Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua alla mainituista lainmuutoksista.
Sähkön toimitusvarmuusvaatimusten täytäntöönpanoaikaa ehdotetaan jatkettavaksi vuodesta 2028 vuoteen 2036 niillä verkonhaltijoilla, joiden keskijänniteverkon kaapelointiaste on ollut enintään 60 % vuoden 2018 lopussa. Käytännössä vanha määräaika jää voimaan lähinnä kaupunkialuilla toimivilla verkonhaltijoilla. Pinta-alalla mitattuna jatkoaika koskee lähes koko Suomea. Muutos loiventaa nousuja ja alentaa kustannuksia, kun vältetään ennenaikaisia investointeja ja investointeja tyhjenevillä alueilla.
Verkonhaltijaa koskeva ehdotus sähköverkon suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon kustannustehokkuusvaatimuksesta (19 § muutos) on periaatteessa kannatettava asia, samoin vaatimus jakeluverkon kehittämissuunnitelmaan sisältyvästä kustannustehokkuuden valvontaosiosta (52 §). Näiden muutosesitysten hyöty riippuu kuitenkin siitä, missä määrin niillä tosiasiallisesti pystytään estämään yli-investointeja.
Sähkönsiirron ja -jakelun maksujen korotuksen enimmäismäärän laskeminen 15 prosentista 12,5 prosenttiin on asiana myönteinen (26 a §). Sen vaikutus lienee tosin käytännössä olematon kuntaomisteisten verkonhaltijoiden toiminta-alueilla, joissa hinnoittelu on ollut yleensä maltillista. Korotuskatto ei myöskään estä jo alkanutta siirtohintojen alueellista eriytymistä, joka pahimmillaan haittaa alueellista ja paikallista elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Pienelle, suppealla alueella toimivalle verkonhaltijalle korotuskaton laskeminen voi tuoda rahoitusongelmia, jos esimerkiksi aiheutuu suuria myrskytuhoja.
Monissa kuluttajatuotteissa ja palveluissa valmistaja ja vähittäismyyjä vastaavat yhdessä tuotteensa kelvollisesta toimittamisesta loppukäyttäjälle. Sähkön osalta tämä toteutuu vain kantaverkossa. Sähkönmyyjällä on myös intressi saada tuotteensa loppukäyttäjälle. Voisiko yhteisvastuuta laajentaa myös sähkönmyynnin ja sähkönjakelun kokonaisuuteen?
Lain 14 §:ään ehdotettu muutos verkonhaltijalle syntyneen alijäämän kattamisesta nykyisen yhden valvontajakson sijasta kahden valvontajakson aikana on tervetullut muutos. Kuluvan valvontajakson jatkeeksi tuleva kahdeksan vuoden pituinen tasausjakso mitä ilmeisimmin auttaa pienentämään siirtomaksujen heilahtelua, koska alijäämää ei enää ole kiire kattaa hintoja korottamalla yhden nelivuotisen valvontajakson aikana. Asiakkaalle muutos näkynee tasaisempana kustannuskehityksenä, vaikka kokonaiskustannussäästöjä ei tällä muutoksella saadakaan, enemmänkin hintojen nousun loiventumista.
Kuntaliitolla ei ole lausuttavaa lain 1 §:n muutosesityksen johdosta.
Suomen Kuntaliitto ry
Vesa Peltola
energia-asiantuntija
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Kuntien valitusosoituksissa on huomioitava kaksi kesän 2023 aikana tullutta muutosta.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.