Lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 20.5.2020 (533/03/2020), Tarja Myllärinen

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 72/2020 vp)

Hallitus esittää, että tartuntatautilakiin lisättäisiin uudet pykälät 58 a ja 58 b, jotka olisivat voimassa 31.10.2020 asti. Tavoitteena on, että ravintolatoimintaa voidaan avata asiakkaille ja samanaikaisesti estää koronavirustaudin leviämistä. 

Uudessa pykälässä 58 a säädettäisiin ravintolatoimintaa koskevista rajoitteista tartuntataudin leviämisen estämiseksi vaarallisen ja laajalle levinneen epidemian aikana. Ravintoloiden paikkamäärää ei voitaisi rajoittaa enempää kuin puolella; aukiolo- ja anniskeluaikoja ei voitaisi rajoittaa kello 6 ja 22 välisenä aikana eikä anniskeluaikaa kello 9 ja 21 välisenä aikana. Lisäksi ravintoloille voitaisiin määrätä tilojen hygieniaa koskevia tarpeellisia lisävaatimuksia. Edelleen niiden olisi huolehdittava asiakkaiden välisen riittävän etäisyyden ylläpitämisestä. Ravitsemisliikkeen olisi laadittava määräysten toteuttamisesta kirjallinen suunnitelma.

Esitettyjä rajoituksia ja vaatimuksia voi pitää perusteltuina koronaviruksen leviämistä koskevan käytettävissä olevan tiedon perusteella. Sekä Suomessa että muualla Euroopassa on kokemuksia viruksen tehokkaasta leviämisestä ravintolatoiminnan piirissä. Rajoitukset eivät kuitenkaan koske henkilöstöravintoiloita ja näin estä lähikontakteja.

Ravintoloiden rajattu aukiolo verrattuna normaalitilanteeseen vähentää todennäköisesti järjestyshäiriöitä ja sitä kautta lisää turvallisuuden tunnetta. Ravintoloiden sulkeutuminen samaan aikaan lisännee joukkoliikenteen käyttöä siirryttäessä samanaikaisesti kotiin, mikä voi lisätä tartuntariskiä.

Pykälässä 58 b säädettäisiin määräysten valvonnasta. Kuntaliitto katsoo, että valvontatehtävä soveltuu määrättäväksi aluehallintovirastoille. Pykäläehdotuksen mukaan Valtioneuvoston tulee seurata poikkeustoimien voimassaolon edellytyksiä ja luopua niistä heti, kun ne eivät enää ole koko maan tai jonkin alueen kannalta välttämättömiä.

Asetuksen mukaan rajoitukset koskisivat 1.6.2020 alkaen koko maata. Asetuksen rakenne sallii kuitenkin myös sen, että hallitus voisi tarvittaessa lieventää rajoituksia alueittain, sillä tautitilanne on eri puolilla maata erilainen. Ravintoloiden asiakkaiden kannalta on kuitenkin selkeämpää, että koko maa etenee tässä kohtaa samassa rytmissä. Kun ravintoloita aukaistaan 1.6.2020, on tärkeää, että asiakkaat kokevat ne turvallisiksi ja työntekijät työnteon turvalliseksi. 

Kun hallituksen esityksen mukaiset tiukat ehdot ja rajoitukset ovat voimassa, on vaarana, että ravintoloiden toiminta muuttuu niiden takia kannattamattomaksi. Kun ravintolat aukeavat, kulut alkavat jälleen juosta normaalisti. Jos tulot jäävät rajoitusten takia kuluja pienemmiksi, tilanne johtaa ravintolat entistä syvemmälle taloudelliseen ahdinkoon ja johtaa uudelleen lomautuksiin ja rajoitustoimien pitkittyessä irtisanomisiin. Rajoitustoimenpiteiden seurauksena yritykset joutuvat eriarvoiseen asemaan. Asiakasmäärän rajoittaminen puoleen normaalista kohtelee pienten ja suurten ravintoloiden kannattavuutta eri tavalla. Myöskään ne ravintolat, joiden toiminta-aika on ollut pääosin yöaikaan, eivät juurikaan hyödy nyt esitetystä rajoitusten purusta.

Hallituksen esityksestä ei käy selkeästi ilmi, mitä edellytettävältä omavalvontasuunnitelmalta vaaditaan. Siitä ei saisi syntyä kuitenkaan perusteetonta byrokratiaa. Tarkoituksena ei voi olla suunnitelman laatiminen jollain tietyllä tavalla, vaan se, että ravintolanyrittäjät, työntekijät ja asiakkaat yhdessä toimivat järkevästi niin, että koronatilanne huomioidaan ja ravintolassa käynti on tehty mahdollisimman turvalliseksi.

Alalla tarvitaan pikaisesti tarkkaa ja selkeää ohjeistusta siitä, millainen on mahdollisimman ”virusturvallinen” ravintola, eli ohjeistusta esimerkiksi pöytien ja tuolien sijoittelusta, henkilökunnan suojautumisesta, ulkoterassin pitämisestä auki sisätilojen ollessa suljettuna ja ravintolaan sisäänpääsyn ehdoista.

SUOMEN KUNTALIITTO

Tarja Myllärinen
johtaja, sosiaali- ja terveysasiat

tags

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme

Muutoksia kuntien muutoksenhakuohjeisiin

Kuntien valitusosoituksissa on huomioitava kaksi kesän 2023 aikana tullutta muutosta.

Tutustu ohjeistukseen.