Lausunto Sosiaali- ja terveysministeriölle 5.11.2019 (738/03/2019) Tarja Myllärinen

Luonnos valtioneuvoston asetukseksi sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksista vuosina 2020–2023

1a) Ovatko luonnoksen mukaiset avustuksen myöntämisen edellytykset selkeät ja perustellut (asetusluonnoksen 1-3 §)?

Ehdotuksessa säädettäisiin valtionavustuksesta kahdelle erityyppiselle kehittämis- ja käyttöönottohankkeelle. Näiden osalta hankkeiden keskinäiset suhteet saattavat olla paikoin vaikeasti hahmotettavia (yksityiskohtaiset perustelut s.7, 4 §: ”Säännös ei estäisi sitä, että maakuntien hankekokonaisuuteen kuuluville kunnille ja kuntayhtymille myönnettäisiin erikseen avustusta myös 1 §:n 1 mom. 2 kohdassa tarkoitettuun hankkeeseen, joka voisi olla joltain osin rajoitetumpi kuin maakunnan hankekokonaisuus. Tällainen hanke voisi käytännössä kytkeytyä osaksi maakunnan hankekokonaisuutta”). Miten tässä tilanteessa määriteltäisiin kummankin hankekokonaisuuden hyväksyttävät kustannukset sekä rahoitusosuudet?

1b) Onko luonnoksessa esitetty avustuksen myöntämisen edellytyksiä ja hakemista koskeva sääntely muutoin toimivaa?

Kuntaliitto pitää nykyisessä tilanteessa lähtökohtaisesti hyvänä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja käyttöönottohankkeille suunnattua erillistä rahoitusta. Asetuksen perustelumuistion mukaan hankerahan käyttö vaikuttaisi olevan joustavaa, mikä on positiivinen asia.

Toisaalta hieman epäselväksi jää hankerahoituksen suhde valtionosuustehtäviin. Asetuksen mukaan avustusta ei saa käyttää toimiin, joilla toteutetaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 1 §:n mukaisia valtionosuustehtäviä, mikäli näillä toimilla ei ole välitöntä liityntää hankkeen kokeilu- ja kehittämistyöhön tai uusien toimintamallien käyttöönottoon.

Lisäksi tässä asetusluonnoksessa tarkoitetun hankerahoituksen suhde parhaillaan myös lausuntokierroksella olevaan valtioneuvoston asetukseen toiminnan tehostamisen, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen ja pelastustoimen uudistamisen valtionavustuksista (VM/1897/03.01.01/2019) tulee tarkentaa ja varmistaa ettei eri valtionapuviranomaisten myöntämien avustusten kriteerien kautta aseteta kuntaorganisaatioille ristiriitaisia tavoitteita ja että kuntaorganisaatioille viestitään rinnakkaisten avustusten myöntämisen perusteista ja käyttökohteista yhdenmukaisesti. 

Hankerahoituksen hajanaisuus ja pirstaloituminen laajenee. Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa 24.10.2019 kerrottiin, että Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) toimeenpanoon on varattu yhteensä 23,6 miljoonaa euroa vuosille 2020 - 2022. Ministeriön mukaan rahoitus tullaan suuntaamaan alueellisen kehittämistyön tukemiseen. Alueellisen kehittämistyön valtionavustusten hakuohjeet ja yksityiskohdat sanotaan julkaistavan vuoden 2019 aikana. Erilaiset avustuksen myöntämisen edellytykset, erilainen hakemista koskeva sääntely ja eriaikaiset hakuajat tekevät kuntien ja kuntayhtymien hankevalmistelusta vaikeaa ja saattavat johtaa epätarkoituksenmukaisiin ja vaikeasti yhteen sovitettavissa oleviin hankekokonaisuuksiin. Myös tämän rahoituksen viestintään ja hankerahoituksen suhteesta muihin rahoituksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota.

2a) Onko asetusluonnoksen 4 §:n mukainen avustuksen enimmäismääriä koskeva sääntely selkeää ja perusteltua?

-

2b) Onko 4§:n 2 momentin mukaiset maakuntien hankekokonaisuuksien enimmäismäärät määritelty onnistuneesti? Onko sääntely muutoin toimivaa?

Hankemuotoisen kehittämisen kytkeytyminen vuosittain valtion talousarvioon varattuun määrärahaan luo tilanteen, jossa hanketta voidaan joutua muuttamaan mikäli avustuksina jaettavissa oleva euromäärä valtion budjetista johtuen muuttuu. Tämä luo epävarmuutta työsuhteisiin ja heijastuu erityisesti hankehenkilöstön rekrytointeihin ja pysyvyyteen.

3a) Onko asetusluonnoksen sääntelyssä muutoin kommentoitavaa?

Maakuntajakolain (1159/1997) mukainen aluejako ei ole vallitsevan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön mukainen aluejako. Kuntien on kuuluttava erikoissairaanhoidon järjestämiseksi sairaanhoitopiiriin, eivätkä sairaanhoitopiirien ja maakuntien aluejaot ole maantieteellisesti, eivätkä yksittäisten kuntien näkökulmasta yhdenmukaiset. Terveydenhuoltolaissa (1326/2010 34 § terveydenhuollon järjestämissuunnitelma) nimenomaisesti samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien tulee sopia mm. kuntien yhteistyöstä, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lasten päivähoidon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Tämä huomioiden voisi olla perusteltua edellyttää myös tässä yhteydessä hankerahoituksella tuettavaa yhteistyötä pohjautuen sairaanhoitopiirien aluejakoon, maakuntajaon sijaan. Lisäksi Uudenmaan osalta kannattaisi erikseen  arvioida, minkälaisella kuntien välisellä yhteistyöjärjestelyllä ja aluejaolla rahoituksella tavoiteltavan kehitystyön toteuttaminen olisi tarkoituksenmukaisinta.

3b) Mitä muita mahdollisia seikkoja asetuksen jatkovalmistelussa tulisi ottaa huomioon

Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelman mukaisesti hoitotakuuta tiukennetaan perusterveydenhuollossa niin, että jatkossa kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsisi viikon (7 vuorokauden) sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Nyt käsiteltävänä olevan asetuksen perustelumuistiossa on todettu, että tiukentuvan hoitotakuun vuoksi kuntien ja kuntayhtymien on jo ennalta ryhdyttävä hoitoonpääsyä parantaviin kehittämistoimiin ja otettava käyttöön uusia toimintamalleja. Osassa kunnista tarpeen voivat olla myös hankkeistetut jonojen purkutoimet. Jonojen purku edellyttää hetkellisesti enemmän kapasiteettia kuin lyhentyneiden jonojen ylläpito. Perustelumuistion mukaan, silloin kun jononpurkutoimet kytkeytyisivät kehittämis- ja kokeilutoimiin tai uusien toimintamallien käyttöönottoon, voitaisiin näitä toimia rahoittaa valtionavustuksella.

Kuntaliitto korostaa kuitenkin sitä, että mahdollisten uusien tai laajenevien kuntien tehtävien kuten esimerkiksi hoitotakuun kiristämisen osalta, vaikutukset tulee arvioida erikseen ja aiheutuvat kustannukset tulee korvata kunnille täysimääräisenä. Pysyvien tehtävien rahoitus ja määräaikainen kehittämis- ja käyttöönottohankkeiden rahoitus on pidettävä erillään.

Edelleen Kuntaliitto kiinnittää huomioita siihen, mitä tapahtuu kehittämistyölle hankerahoituksen päättymisen jälkeen. Miten varmistetaan kehittämistyön tulosten hyödyntäminen ja kehittämisen jatkuvuus määräaikaisen hankekauden jälkeen?

 

SUOMEN KUNTALIITTO

Tarja Myllärinen

johtaja, sosiaali- ja terveysasiat

 

 

 

 

tags
Tarja Myllärinen

Etunimi
Tarja
Sukunimi
Myllärinen
johtaja, sosiaali- ja terveysasiat

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2602
Kännykkä
+358 50 596 9866
Vastuualueet
  • Yksikön johtaja
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinto
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Sosiaali ja terveys
Twitter-tili