämääräisten vahvistamiskirjausten sijaan.

- Jälkihuollon kehittämisessä on huomioitava, että ikärajan noustua jälkihuolto täysi-ikäiselle voi pisimmillään kestää seitsemän vuotta. 18-24-vuotiaiden jälkihuollolliset tarpeet ovat hyvin erilaisia jälkihuollon alkaessa ja päättyessä, ja oletettavasti moni jälkihuollettava on jälkihuollon loppupäässä jo itse vanhempi. Jako ennakoivaan ja varsinaiseen jälkihuoltoon ei siis ole riittävää.

 

Esityksestä puuttuvat keskeiset nuorisopoliittiset näkökulmat

VANUPO-ohjelma sivuuttaa hallituksen erään keskeisimmistä nuorisoon liittyvistä toimista.

- Esityksessä ei käsitellä oppivelvollisuusiän laajentamista, jolla on myös muita kuin koulutuspoliittisia ulottuvuuksia.  Oppivelvollisuusiän laajentamien liittyy esimerkiksi oppilashuoltoon, nuorisotyöhön (mm. työpajatoiminta, etsivä nuorisotyö) sekä työllisyyspolitiikkaan.

- Työllisyydenhoidon toimet rakentuvat Ohjaamotoiminnan ympärille. Tämä on merkittävä, mutta ei ainoa työllisyydenhoidon nuorisopoliittinen ulottuvuus. Esimerkiksi käynnistyvillä työllisyyden kuntakokeiluilla on merkittävää monialaista vaikutusta. 

- Sosiaaliturvan uudistaminen. Sosiaaliturvan uudistamisen yhteydessä tulisi tarkastella niitä syitä, miksi nuoret ohjautuvat laajasti viimesijaisen etuuden eli toimeentulotuen varaan. Nuorisopoliittisesta näkökulmasta olisi keskeistä arvioida, onko esimerkiksi työmarkkinoille tulon odotusajalla syrjäyttäviä vaikutuksia tai miksi armeijasta kotiutuvan nuoren, joka aloittaa opinnot seuraavan syksynä on turvauduttava toimeentulotukeen.

 

Suomen tavoitteet nuorisoalan kansainväliselle ja eurooppalaiselle yhteistyölle/Finlands mål för det internationella och europeiska samarbetet på ungdomsområdet

ei kommentoitavaa.

 

Painopisteet nuorisoalan valtakunnallisten osaamiskeskusten valtionapukelpoisuuden hyväksymiselle/Prioriteringar för godkännande av riksomfattande kompetenscentrum på ungdomsområdet som berättigade till statsunderstöd

Kuntaliitto pitää erinomaisena kunnallisen nuorisotyön tunnistamista merkittäväksi osaksi osaamiskeskusrakennetta. Kuntien nuorisotyöllä on keskeinen ja lakisääteinen merkitys nuorisotyön kansallisessa kentässä. Kuntaliitto näkee, että riittävien resurssien turvaamisen ohella ohjelmassa esiin nostetut nuorisotyön laadun varmistaminen ja tuloksellisuuden osoittaminen ovat keskeisiä kunnallisen nuorisotyön tulevaisuuden turvaamisessa. Hyvien käytänteiden kokoamista ja levittämistä sekä nuorisotyötä koskevan tiedontuotannon kehittämistä tulee esityksen mukaisesti jatkaa. Sen sijaan Kuntaliitto ei pidä tarkoituksenmukaisena yhden kunnallisen nuorisotyön muodon, koulunuorisotyön, erottamista omaksi osaamiskeskukseen. Viime vuosina voimakkaasti laajentunut koulunuorisotyö on keskeinen osa kunnallista nuorisotyötä ja sen tulee näkyä kunnallisen nuorisotyön osaamiskeskuksen resursoinnissa.

Esityksessä nuorisotyö kouluissa ja oppilaitoksissa otsikon alla koulunuorisotyöhön sekoittuvat kuntien vapaa-ajantoiminnat ja järjestöjen ja muun kansalaistoiminnan tarjoamat harrastusmahdollisuudet. Tätä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena. 

Huomiota herättää myös se, että VANUPOssa on laajasti tunnistettu nuorten mielenterveyden edistämisen merkitys osana nuorten hyvinvointia ja syrjäytymisen ehkäisyä. Tämä näkökulma puuttuu kokonaan osaamiskeskuskokonaisuudesta. Kysymys ei ole joko kunnallisten tai järjestötoimijoiden osaamisesta ja sen vahvistamistarpeesta, vaan koko nuorisotyön kenttää haastavasta nuorten hyvinvoinnin kysymyksestä.

 

Muita kommentteja/övriga kommenterna

On erittäin keskeistä, että Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma osoittaisi eri ministeriöiden työlle yhteisen suunnan ja linjaisi hallinnonalarajoja ylittävistä uudistuksista.

Tulevaisuuden VANUPO-ohjelmien strategisuuden tasoa voitaisiin merkittävästi nostaa, mikäli tämän hallituskauden aikana toteutettaisiin kokonaisuus, jossa kuvattaisiin kunkin ministeriön intressi, keskeinen lainsäädäntö, tavoitteet, toimenpiteet, resurssit, keskeiset kehittämiskohteet ja mittarit, jotka liittyvät nuorisoon ja nuorten elinolojen kehittämiseen. Referenssinä tässä voivat toimia valtion liikuntaneuvoston ja eri ministeriöiden yhdessä toteuttamat ministeriöiden liikunnan ja liikkumisen tuloskortit. Vastaava nuorisotyötä koskeva kokonaisuus voisi mahdollisesti toteutua esimerkiksi valtion nuorisoneuvoston työnä.

 

tags