Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle 21.1.2019, dnro 1019/03/2018, Johanna Selkee

Taide- ja taiteilijapolitiikan suuntaviivat - työryhmän esitys taide- ja taiteilijapolitiikan keskeisiksi tavoitteksi

Yleistä työryhmän esityksistä ja raportista

Suomen Kuntaliitto näkee työryhmän keskeiseksi ansioksi tarkastella yhteiskunnan ja taiteen välistä yhteyttä ja muutosta. Taide muuttaa ja muokkaa yhteiskuntaa, toisaalta yhteiskunnan muutos asettaa taiteelliselle työlle ja toiminnalle uusia mahdollisuuksia. Rahoituspohjan laajentamiseksi sekä taiteellisen työn toimintaedellytysten parantamiseksi on tärkeää, että tunnistetaan taiteen yhteiskunnallisesti tärkeitä tavoitteita ja merkityksiä, joita voidaan edistää monisektoraalisesti uusia toimintatapoja ja yhteistyötä hyödyntämällä.

Työryhmän esityksessä on valittu laaja yhteiskunnallinen näkökulma, ja esitys on lähempänä kulttuuripoliittista kuin taidepoliittista ohjelmaa. Rajatumpi taide- ja taitelijapoliittinen käsittelytapa olisi mahdollistanut pidemmälle valmisteltujen taidepoliittisten tavoitteiden sekä konkreettisten toimenpide-ehdotusten esittämisen. Nyt tavoite-esitykset ovat vielä melko yleiset ja tulkinnanvaraiset.

Työryhmän työssä ei ole keskitytty pelkästään valtion rooliin taiteen edistäjänä. Myös kuntapuolta sekä kunnallisia peruspalveluja käsitellään esityksissä. Tämä olisi ollut hyvä tietää jo työn alkuvaiheessa, jotta työryhmän kokoonpanossa olisi huomioitu laajemmin asiantuntemuksessa kuntakentän monipuolinen rooli taiteen ja kulttuurin edistäjänä.

Tavoitteissa ei näy kovin selvästi perinteinen työnjako on valtion ja kuntien välillä. Kunta vastaa kuntalaisille tarjottavista kulttuuripalveluista, kun taas valtio huolehtii ammattitaiteilijoiden ja taidelaitosten toimintaedellytyksistä. Tulevassa laissa kuntien kulttuuritoiminnasta todetaan, että kunnan tehtävä on järjestää kulttuuritoimintaa mm. luomalla edellytyksiä ammattimaiselle taiteelliselle työlle ja toiminnalle. Tämä vastaa nykyisen lain kultien kulttuuritoimintaan henkeä, jossa kunta edelleen määrittää paikallisella päätöksenteolla itsenäisesti kulttuuritoiminnan laajuuden ja painopisteet, yhteistyömuodot ja kumppanit sekä taiteen ja kulttuurin tukimuodot.

Teema 1 Taide yhteiskunnan ytimeen (työryhmän esitykset 1-8)

Taide- ja taiteilijapoliittinen ohjelma lähtee hyvin liikkeelle sekä kansalaisten sivistyksellisistä oikeuksista, sekä taiteen tekemisen vapaudesta. Nämä ovat kaksi perusfundamenttia, joiden pohjalta taidetta on Suomessa tuettu ja ylläpidetty. Toisaalta taiteen toimijoille asetettujen tavoitteiden ja taiteellisen ilmaisuvapauden välillä ei tarvitse olla ristiriitaa.

Esityksessä 3 ehdotetaan, että eduskunta nostaa taiteen ja kulttuurin luvun 29.80 osuutta valtion talousarviossa. Esityksessä 4 ehdotetaan taiteen rahoituksen budjettirahoituksen lisäämistä suhteessa veikkausvoittovarojen osuuteen valtion talousarviossa.

Suomen Kuntaliitto huomauttaa, että vaikka esitykset 3 ja 4 ovat kannatettavia, ne ovat epätäydellisiä. Taiteen ja kulttuurin rahoitukseen sisältyvät myös yleissivistävän koulutuksen hallinnonalan taiteen perusopetukselle ja kerhotoiminalle kohdennetut valtionosuudet ja avustukset sekä valtiovarainministeriön hallinnonalalla oleva peruspalvelujen valtionosuusrahoitus kuntien kulttuuri- ja kirjastotoimintaan ml. asukaskohtainen taiteen perusopetus. Taiteen tukemisen osuutta budjettirahoituksesta tulee joka tapauksessa lisätä tulevina vuosina, jotta turvataan valtion rahoituksen nykyinen taso.

Esitykset 5-8 ovat kannatettavia taiteen rahoituspohjan laajentamiseksi, tietotuotannon kehittämiseksi, sekä taiteen hyödyntämiseksi osana rakennettua ympäristöä sekä sosiaali -ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonaloja. 

Teema 2 Taiteen rahoituksen strateginen kehittäminen (työryhmän esitykset 9-14)

Teema 2 kuvaa okm:n ja Taiteen edistämiskeskuksen toimintaa taiteen rahoitus- ja tukimuotojen kehittämisessä. Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Taiteen edistämiskeskuksen välinen työnjako jää esityksessä auki. Esityksen 9 ekosysteemi on epämääräinen ja epäonnistunut muotitermi, jolla toisaalta voidaan hyvin kuvata myös nykyisiä taiteen tuki- ja rahoitusmuotoja.    

Esitykset 9-12 (ja siihen liittyvä taustamuistio s. 35 alkaen) vaatisivat vielä jäsentelyä. Mitä esityksillä oikeasti tavoitellaan muutoksena nykyisiin taiteen eri tukimuotoihin ja rahoitusjärjestelmiin? Esityksiä voi myös lukea niin, että tavoitteena on luoda yksi rahoitusmalli sekä tähän perustuva rahoituksen kanavointi ja arviointijärjestelmä toteutettuna Taiteen edistämiskeskuksen kautta aiempaa enemmän monitaiteellisiin yhteistyöprojekteihin.

Suomen Kuntaliitto näkee tärkeänä, että ministeriö edelleen vastaa valtionosuuden piiriin kuuluvista päätöksistä ja arvioinnista.

Suomen Kuntaliitto ei näe taiteen edistämisen kannalta järkevänä, että rahoitusjärjestelmän uudistamista perustellaan rahoituksen jakamisen joustavuuden ja yksinkertaistamisen näkökulmasta. Yksi malli ei kykene huomioimaan taiteen toimijakentän monimuotoisuutta sekä eri taidelajien erityispiirteitä.

Suomen Kuntaliitto huomauttaa, että kuntien rooli taiteen edistämisessä on edelleen kunnan omasta päätöksestä kiinni. Kunnilla ei ole suoraa velvoitetta ylläpitää tai rahoittaa esittävää taidetta tai muitakaan valtionosuutta saavia laitoksia tai ryhmiä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallitusohjelmatavoitteissa todetaan esittävän taiteen valtionosuusuudistuksen jatkosta seuraavasti: ”Uudistetaan esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmä sitä valmistelleen työryhmän ehdotuksen (v. 2018) ja siitä saatujen lausuntojen pohjalta. Järjestelmän tulee olla kannustava. Uudistus koskisi kaikkia esittävän taiteen muotoja ja myös sen vapaata kenttää.” Suomen Kuntaliitto on samaa, mieltä että esittävän taiteen järjestelmää tulee uudistaa jo tehdyn työn pohjalta, sitä parantaen.

Taide- ja kulttuurilaitosten valtionosuusjärjestelmään uudistanut työryhmä ehdotti museoille omaa valtionosuusjärjestelmää, esittävälle omaa ja vapaalle kentälle omaa järjestelmää. Esittävän taiteen sisällä tunnistettiin myös lastenkulttuurin, tanssitaiteen ja sirkuksen erityispiirteitä. Valtion rahoituksen jakoperusteluiden ja taiteen eri tukimuotojen täytyy tunnistaa ja tukea monenlaista toimintaa ja toimijaa. Pysyvä alueellista saatavuutta tukeva taidelaitoskenttä, sekä toisaalta määräaikaisempi ja produktiokohtaisempi toimintatapa vaativat erityyppistä tukea taidelajien keskinäisistä eroista puhumattakaan.

Esityksessä huomioidaan alueellisen toiminnan kehittämisessä kunnat ja kuntien muut peruspalvelut (esim. esitys nro 10), mutta toisaalta ei tunnisteta peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän eikä yleissivistävän koulutuksen kautta tulevan taiteen perusopetuksen valtionosuusjärjestelmän ohjaavaa vaikutusta tarjontaan.

Taiteen eri rahoittajatahot tekevät jo paljon yhteistyötä ja ovat tietoisia toistensa rahoituksen kohdentumisesta. Viitaten esitykseen nro 14 kansallisen ohjauksen tulee olla välillistä ja väljää, jolla ei ole tarkoitus määritellä eikä ohjata eri rahoittajien toimintaa. Kukin rahoittaja tekee päätöksiä omista lähtökohdistaan. Kuntaraha kohdistuu tekijöille paikallisten tarpeiden ja kunnallisen päätöksenteon perusteella.

Teema 3 Taide on työtä, ja sellaisena sitä on kohdeltava (työryhmän esitykset (15-21)

Esityksen nro 15 mukaan taiteilija-apurahat muutettaisiin selvityksen perusteella työsuhteeksi.

Taitelija-apurahajärjestelmä on ollut taiteellista vapautta toimijalleen tuonut tukijärjestelmä. Sen toimintalogiikka on aivan toinen, kuin ehdotettu työsuhteinen järjestelmä, jossa taitelija olisi työsuhteessa johonkin. Meillä on jo työsuhteessa olevia taitelijoita kuten yhteisötaitelijat kunnissa, jotka toteuttavat oman taiteellisen työnsä puitteissa työnantajansa eli kunnan heille antamia työtehtäviä. Taiteellisen vapauden kannalta työsuhde on rajatumpi kuin taiteilija-apuraha. Suomen Kuntaliitto ei kannata täysin apurahajärjestelmästä luopumista. Pikemminkin sen rinnalle tarvitaan muita taiteilijan työllisyyttä tukevia järjestelmiä.

 

SUOMEN KUNTALIITTO

Johanna Selkee
erityisasiantuntija

tags
Johanna Selkee

Etunimi
Johanna
Sukunimi
Selkee
Erityisasiantuntija

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2080
Kännykkä
+358 50 435 9420
Vastuualueet
  • kirjastot
  • yleinen kulttuuritoimi
  • taidelaitokset
  • taiteen perusopetus
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Opetus ja kulttuuri