Lausunto Liikenne- ja viestintäministeriölle 27.4.2020 (361/03/2020), Hanna Kemppainen, Johanna Vilkuna

Luonnos valtioneuvoston asetukseksi liikenteenohjauslaitteiden käytöstä

Valtioneuvoston asetuksen liikenteenohjauslaitteiden käytöstä on tarkoitus tarvittavan osin korvata liikenteenohjauslaitteista annetun liikenneministeriön päätöksen (asetus 203/1982) sekä liikennevaloista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen (1012/2001). Asetuksessa annetaan tarpeelliset säännökset liikenteenohjauslaitteiden käytöstä, mutta liikenteenohjauslaitteiden mitoista ja teknisistä ominaisuuksista ei enää säädetä, vaan niitä koskevat säännökset on siirretty Liikenne- ja viestintäviraston määräyksiin. Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.6.2020 eli samaan aikaan uuden tieliikennelain kanssa.

Asetusluonnoksen mukaan käytössä olevat liikenteenohjausjärjestelyt on muutettava asetuksen mukaisiksi vuoden 2024 loppuun mennessä. Vallitsevan koronakriisin ja kuntien jo ennen kriisiä ennätysheikolle tasolle painuneen kuntatalouden tilan vuoksi ei ole kuntien kokonaistaakan kannalta kestävää, että asetuksessa määrättäisiin uutta lakia tiukemmasta siirtymäajasta. Kuntaliitto katsoo, että tieliikennelaissa määritelty 10-vuoden siirtymäaika vanhojen liikennemerkkien käytössä on riittävä myös asetuksessa esitettyjen muutosten osalta. On resurssien tuhlausta, jos esim. vanhan sääntelyn mukaisten merkkien korkeustasoja joudutaan asetuksen takia muuttamaan ennen kuin nämä merkit tulevat lain siirtymäajan puitteissa uusittaviksi.

 

Muita kommentteja:

Asetusluonnoksesta on pykälästä 35 poistettu kokonaan liikennemerkkiä D8 (moottorikelkkailureitti) koskeva säädös. Vaikka vanha säädösteksti on luonteeltaan ohjeistusta, niin tämän säilyttämistä asetuksessa voisi vielä miettiä, koska moottorikelkkailureittien pitäjillä ei ole yksiselitteistä tahoa, joka heitä asiassa ohjeistaisi. Tämä on selkeä puute.

 

33 § B7 Väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa

Asetuksessa tulee ottaa kantaa siihen, kumpi merkeistä E1 vai B7 sijoitetaan ylemmäs, kun suojatien yhteydessä on merkillä B7 osoitettu pyöräilijän tienylityspaikka.

 

36 § E1 Suojatie

30 §:n mukaan liikennemerkin lähimmän reunan etäisyys ajoradan reunasta saa olla enintään 4 metriä. Suojatiemerkin etäisyys ajoradan reunasta erittäin hyvissä näkemäolosuhteissa tulee voida olla sama 4 metriä 3,5 metrin maksimietäisyyden sijasta.

 

39 § H13 Pysäköintitapa

Lisäkilpeä tulee voida käyttää merkkien E2 ja E3 lisäksi myös merkkien C41 (Taksiasema-alue) ja C43 (Kuormauspaikka) yhteydessä.

 

43 §, K1 Keskiviiva

Taajamassa keskiviivaa ei yleensä ole tarvetta merkitä, jos nopeusrajoitus on 40 km/h tai vähemmän. Asetusta tulee täsmentää siten, että tämä on mahdollista jatkossakin riippumatta siitä, miten leveä ajorata on.

 

44 § L1 Pysäytysviiva

Pyöräliikennettä koskeva pysäytysviiva tulee voida merkitä lähemmäksi suojatietä pyöräilijän turvallisuuden takia. Asia on tärkeä lisätä pykälään.

Suomen Kuntaliitto ry

 

Timo Reina                                                  Jarkko Huovinen
varatoimitusjohtaja                               johtaja, Alueet ja yhdyskunnat

Lisätietojen antajat:
Hanna Kemppainen                                    Johanna Vilkuna
yhdyskuntatekniikan asiantuntija           liikenneasiantuntija

tags

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme

Kuntaliiton ratkaisut teknisen toimen osaajapulaan

Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.

Tutustu Kuntaliiton ratkaisuihin!